lauantaina, syyskuuta 22, 2007

Rakkaudesta ja muista riiviöistä

Lauantain kuulumiset täältä Kyrsälästä, hyvää iltaa. Puck kasvaa vauhdilla ja Mac on vihdoin löytänyt sisäisen lapsensa. Riehumissessiot kestävät tunteja, joiden jälkeen jätkät sammuvat toviksi. Puck pitää samanlaista ääntä kuin elokuvan gremlins-riiviöt. Sitä paitsi se muistuttaa niitä muutenkin. Jos sille antaa vettä tai ruokaa, se tulee hulluksi. Saas nähdä milloin se pistää paikat remonttiin.


Äitini oli täällä viikon hoitamassa näitä älvänöitä ja piti huushollistakin huolen. Sain tehtyä esseen loppuun, kun raapustin sitä töiden jälkeen tauotta joka päivä puoleen yöhön asti. Ja joka aamu pomppasin ylös viiden jälkeen juoksemaan Puckin perässä. Kertaakaan en silti ehtinyt heittää sitä pihalle ennen pissaa ja kakkaa. Ensi viikolla tuo aivoton kaheli pitäisi jättää Mäkkärin hoiviin. Tästä ei ehkä hyvää seuraa.
_______________________________________________

No niin! On mukava huomata, että 20% porukasta uskoo koko elämän kestävään yhteen tosi rakkauteen ja suurin osa uskoo jopa kolmeen... 33% vastaajista suhtautui asiaan vähintäänkin nuivasti.

11 kommenttia:

SusuPetal kirjoitti...

Hienoa, että essee tuli valmiiksi!

Hahhah, kämppä menee kyllä remonttiin ensi viikon jälkeen!

Gremlinsit ovat kyllä hirmu söpöjä, mutta eivät kovin sisäsiistejä.

Anonyymi kirjoitti...

Valtaisan iso pala sydämestäni on omistettu riemuisille koirille! Mahtava kuva :)

Anonyymi kirjoitti...

Luoja, tuon kuvan edessä sulaa! Vähän kyllä minuakin jännittää teidän ensi viikon remonttisaldo :]

Loistavaa kun sait esseesi valmiiksi. Annettu aihe ei paljoa kuivakkaampi olisi voinut olla. :)

Saara kirjoitti...

Joo, Susu, riiviöt on kyl liikuttavia. Meillähän on tuo mogwai täällä kans. Sehän pyörittelee silmiään ja osaa varmaan ajaa autollakin.

Almamaria, juu, riemuisat koirat on kerta kaikkiaan.

Toistaiseksi :) Katotaan sit sen remontin jälkeen.

Hehheh, Maija, mä valitsin sen ihan itte kaikkien niiden trendimedioiden seasta!

Anonyymi kirjoitti...

Kovin vaikutti masokistiselta valinnalta. Tai sitten olit vaan kännissä sitä valitessasi! :o)

No ei vaan. Mutta Puck pitäisi kyllä omakätisesti päästä tarkastamaan tässä joskus.

Saara kirjoitti...

Hah, vai kännissä, noo eeeen. Olin kyllä ihan unenpöpperössä.

Joo, het vaan älvänää kattomaan, kun on sopivaa aikaa.

Anonyymi kirjoitti...

Niin se rakkaus muuttuu hetkesä Älvänäksi ja Kremliksi, tahallasko sinä jo bushjaputinia loukkoot. Varo vuan kohta on pyhä lehmäki ovellas. Dah!
*
Nämä kysymykset kyllä on yhä perseemmästä jos mahollista (kts. tiine ja maho) eli niinko ranskalainen sannoo: vulevu kusee avek mua, lähekkö puuteroimaan nennees kanssani! Dah!

Nuu kirjoitti...

Meidän kaheli söi ensimmäisenä yksinolo päivänään talon kaikki puukauhat, -veitset ja -haarukat. Jyrsi sohvan käsinojaa ja pisti pyykkitelineen matalaksi... Haki lipaston päältä tussin ja piirteli hieroglyfejä parkettiin, levitti pussillisen kukkamultaa keittiöön ja nukkui somasti sen mullan keskellä kun tulin kotiin.

On ne niin hurmaavia

Saara kirjoitti...

Setä, miten niin tääkin taas nyt muka on perseestä. Tämähän on päivän polttava kysymys. Kotro on just toimittanut kirjan, jossa 30 miestä kertoo siitä, miten tasa-arvokeskustelusta on unohdettu miehet kokonaan.

Hihhih, Nuu, kiitos vaan muistutuksesta :). Täytyypä muistaa piilottaa tussit. Voi hyvä ihme. Eipä tullut mieleen tuo.

En muista meidän Macin tehneen ihan pienenä pahojaan, se aloitti sen sitten vasta aikuisiällä.

Saara kirjoitti...

Hö, panin muka linkin siihen Kotron kirjaan Mies vailla tasa-arvoa. No ei sitten, kun ei onnistu niin ei..

Anonyymi kirjoitti...

Noku kaikki on perheestä!