lauantaina, toukokuuta 21, 2005

... ja rauhoitutaanpas nyt siellä

”….kun Saara tuskailee, ettei kukaan koskaan käy lukemassa. Luultavasti aika monikin käy juuri siellä rauhoittumassa, kun meno Blogostravian estradeilla alkaa käydä hiukan liian kiihtyneeksi. Jotenkin tuntuu, että niissä vaatimattoman oloisissa huomioissa ympäröivästä maailmasta on sellaista hiljaista taikaa…” Wilhelmiina

Katsokaapa tuota. En ollut tajunnut tällaista ollenkaan, sillä olen kuvitellut itse olevani jotenkin kiivas ja varsin kiihtynytkin vähän väliä. Mutta kaipa se on vain tällainen päänsisäinen juttu sitten kuitenkin, joka ei ole ihan näkynyt ulos asti. Ja ennen vanhaan foorumeilla minusta tuntuu ettei seurassani kukaan kyllä kuunaan rauhoittunut. Mutta minä olenkin parhaimmillani vuorovaikutuksessa ja saan silloin parhaimmat älynväläyksenikin. Yksin en pysty muuhun. Mikähän hitto siinäkin sitten on. Eivätkö sokeat aivosoluni osaa liikkua ilman taluttajaa? Joka tapauksessa Wilhelmiina pelasti päiväni. Tuollainenhan minä juuri haluaisin olla.

*

Pesukone päsähti. Ei lähde pyörittämään. Välkyttelee valojaan kyllä ja miettii, mutta ei pysty ponnistamaan itseään käyntiin. Tänään piti vihdoinkin laittaa puutarhaa, vaan nythän tämä päivä menee nyrkkipyykiksi. Ja sitä on ihan sikana. Tämä on sellainen uusi kone, jonka ongelmia en yksinkertaisesti pysty ratkaisemaan. Vähän sama asia nykyään autojen kanssa. Ennen vanhaan sitä osasi vaihtaa polttimot ja uskalsi jopa heilutella johtoja, jos käynnistyksen kanssa oli ongelmia. Kyllä siellä aina jossakin jokin ei saanut maita tai muuta yksinkertaista, mutta lähdepä nyt tutkailemaan konepellin alle. Sehän on pelkkää moottorin kuorta vain ja kone on siellä jossakin sinetin takana. Toisaalta tämä jos mikä takaa työllistämisen. Maanantaina on kutsuttava pesukoneen korjaaja.

*

Tytär on sairaana taas. Alan olla vähän huolissani. Jo kolmas rajumpi kuumetauti parin kuukauden sisällä. Surkeiden sattumusten kirjasarja on kohta kokonaan luettuna. Kipeänä on aikaa ja nyt häneltä jää synttärijuhlatkin väliin. Luokkakaveri täyttää kymmenen. Tämä syntymäpäiväsankari on sellainen, joka meikkaa aamuisin. Täällä meidän kulmilla tytöt ovat vielä lapsia. Toki tiedostavat jo omat "hyvät ja huonot" puolensa ja puhuvat omista läskeistään, joita ei vielä ole, mutta leikkivät ojassa ja uittavat veneitä. Kiipeilevät naapurin jättimäisessä tammessa ja leikkivät nukeilla. Siksi en pidä siitä, että oma tyttäreni olisi ollut menossa meikatun lapsinaisen synttäreille. Kuulin, että opettaja oli soittanut tytön vanhemmille ja puhunut meikkaamisesta. Tyttö oli sitten perjantaina ollut koulussa ilman pakkelia, ja oli sanonut näyttävänsä ihan tyhmältä.

*

Tässä tulee nyt monta ”vaatimattoman oloista huomiota ympäröivästä maailmasta”, mutta minua vaivaa myös se, että olen saanut aika monta sähköpostia, jotka eivät minulle kuulu. Ovat siis tulleet väärään osoitteeseen. Onkohan tässä nyt jokin kulttuurikuilu minun ja lähettäjän välillä, kun itse ilmoitan virheestä aina viestin lähettäjälle. En tiedä pitäisikö, koska viestin lähettäjät taitavat tuntea olonsa kiusaantuneiksi. Vai millä muulla tavalla voi selittää sen, ettei näistä vaatimattomista ilmoituksistani yleensä edes kiitetä. Ajatelkaa, minä voisin hyvinkin toimia kohtalottarena ja olla tylysti ilmoittamatta mitään, minkä eittämättä taidan vastedes tehdäkin. Mitäs ovat niin huolimattomia osoitteidensa kanssa. Erään kerran sain kutsun oululaisten nettitapaamiseen. Mitä jos olisinkin mennyt sen tilalle, joka sitä kutsua ei olisi saanutkaan. Kuulkaa ei näistä tiedä, miten kaikki vaikuttaa kaikkeen.

*

No niin, nyt lähden pihalle, panen huivin päähän, otan vesiruiskun ja pari saavia, pesuainetta sekä pyykkikasan ja alan rypistyvin sormin hinkata.

16 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

1. Kourinta- ja 100v nuorentavat naamarasvat korvaa hyvin Tummeli. Ne sen ihan tutki joskus. Kyllä. Kyse oli kai myös naamasta, ei vaan peileistä?
2. Son toi lehmä kun niin rauhottaa.
3. Eihän mitään enää korjata, ostetaan uus, tässäkin kaupungissa on vaan 1 suutari (sillon kyllä kengät) ja ainakin kahdetsadattuhannet kengät.
4. Rva Johtaja(tar) sais paneutua omaan penaaliinsa, mitä se pissiksien penaaleja kyttää.
5. Kun ne etsii sähköpostiosotetta niin tietysti te törmää tähän ja luulee suksi (et ole suksi, et).
http://sjm-congregation.org/
6. Eikö ollu hiano postaus, oikein nrot ettei kukaan hairahdu.
Anon 10.26

minh kirjoitti...

Minä aloin meikkaamaan 12-vuotiaana, koko arsenaali: valkoista puuteria pohjalle, mustaa kajalia raskaalla kädellä, mustaa luomiväriä ja ripsiväriä. Ei, kun aluksi oli sellainen kokeilukausi, 11-vuotiaana, jolloin laitoin hieman lilaa kiiltävää silmäluomiin ja huulikiiltoa.
Minun 12-vuotias poikani leikkii kirkonrottaa pihalla eikä voi sietää tyttöjä. Tekee puroja ja patoja keväällä, hiekkalaatikoltakin sen usein bongaan. Ja olen tyytyväinen.
Jos minulla olisi tytär, olisin varmaan tyranni: ei meikkiä tuonikäisenä. Vaikka puberteetti alkaa kuulemma tytöillä nykyään jopa 8-vuotiaana, melko pelottavaa, vai?
-minh-

Saara kirjoitti...

6. Oli. En ole näin hienoa postausta ennen nähnytkään.

5. Niin, ja ne luulee mua kyllä vaikka keneksi kaikeksi. Ei ole siinä mitään logiikkaakaan.

4. Pissiksen penaali on paremman näköinen.

3. Vasta ostettu, pari vuotta sitten. Ja kallis ku mikä.

2. Niin tietenkin. En tajunnut.

1. Kyllä tässä on tummeliakin kokeiltu. Meidän 7 v. nassikka (siis poika) kysyi, että jos hän käyttäisi Garnier Re-density voidetta, niin näyttäisikö hän vauvalta vai sikiöltä vai ei miltään, jos se kerran nuorentaa 10 vuotta.

Saara kirjoitti...

Joo, minh, en itse meikannut pentuna ollenkaan kuin jotain huulikiiltoa luokkakuvaan enkä kyllä kestä noilla tyttärenikään untuvaisilla poskilla meikkiä ollenkaan. Sitten minusta tuli kovis, ja me olemme yhdessä tytön kanssa naurettu tyhmyyksilleni.

Ne ovatkin nuo meidän pojat sitten samanikäisiä. Yläasteelle menossa. Kirkonrottaa vai mitä hiton purkkista se nytkin tuolla pihalla leikkii.

Kaura kirjoitti...

Mä olen voiteiden kanssa hyvin varovainen. Jos läträän naamaani nuorentavaa tököttiä ja halailen heti perään beebistä (1 v.), niin kohta lattialla köllöttää valtava munasolu!

Saara kirjoitti...

Hahhah. Just näin, Kaura.

Anonyymi kirjoitti...

Anna se päivän piiska nyt jo vaihteeksi jollekin toiselle.

Kirsti

Saara kirjoitti...

No joo, siitä tulee nyt sitten taas vähän niin kuin haamupäivitys.

minh kirjoitti...

Minä en ilmeisesti ole vielä tarpeeksi vanha, kun en kehtaa näyttää teini-iän kuviani kenellekään. Näytän keskitysleiriltäkaranneelta tuonelan tienviitalta, jolla on nyrpeä ilme halvaantunut naamalle. ja aina silmä mustana tappelemisesta.

Kaverini näyttävät naureskellen omia teinikuviaan, joissa heillä on hassu permis tai jotain, mutta minun kuvani ovat LIIAN pahoja.

Viimeksi etsiessäni naamarasvaa, Stockmannin myyjä suositteli ihan suoraan Bellavitaa ja lisäksi jotain Ladyvita-pillereitä, jotka kuulemma nuorentavat ihoa("kun sinulla alkaa noissa silmänurkissa ja otsassa näkyä tuo ikääntyminen"). Bellavita on mummovoide!
Onneksi Ei tyrkyttänyt sentään Ladyvita 50+-pillereitä...
Siihen asti luulin näyttäväni ikäistäni nuoremmalta, sillä minulta kysyttiin paperit toissavuonna(olin 31) k20.-ravintolaan. Todennäköisesti portsari yritti olla kohtelias.
-minh-

Saara kirjoitti...

Heh, tutulta kuulostaa. Just nyrpeälle naamalleni ja mustalle silmälleni me tyttäreni kanssa naurettiin. Ja siihen aikaan oli matalat farkut ja napapaita, että ollaan sitä joskus oltu muodinmukaisiakin.

Minä en enää tiedä miltä minä näytän. En varmaan päivääkään ikäistäni vanhemmalta... luulisin.

Sylvi kirjoitti...

Pyykkäri on ilmeisesti selvinnyt urakastaan. Otan osaa. Ei sentään tarvinnut/voinut avannolla huuhdella.

Saara kirjoitti...

No ei. Piti ruveta lusmuilemaan. Oli pakko päästä puutarhalle. Ei pystynyt pidättelemään, kun huomennakin pitää lähteä töihin. Nyt sitten taas pyykille.

Anonyymi kirjoitti...

Karkeasti ilmaistuna:
Se taitaa olla just niin, että se mitä itse teki (ihan liian nuorena), sitä ei halua omalle lapselleen missään nimessä.

ruu

Saara kirjoitti...

Kyllä se nykyään onneksi näin on, vaikka ehkä ennen vanhaan sitä lapset joutuivat tekemään ja kokemaan saman kuin vanhempansa, koska "niin sitä on aina ennenkin tehty".

Mikko Moilanen kirjoitti...

Saara, toivon, että kayt lukaisemassa Minhiltä vastauksen kommenttiisi minulle. Toivon sitä siksi, että jostain syystä arvostan sinua niin paljon.

Saara kirjoitti...

Se oli hyvä kirjoitus ja sormet syyhyävät päästä vastaamaan siihen, mutta nyt on pakko juosta junaan.