Pakko blogata kun sivupalkin kyselykin ehti kulua umpeen. Meinasin, että bloggaan siitä Financial Timesin henkeäsalpaavasta Suomi-liitteestä, jossa suomalaiset taas lanseerattiin miljoonalle lukijalle niin rehellisesti kuin vain voi: Hirvee mesta, paskaa porukkaa, ihmiset kylmiä ja pimeitä just niin kuin ilmastokin ja voi pahus, presidentinkin katto vuotaa.
Hesarin pääkirjoituksen 5.9.2007 perusteella brittiläiset taloustoimittajat eivät olleet nähneet täällä mitään hyvää saati kaunista. Ei sen puoleen, ei näytä Briteissä täältä katsottuna yhtään sen paremmalta. All is not as it appears in frozen land -artikkelin kuvaus sopii miltei minne hyvänsä: Kova maa, jossa työttömyys, toivottomuus, alkoholismi, epätoivo ja yleinen syrjäytyminen pistävät silmään selvemmin kuin muualla.
Se on nimittäin näkökulmakysymys. Jos kyse on maasta, jossa menee jokaiselta juomaikäiseltä pari pinttiä päivässä, niin anteeksi vain, kuinka kummassa alkoholisti voisikaan pistää kenenkään silmään selvästi tuosta porukasta? No, onhan meillä syrjäytyneitä, mutta että ne pistäisivät täällä selvemmin silmään kuin muualla? Ehkä ne eivät täällä sitten olekaan niin syrjäytyneitä, koska ovat pistäneet silmään.
Entä millä tavalla toivottomuus tai epätoivo pistää täällä silmään selvemmin kuin muualla? Missä muualla? Nälänhätää kärsivien keskuudessako? Vai siis Euroopassa? Millä tavalla suomalaisen epätoivo erottuu esimerkiksi brittiläisestä epätoivosta? Entä erottuuko suomalainen työtön saksalaista kollegaansa selvemmin?
Vaikea sanoa, mitä tuolla tarkkaan ottaen on ajettu takaa. Suomikuva on maailmalla joka tapauksessa jälleen mustavalkoinen.
___________________________________________________________________
Eilisesessä sivupalkkikyselyssä 77% vastanneista ei kertonut, onko tässä mitään järkeä, vaikka olisi tiennytkin. Loput eivät tienneet.
Tekstit
41 kommenttia:
Mut maksetaan sotavelat, ja sit ollaan silleen rehellisiä. Ja Tuhannet Järvet. Keskiyön aurinko. 4 tuulen hattu. Sibelius. Kohtapäin irtoaa jo mooltookkikin.
On muuten ollut tarkkasilmäistä porukkaa, kun suomalaiset eivät itsekään huomaa mitään.
Niin, rehellisiä myö ollaan, mutta niin oli nekin. Ihme porukkaa.
Sitäpaitti: on oireellista, että suomalaiset ovat aina (tätä juttua en nyt tarkemmin tiedä josta puhut, en lue Hesaria enkä FT:ia) hyvin kiinnostuneita mitä heistä/meistä muualla ajatellaan (tai kirjoitetaan). Ei se nyt niin tärkeää ole...
Nooh, lainatakseni tätä ko. pääkirjoittajaa: FT:n liite on merkittävä myös siksi [öö, siis yhden toisen jutun lisäksi], että tämä sivusto arkistoidaan huolellisesti Suomea seuraavien analyytikoiden ja luottoluokittajien kansioihin ja se muodostaa pohjan, kun Suomea seuraavan kerran arvioidaan.
Eihän se ny niin tärkeää olekaan. Suomalaisiin sillä kyllä on samanlainen vaikutus kuin gallupeillakin: jos noi ajattelee tollain, niin sit se on sillain. Kaik on aina niin msutavalkoista.
Saara, mussuta mitä mussutat :)
Jaha - että kun valtiovarainministeri ensi kerralla menee vippiä kysymään Lontooseen niin oikeat _analyytikot_ sanovat että odotas vähän ja kaivavat Suomi-Finland-kansion esiin. Ja siellä seisoo:
"toivottomuus, alkoholismi, epätoivo ja yleinen syrjäytyminen"
Ja sitten sanovat:
- No ei ny liikene tällä kertaa, sano. Heikkoo alkaa olla rahojen kanssa jo itelläkin. Voit syödä palvelijoiden kanssa keittiössä munia, pekonia, teetä ja laardia ennen kuin menet, kun noinkin pitkämatkalaisia olet. Nähdään siten taas! Heippa hei!
Hesarin päätoimittajat (ja omistaja) ei kehtaa silmiään nyt Englannissa vaan näyttää kun ovat tämmöisestä maasta, siitäkö tässä on kysymys, sitäkö tässä nyt vaan haetaan?
Kauheeta, ollaanpas sitä nyt vaativia! Hehhee, "tämmöisestä maasta", niin.
Nooh,lainatakseni jälleen tätä ko. pääkirjoittajaa:FT:n liite on meille hyvä muistutus, että hyvä maine ja arvostus on ansaittava uudestaan ja jokaisena päivänä ja että sellaiset asiat kuin vero- ja muun politiikan kannustavuus muutosvalmiuteen ja työntekoon ovat tärkeitä. Sisäpoliittisia turhautumiaan FT:n toimittajille itkeneet suomalaistahot ovat tässä mielessä tehneet hyvän työn.
Jessus, ihan sama mitä ajatellaan. Pääasia, että ajatellaan.
Ajattelu on hyvä piirre ihmisessä, kansakunnassa. Ihan sama mitä ajatellaan. Oho, sen jo sanoin. Ajatella.
Ei ne mun mielestä kylläkään paljoa ajatelleet. Enempi niinku siinä on se onkelma.
Mää en enää ajattele itekään. Mää vaan ajan.
No jo selkis tosta pätkästä... koko jeremiadi nyt onkin kotijoukoille, sisäpoliittinen käsienvääntely, ettei hoitsut ja muut porukat mene lakkoon niin kuin vähän on tarkoitus... se on tämä "yhteinen vene" missä aina välillä ollaan, sitten välillä taas ei olla. Nyt ollaan.
Alikers. Lahtinen totesi näistä tämmöisistä:"Anna meitille voimaa puolustaa kapitalistin rahapussia."
Olen muuten ajatellut, että kun vain vastaamalla voi voittaa, niin nyt olen vastannut noihin sinun kyselyihisi jo niin monta kertaa, että todennäköisyyden nimissä minun pitäisi jo alkaa voittaa. Vai meneekö palkinnot jonkun muun pussiin ja siinä tapauksessa mietin, miksi ensiota suositaan. Olen nimittäin arvaillut, että hänellä on muutakin kuin puhtaita jauhoja pussukassaan.
Nimimerkki: tiedosta kiitollinen ja kannattaako minun enää veikata oikeaa vastausta
Nimimerkille "tiedosta kiitollinen ja kannattaako minun enää veikata oikeaa vastausta":
No ei tietenkään kannata jos vastaa aina väärin kuten nimimerkki tekee. Päinvastoin kuin asiattomasti mustamaalaamasi Ensio.
Joo, Enska, kyllä tässä sanotaan se ihan suoraankin, että onko yhteiskuntamme varustautunut kohtaamaan kansainvälisen kilpailun kiristyneet haasteet. Siis että kun meidät on yleensä näissä jutuissa asetettu huippuluokkaan, niin onko se ny sitten ollutkin este kehitykselle. Ihan pysähtyineitä ollaan, eikä mitään yritetä.
Nyt mää yritän ajaa autolla Granin jäähallille. Ja käydä kaupassa. Ja imuroida. Palkatkin pitäis laskee ja essee tehdä. Kaikkee yhtäaikaa.
Hehhee, Enska voittaa aina. Se just johtuu niistä jauhoista, joita se pitää jemmassa.
Äh, en mä nyt voi yhtä aikaa vielä yrittää tota Enskaakin. Kyl mun on ny pakko mennä.
Pahaa tekee vastata väärin, kun aina yrittää olla rehellinen.
On ajateltava asiaa.
Saara, imuroitko sinä sitä koiranpennun tuloa varten?????
Minusta kyllä tuntuu, että sinulla on jauhopeukalo, Saara. Tai peukalo jauhoissa, ihan miten vaan.
Mene rauhassa, kiiruhda hitaasti.
Mitäs tämä jauhoanalyysi nyt sitten tarkasti ottaen on? Susu, tuleeko vippiä vai ei jo stulen kyselemään?
Vipin määrä on minimi ja vilpin vakio. Jauhoista en oikeastaan tiedä mitään. Tuli vaan Martta mieleen tuosta Saarasta ja Martasta tuli mieleen karjalanpiirakat ja karjalanpiirakoista jauhot. Sen edemmäksi en ole jaksanut ajatella, vaikka ehkä pitäisi, koska ajattelu on suotavaa.
Nyt on jo käyty kaupassakin. Vielä pitäisi vetää kännikin varulta.
Klonota sitten Saara muovipänikästä vaan, ja varovasti sittenkin sitä viinaa.
Joo, en mää ku vaan varulta, että jos tulee tarpeeseen. Eihän sitä etukäteen tiijä. Senkin takia on hyvä ottaa muovipullosta, ettei satu vahinkoa. Jos ihan tarkotuksella ryyppää, niin sitten voi ottaa lasistakin. Mutta nyt ei oteta riskejä.
No yks tietty mikä tässä on pointtina, niin voihan se olla, että brittitoimittajatkin ovat halunneet hätkähdyttää pumpulissa kasvaneita brittejä suomalaisella kurjuuskuvauksella.
Tulee tarpeeseen?
Eikö esseen päälle ole syytä hieman rentoutua? Ja se koirakin oli tulossa?
"että onko yhteiskuntamme varustautunut kohtaamaan kansainvälisen kilpailun kiristyneet haasteet."
Lukiko siinä oikeasti noin? Ne tekevät sen tosiaan jo itse...
Aina kun puhujapöntöstä tai lehdestä kuuluu arvovaltaiselta taholta tuollaista, on syytä siirtää lompakko vetoketjulliseeen taskuun, seuraavassa virkkeessä jo sitä kuitenkin aletaan hamuilla.
Sanottiin siinä, mutta ei ihan ehkä noin törkeästi. Siis oli se sanasta sanaan noin, mutta jotenkin se ei vaan kuulostanut niin pahalta kuin mun sanomanani. Mutta kyl tässä lompakosta saa kiinni pitää.
Esseen päälle pari kossua. No ei. Siideriä janoon ja imuroimaan!
Hippaa
Katsoin Saara tuon pumpuli-linkkisi - ja kyllä, kuka kirjailija sitä haluaisikaan joutua tappaja-Ellilän käsittelyyn. Sinä vielä nähtävästi säestit, puuttui enää vain joku torontolainen näkökulma, kuinka tämä kakkakirja oli selvää kekkoslaista menoa, sitä kauheaa.
Tappaja-Ellilä, no heh. Jaa, vai säestin minä. No joo. Menköön nyt, vaikka omasta mielestäni minä kyllä tämän mielipiteen ihan itse kykenin muodostamaan, olkoonkin, ettei se kaikkia miellytä eikä miellyttänyt. Onhan se aina kamalaa jollekin, joka ei ole vielä jotakin asiaa täynnä, kun sanoo itse kyllästymispisteessä jotakin poikkipuolista. Elämä menee niin eri tahdissa.
Johannes, hyvä ihme. Eihän ketään kiinnosta, mitä mulla on päälläni. Mustaa yllä ja alla. Todella tylsää.
Jaa, sieltä blogista oli linkkikin päin mäntyä vähintään. Se Kuisma oli eri postauksessa alunperin.
No niin.
Semmosta. Joka pumpulissa kasvaa, se pumpuliin hukkuu.
Nuorilla pitää siis olla niinkun ameriikaksi sanotaan attitude, että onhan se uutta ja tärkeätä tämä meikän julistus. Ei siitä muut tiedäkkään mimmosta se on, se elämä. Pitää sitten revitellä aina yli - miksei muuten noihin kirjoittajakoulutuksiin liitetä tärkeimpänä osiona sitä kuinka julkisuuden kanssa pitää toimia sitten kun on päästy oikein kirjailijaksi asti, tuntuu että ne luistelevat aina kaikki ne samat tylsät kuviot?
Ehkä jotakuta sitten houkutti tekijän huudahtelu lukemaan tuon kirjan, joitakuita sitten taas ei.
Mikä intressi tällä blogi-ihmisellä muuten oli kaivaa tämä juttu esiin, onko kenties tämä föredetta kohukirjailija itse?
Intressinsä eivät käyneet selväksi. Tietysti tuommoinen voi jäädä kalvamaan mieltä vuosiksikin, varsinkin, jos on oikein pumpulissa kasvanut :)
Mulla nyt on tähän kurjuuskuvaukseen ollut kautta linjan samanlainen asenne. Siis varppina vuosituhannen alusta asti olen ottanut sen puheeksi milloin missäkin. Täälläkin muuten taisin Juha Seppälää nälväistä samasta asiasta ihan ensi töikseni. Mulla vaan tulee korvista se kurjuuden maksimointi. Kotimaisen kirjallisuuden liiallinen lukeminen voi jossakin vaiheessa kääntyä sitä itseään vastaan.
Vaan Torontossapa ei ole kurjuutta. Silti se voi kääntyä muita vastaan.
Kaikki voi kääntyä lopulta itseään vastaan. Herranjestas.
Ehkä britit ovat oikeassa: tämmöistä täällä on. Kuvaava tarina Suomesta:
Kerran joukolla suomalaisia oli hauskaa, ja he iloitsivat suuresti. Sitten muistettiin: tämä tämmöinen voi kääntyä itseään vastaan.
Näin kävikin, eivätkä he enää saaneet lainaa mistään.
Nonnii, sen pituinen se.
Mutta elämä se on aina tarua ihmeellisempää.
Nyt on lattiatkin pesty ja tiskipöytä puunattu. Pakko täs on nukkumaan mennä, kun huomenna tulee uusi vauva.
Ei se mikään vauva ole, pönttö! Se on sun uus hallitsijas, se on jo nyt kääriny sut tuhannelle sykkyrälle käpälänsä ympärille.
Siis, lattia pesty ennen kuin koiranpentu tulee??? Miksi??? Sehän ruikkii kuitenkin joka puolelle!!!!
Kerrankin täytyy olla samaa mieltä setäs kanssa ja siksi menen vetämään kuulan kallooni, prkl.
Tuhannella sykkyrällä täällä ollaan, totta, Setä.
Totta kai lattia pitää pestä ennen kuin pentu tulee. Tästä lähtien voi keskittyä pelkästään pissien täsmäpesuun.
Lähetä kommentti