Jo toinen verkkolehtikatsaus

No niin, viime päivinähän olemme saaneet myös ilolla lukea, miten naiset ovat alkaneet väkivaltaisiksi.Tässähän ei ole mitään epäselvää. Naiset ovat väkivaltaisia siinä missä miehetkin. Miesten väkivallasta uutisointi on vain samaan aikaan kadonnut isoista otsikoista, eli se asia on nyt sitten toimittajien mielestä selvä. Muistaakseni feministit tällä pelottelivat, eivätkä ilmeisesti syyttä. Miesten väkivalta ei ole siis enää uutisaihe. Ilmeisesti se on niin normaaliakin, ettei ketään kiinnosta. Eli siinä vaiheessa kun naisten väkivallan riepottelu lopetetaan, sekin on niin tavallista, ettei siitä enää jaksa pitää meteliä. Sitten voidaan aloittaa päivittelemällä väkivaltaisia lapsia ja lopulta kun muuta ei keksitä, niin paparazzit alkavat kytätä väkivaltaisia vanhuksia vaivaistalojen vuodeosastoilla, että saataisiin edes jostakin otsikoita revittyä.

Iäkäs mummo repi huonetoveriaan hiuksista
Huonetoverinsa kuorsaamisesta suivaantunut vanhus hyökkäsi nukkuvan, jo elämänsä ehtoopuolelle ehtineen vanhuksen kimppuun ja tukisti tätä niin että hoitajan ehtiessä väliin harmaita hiustukkoja tursusi kimppuun hyökänneen vanhuksen sormien lomasta... (Saaran blogi 25.9.2010) sanokaa minun sanoneen... siis näin tulee käymään. Tuo kuulosti jo jotenkin tutulta.

Niinpä taas on tehty relevantti tutkimus: Naiset väkivaltaisempia kasvattajia kuin miehet. Se on melko hälyttävää. Jos yhtään miettii kummat viettävät lapsiensa kanssa enemmän aikaa, koko juttu saa ihan toiset mittasuhteet. No, mutta tästäkin on hyvä repiä otsikoita. Unohtuvat ne hetket, kun isä veti remmillä perseelle. Nyt voidaan päivitellä naisten tukistamisia ja sormille näpsäyttelyä. Olen minäkin tukistanut kerran, kun 4 v. tytär ei kerta kaikkiaan komentamalla lopettanut 1,5 vuotiaan veljensä puremista. Sormillekin olen ihan varmasti näpsäissyt, vaikka en nyt muista että olisin. En kiellä, etteikö nollatoleranssi olisi ihanne. Se vain ei ole ihan realistinen varsinkaan sormille näpsäämisen kanssa. Kyllä näpsäisisin vieläkin, jos johonkin vaaralliseen olisi jatkuvasti sormiaan työntämässä. Aivan ihanaa olisi tietenkin, että tuollaiselle parivuotiaalle saisi todella puhuttua järkeä päähän ja toistaa tarvittaessa niin monta kertaa, että menee perille. Naisilta ei kuitenkaan varmasti tuossa tutkimuksessa kysytty, roikkuiko toinen mukula helmoissa samaan aikaan ja veti kissaa hännästä, kun toinen työnsi sormeaan pistorasiaan. Alapa siinä sitten selittää, että "ei kuulkaa kullat pienet näin saa tehdä." Eikä noinkaan. Ja huomenna ne teletapit tekevät sen taas uudestaan. Ei ihme, etteivät monet enää erota oikeaa väärästä. Ihan päälaellaan täällä kaikki onkin.

Hoitajat ovat viime viikkoina kunnostautuneet oikein urakalla parhaimpaan palkkaneuvotteluaikaan tappamaan potilaitaan. Pakkohan sen on olla sattumaa, eikä vain väyrysmäisesti sanottuna pelkkää meediapeliä. Hoitsuilla siis huono tsägä, nimittäin kyllä ne ovat palkkansa ansainneet ja vielä vähän enemmänkin. En usko, että lakko tässä tapauksessa lisäisi hoitajien kipeästi kaipaamaa arvostusta, mutta jos raha on arvostuksen mitta, eikä sitä selittämällä lisää tule, alkavat keinot kieltämättä olla vähissä.

Uutislehti 100:ssa yksi lempparitoimittajistani (herra Hiiro) kertoi olleensa nuorena miehenä vanhuksia hoitamassa. Yksi papparainen oli sitten kertonut, miten oli sodassa saanut kranaatinsirpaleen vatsaansa ja työntäneensä sen jälkeen omin käsin suolet sisäänsä ja raahautuneensa jonnekin kilometrin päähän lääkintäpaikalle hoidettavaksi. Tästäkös kunnioitus sitten "kukkopojalla" oli vanhusta ja samalla hoivatyötä kohtaan kohonnut.

Entä millä perusteella naisvanhuksia kunnioitetaan? Entä tulevaisuudessa, kun meillä ei ole sankaritarinoita lapsenlapsille kerrottaviksi? Pitääkö arvostus ja kunnioitus todella ansaita siten, että siitä on syvät arvet todisteena, vai riittääkö pitkä ikä? Kuinka moni kunnioittaa vanhustentalossa ökyrikasta ukkoa, joka on purjehtinut maailman ympäri ja rakentanut sen jälkeen jääkiekkokaukalon työntämättä kertaakaan vihollisen rusikoimia suoliaan sisuksiinsa trendiklubin kutsuvierasillassa?

Mistä tulee kunnioitus? Miksi monissa muissa kulttuureissa vanhuksia kunnioitetaan? Ovatko he kärsineet siihen kylliksi? Sitäkö se on?

Kaupan alan palkkaneuvottelutkin ovat taas käsillä. Antakaa minun ennustaa: Pam suostuu taas 5 sentin korotukseen ihan suosiolla. Se on ihan pellejärjestö, joka kärsii samanlaisesta uskottavuuden puutteesta kuin hömppäkirjallisuuskin. Ei tämä minua nyt niin kovin hetkauta, mutta naurattaa vain nämä jokavuotiset mukaneuvottelut. Ei siinä mitään neuvotella. Työnantajaosapuoli sanoo mitä sanoo ja naiset niiaa kohteliaasti, niin kuin kaupanalalla aina on ollut tapana. Meinasivat ne kerran mennä lakkoonkin, mutta Mauno-setä sanoi radiossa, että nyt ämmät töihin, kyl maar ihmisten pitää ruokaa saada. Ja niin kaikki naiset kipinkapin menivät töihin eikä asiasta sen koommin puhuttu. Se taisi olla samana vuonna, kun pankkitoimihenkilöt pitivät viikkokausia lakkoaan ja vaativat huikeita palkankorotuksia, koska tietokoneet tulivat tiskien taakse. Niin ne tulivat kauppoihinkin, mutta eipä atk-taitojen oppiminen myyjiltä niin paljon kai sitten vaatinut kuin pankkitoimihenkilöiltä. No, eipä tainnut Mauno-setä silloin käskeä pankkineitejä töihin, kun ihmisiltä loppuivat rahat. Eikä taida Tarjakaan käskeä hoitajia töihin menemään, vaikka ihmiset kuolisivat. Se on pääasia kuitenkin, etteivät näläkään tässä hyvinvointivaltiossa kuole.

________________________________________________________________

No niin, sivupalkkiäänestyksessä sitten selvisi, että 73% vastaajista ei kestä olla näpsäämästä pallukkaa pallukan sisään. Säälittävää addiktoitumista, jota vain 3 vastaajaa on pystynyt vastustamaan. He kyllä pärjäisivät hyvinkin ilman kaikenmaailman kyselyjä.