Olen takuuvarmasti kertonut aiemminkin tästä ongelmastani, mutta en löytänyt sitä kirjoitustani mistään, vaikka käytin Google Blog Search -hakupalvelussa kaikkia mahdollisia avainsanoja: tulen hulluksi niiden kanssa (johon kone ehdotti paremmaksi vaihtoehdoksi; tulen haluski siis ei haluksi niiden kanssa, mikä eittämättä on tarkoituskin) , suoramarkkinointi, puhelinmyyjä, soittelevat jatkuvasti, kyselevät koko ajan, gallup, mielipidetutkimus... En ymmärrä miten olen voinut tehdä postauksen aiheesta, jossa en ole käyttänyt ainuttakaan siihen liittyvää sanaa.
Joka tapauksessa olen suoramarkkinoijien ja gallupkyselijöiden lempilapsi. Vihdoin kävin täyttämässä sen lomakkeen, jonka pitäisi lopettaa tämä piinaava ahdistelu. Valehtelematta olen saanut olla mielipideautomaatti pitkän aikaa, mikä siis olenkin, mutta on eri asia olla mielipideautomaatti vapaasta tahdostaan tässä kuin pakotettuna puhelimessa tai lomakkeita täyttämällä. Olen antanut joidenkin mielestä ilmeisen siunatun mielipiteeni joka toisesta Suomessa myynnissä olevasta terveysvaikutteisesta tuotteesta, omasta terveydestäni, lasteni terveyksistä, joukkoliikenteestä, kunnanpalveluista ja ties mistä. Puhelimeni voi soida parikin kertaa päivässä ihan vain siksi, että joku kysyy kantaani johonkin tai myy jotakin.
Perjantaina mittani sitten täyttyi lopullisesti, kun ensin kesken kassalla olemisen soi jälleen kännykkäni, johon minun pitäisi kolmen lapsen äitinä luonnollisesti vastata, sillä siellä voi olla pappi, poliisi tai palokunta tai kuka tahansa lääkäri, opettaja yms., jonka numeroa en tunnista. Ja kun siellä toisessa päässä ties monennenko kerran joku elääksensä pestin puhelinmyynnistä ottanut ihmisparka yrittää provikkaansa päiväsaikaan tienata, meikäläinen raivostuu tällä kertaa silminnähden, eikä se siinä kassalla oikein kävisi. Minä tiedän, etteivät ne tiedä missä minä olen, ei tartte siitä huomauttaa, mutta en vain enää jaksa. Pohja se on minunkin säkissäni. Iltapäivällä sitten kotimatkalla soittaa jo toinenkin puhelinmyyjä ja tarjoaa jotakin lehteä ihan ilmaiseksi:
- Sinun ei tarvitse maksaa mitään. Lehti laitetaan tulemaan ihan lahjaksi. Sinulle jää suoritettavaksi vain pieni postimaksu ja käsittelykulut sekä...
- Nyt riittää. Ei enää yhtään soittoa, kiitos, sanoin niin pahalla äänellä, että ihmiset samassa vaunussa kääntyivät katsomaan.
Luultavasti jos olisin kuunnellut vähän pidempään, sieltä olisi pyydetty pientä muodollista suoritusta myös lehden tekokustannuksista aina paperista palkkoihin.
En tiedä auttaako tuon suoramyyntikiellon tekeminen enää mitään, kun olen jo niin monessa rekisterissä. Toivottavasti tarkastavat tietonsa Väestörekisterikeskuksesta aika ajoin. Nimittäin nyt täältä alkaa tulla todella julmaa tekstiä. Vaikka ne lehtimyyjät, liittymämyyjät, kirjamyyjät!, erilaisten hyväntekeväisyysjärjestöjen edustajat (mm. Irti huumeista, Mediheli, Invaliidiliitto yms...) ja mielipidekyselijät ovat aivan syyttömiä, eivätkä tiedä, että minulle soittaa sata muutakin puhelintyöläistä kesken työpäivän, kesken päivällisen, kesken päiväunien, kesken yöunienkin on soitettu, kesken suihkun, ylipäätään kesken kaiken... olen itsekin aivan syytön siihen, että minulle jatkuvasti soitetaan. Se loppuu nyt. En ole ostanut, enkä osta enää mitään. En tilaa mitään, enkä auta enää ketään, enkä myöskään vastaa kyseleyihin.
Sama alkutalven valo
15 tuntia sitten
9 kommenttia:
Kannattaa aktivoida myös Suoramarkkinointiliiton puhelintarjonnan rajoituspalvelu. Lisätietoa: http://www.ssml.fi/index.phtml?s=21
Hyvä, hyvä, Saara. Sait vihdoinkin tehtyä sen! Hiiteen kaikki suoramyyjät. - Muistan kyllä sinun harmitelleen samasta aiheesta, mutta en minäkään muista, milloin. - Nyt sitten voit sanoa kaikille soittajille, että poistakaa puhelinnumero listalta, sillä numerosi on sulkulistalla.
Jaa, kiitos anonyymi, mutta minua nyt ihmetyttää, miksei se väestörekisterikeskuksen lomake riitäkään... hmm...
Joo, Celia, nyt minullakin on niille kerrankin jotain asiaa :)
Minua ei pahemmin häiriköidä puhelimitse - olen ollut niin ikävä ihminen, kysyn heti, myykö jotain ja jos niin EN osta ja puhelin kiinni! Joihinkin kyselyihin vastaan, jos aika on sopiva. Yleensä nämä osaavatkin ajoittaa soittonsa niin, että eivät häiritse ja ovat joskus jopa olleet ihan hauskoja, siis ihmisinä ;D Että olen tod. töykeä KAIKILLE puhelinmyyjille, riippumatta, mitä he edustavat! Tiedän, se on ikävää, mutta eipä ole tietyistä lehtiyhtiöistä enää soitettu eli minut on selkeästi yliviivattu. Ja koska en anna missään esim. puhelinnroani julki, ei sitä myöskään käytetä kovin helposti.
Nyt kyllä täytyy olla eri mieltä, Polgara. En minäkään levittele puhelinnumeroani yhtään missään, enkä myöskään ole ystävällinen, enkä tilaa mitään. Soittaja on joka kerta eri ihminen. Mistä hitosta se tietää etukäteen, että luurin päässä oleva "asiakas on mulkku"? Vaikka sanon jokaiselle EI, soittoja tulee siitä huolimatta taukoamatta.
Minua on turha syyllistää tästä, kun se ei ole tod. ole minun vikani.
Ihme touhua! Täällä Saksassa tommosta ei tunneta ollenkaan.
Olen huomannut Suomessa ollessani, että joskus Äiti ei vastaa puhelimeen jos on tuntematon numero. Sitten sanon, että mikset vastaa? "No se on kuitenkin joku lehtimyyjä".
En oikeasti ymmärrä. Onko muissa maissa kuin suomessa tommosta laillista häiriköintiä?
Mulla ainakin palaisi hihat tod. pahasti, jos kesken kokouksen duunissa soittelis joku vtun paska lehden myyjä.
Että ymmärrän ärtymyksen.
Niin,joo, Kata, just luinkin noista media-alan tenttikirjoista, että suomalaiset ovat harvinaislaatuisia juuri siksi, että ylipäätään tilaavat lehtiä kotiin kannettaviksi. Muualla maailmassa ei niin suurta tilauskantaa olekaan, vaan lehtiä ostetaan huomattavasti enemmän irtonumeroina. Ehkä tämä ilmiö on tuon peruja.
Mun tekis mieli täyttää kaikki lomakkeet ja muut myös työpaikan puolesta. Vituttaa siihenkin puhelimeen vastaaminen, kun on joku Tuulilasi-lehden myyjä toisessa päässä ja olisi jotain oikeitakin töitä tehtävänä.
Itse täytin tuon lomakkeen pari vuotta sitten ja on se siitä hiljentynyt. Ei tosin lakannut kokonaan, mutta eipä noita montaa kappaletta ole tänäkään vuonna soittanut.
Moi Maija, kyllä muuten todella toivon, että hiljenee.
Lähetä kommentti