Lisää uhreja

No joo, päästäiset eivät siis riittäneet. Niitä on tosin löytynyt lisää viime aikoina. Mutta nyt kissojen haudalla oli tänä aamuna tällainen:














Hautasin tuon raadon heti kun tulin töistä. Lienee nuori naarasfasaani.
En tiedä pitäisikö tästä ilmiöstä oikeasti huolestua.

***

Kuulin muuten tänään, että Prisman kassakin tienaa paremmin kuin meikäläinen. Älyävät vissiin maksaa reippaasti yli taulukkopalkan, että saisivat pysyviä työsuhteita. Heräsi vain sellainen tunne, että olen aika helvetin tyhmä. Ei tarvitse Prisman kassan kantaa vastuuta, olla varuillaan 7 päivänä viikossa, 24 h vuorokaudessa ja hommata sairastuneitten tilalle toisia työntekijöitä, oli sitten sunnuntai tai mikä päivä tahansa. Eikä tarvitse paljon muutakaan. Hyvää päivää, kiitos ja näkemiin. Että ottaa taas päähän, kun tietää, että niille on ihan sama kuka tätäkin hommaa tekee.

Saastaiset lapset

Taidan taas tölväistä blogistanian rikkumatonta hegemoniaa ja ihan ykskantaan vain sanoa, että ihmisellä on toki biologisiakin ominaisuuksia, jopa vaistoja. Niin, kuulkaa. Ihminen on ihan eläin. Hyhhyh, tiesittekö, että jotkut naiset ja miehet todella haluavat lapsia. Ihan siis vaistoissa tai tunteissa tämmöinen selittämätön nykyaikaan sopimaton häikkä. Piirre ihmisessä, jota voi kyllä kontrolloida ja jonka voi kieltää, mutta joka siis siellä väistämättä on, jos sitä kerran pitää kontrolloida. Vähän samaan tapaan kun meillä on muitakin ikäviä ominaisuuksia, jotka pitää ottaa hallintaan. Jotkin niistä ovat ehdottomasti jopa rikollisia ja hyvä niin. Joidenkin mielestä myös lasten tekemisestä pitäisi tehdä rikollista tai jakaa palkkioita niille, jotka eivät niitä tee.

Yllättävää sinänsä, että monet todella kokevat elämänsä tyhjiksi ilman lapsia, ilman pieniä ihmisiä ja perhettä, yhteisöä ympärillään. Nämä villi-ihmiset eivät siis ole löytäneet elämäntarkoitustaan vaikka taiteen palvonnasta. Hyvin monet tuntuvat löytävän elämäntarkoituksensa juuri kirjoista ja palvovan pölyisiä tekstejä meemi toisensa jälkeen. Toiset löytävät elämäntarkoituksensa vaikka blogin kirjoittamisesta. Bloggareita on silti suhteessa todella vähän koko Suomen väestöön verrattuna. Voin hyvin kuvitella, miltä tuntuu paskakuskeista tai ruokakaupan kassoista, kun joku ylväs bloggari opettaa sitä uskomaan, että sen paskakuskin elämäntarkoitus on siinä. Ja jos ei kelpaa, niin ainahan voi opetella kirjoittamaan, mutta kursseille ei kyllä pidä mennä, sillä kirjoittaminen on vain harvojen etuoikeus. Syntymälahja. Sori vaan, hei, jos sullei mitään lahjaa ole. Kyl elämäntarkoitus pitää löytyä jostakin muualta kuin sikiämisestä.

Lasten tekeminen on siis vulgaaria, jopa barbaarista, mutta tuon ajatuksen julistaminen on vain yksi representaatio, joka perustuu sekin ihan niihin omiin tarpeisiin ja pohjautuu omiin lähtökohtiin, omiin kokemuksiin ja omaan kasvamiseen tässä kulttuurissa. Tuo lapsikontrolli, jota nyt on harjoitetaan blogistaniassa oikein urakalla, on sekin ihan yhtä lailla kulttuurista toistamista ja kulttuurin uudelleen muokkaamista; arvojen rakentamista uudelleen. Aivan kuin olisi aina vain se yksi arvo, joka on vastakkainen sille toiselle. Toistamasta päästyään ilkutaan lapsiperheille, haukutaan lapsia eikä siedetä niitä silmissään ja ollaan niin kovaa ja kyynistä. Tähän muoti-ilmiöön ovat ripustautuneet myös jotkut vanhemmat, jotka kaiketi yrittävät pysyä trendien aallonharjalla, pysyä valtavirran silmissä puoleensavetävinä loppuun asti.

Länsimainen ihminen on korottanut itsensä jumalaksi kautta aikain. Se on yksi osa tätä eurooppalaista ajatusmaailmaa, jonka huippu ilmenee juuri tässä kaikessa mielen ja ruumiin kontrolloimisessa. Länsimainen ihminen pitää aasialaisia ja afrikkalaisia stereotyyppisesti niin saatanan typerinä, ettei usko niiden kykyyn omaksua tätä vastaanvanlaista mielen ja ruumiin hallintaa. Tämä on muuten yksi rasismin muoto. Ajatellaan, että ne vain tyhmyyttään sikiävät ja vaaditaan, että länsimaisen ihmisen tulisi suuressa viisaudessaan antaa muille tilaa toimia holtittomasti. Voi tulla yllätyksenä taas, mutta me olemme kaikki samanlaisia tarpeinemme. Länsimainen kulttuuri on opettanut meidät uskomaan, että olisimme jotenkin muiden yläpuolella, kaikkivoipaisia, kuten blogien kirjoittajat ja poliitikot. Ajatus ikinuoresta satavuotiaasta, jumalaksi itseään kutsuvasta bloggarista, joka naputtelee näppäimistöään kultasormukset koukkusormissaan ja monokkeli poskellaan, ja joka uskoo lapsettomana yhä elävänsä sellaista elämää, jolla on pelastanut maapallon, on aika mielipuolinen. Kukahan pelastaisi ihmiskunnan näiltä.

En aio linkata ketään, näitä juttuja löytyy postauksista, mutta erityisesti kommenttiosastoilta. En nimittäin aio lukea yhtään poikkipuolista ja lapsivastaista kirjoitusta enää. Turha edes ottaa kantaa. Niitä on jo blogit pullollaan. Se puoli asiasta on jo nähty, siis siinä ei ole mitään uutta. Siinä sen sijaan olisi, että hyväksyttäisiin asia molemmin puolin.

Tulevaisuuden visio

Eilinen keskustelu oli aika karua kertomaa yhteiskunnan arvoasetelmien muuttumisesta. Toki Blogistaniassa asiat saavat hieman yksipuolisen perspektiivin siitä, miten ihmiset ajattelevat ja millaisia mielipiteitä heillä nykymenosta on. Ajattelin sitten asioita eteenpäin sitä silmällä pitäen, että jokaisen pitäisi tehdä täydellinen elämänhallintasuunnitelma ensin, ennen kuin voisi tehdä lapsia, eli poikkeamia ei rahavirrassa saisi olla vähintään seuraavaan 18 vuoteen. Mean periaatetta silmälläpitäen, jos teet lapsia, sinun täytyy luopua pariksikymmeneksi vuodeksi oikeudestasi ruikuttaa ja olla valmis luopumaan nykyaikana perustarpeiksi tulleista asioista, eli todellakin, kuulkaa, ennen vanhaan kuljettiin bussilla ja asuttiin ahtaasti eikä kukaan Mean tietämän mukaan kuulemma valittanut, ja tämän konseptin siis pitäisi toimia myös tässä ajassa. Todellista valinnanvapautta.

Jos nyt oletetaan kuitenkin niin, että lapsia tekisivätkin ainoastaan he, joilla on siihen sillä hetkellä varaa, lapsisyntyvyys laskisi karkeasti arvioiden ainakin puolella. No joka tapauksessa uusia suomalaisia ei enää syntyisi kuin murto-osa nykyisestä. Pula veronmaksajista olisi huutava, joten vaje katettaisiin maahanmuuttajilla, jotka tekisivät kuitenkin lapsia koska ovat mustia ja sitä kautta tietenkin ihan eläimellisiä. Suomeen syntyisi siten vain rikkaan eliitin lapsia ja mustia lapsia, joiden vanhemmat tulevat tekemään maassamme kaikki hanttihommat siivoojasta kaupankassaan, kenties heistä osa ryhtyy jopa maanviljelijöiksi. Meille on syntymässä aivan uudenlainen elitistinen Suomi, jossa lapset eristetään aitojen taakse, rikkaiden päiväkoteihin ja kouluihin. Tästä on muuten jo merkkejä näkyvissä. Korkeastikoulutetut maahanmuuttajat pesevät metrojen kusisia käytäviä ja valkoinen nuori ylimystö räkii poistuessaan vastapestylle lattialle. Myös vanhusten rypyt pistävät niin pahasti silmään, että ne eristetään entisestään. Rypythän muistuttavat siitä, miten elämää ei voikaan hallita ja että sille on loppunsa.

Jotenkin liitän tähän kaikkeen myös yhteiskunnan seksualisoitumisen ja jatkuvan nautinnonhalusta muistuttamisen. Eli vain nuorilla ja seksikkäillä ihmisillä on kyllin volyymia kävellä tärkeänä takin helmat lepattaen ja korkokengät kopisten kaupungin kaduilla, olla median keskipisteenä ja mainosten kohderyhmänä.

Minua tämä kuva kuitenkin masentaa. Se antaa toki rikkaille mahdollisuuden käyttää enemmän valtaa ja kekkuloida, ja moni ilmeisesti tahtoo tähän kekkulointiväkeen kuulua enemmän kuin mitään muuta. Elämän hallintakin olisi rikkaampana paljon helpompaa. Tämähän on ihan harhaa. Elämää ei voi hallita, vaikka nyt tässä ylivoipaisuuden kuvitelmassa siltä monesta saattaa tuntua.

Minua masentaa myös nämä blogikeskustelut, joista yhä useammin käy selville muuttuneet arvomaailmamme tai sitten kyseessä on pelkkä bloggareitten ikäjakautumasta johtuva vääristymä, poikkeuksiakin toki on. Oman elämäni aikana olen nähnyt maailman pelkästään kovenevan ja siitä syystä olen pelolla sanonut lapsilleni, etteivät tekisi lapsia. Se maailma, mikä tästä on tulossa ei ole lasten paikka.


edit. 28.2. Linkki tuoreimpaan postaukseen, jossa vähän oiotaan Birdyn panettelua.