keskiviikkona, elokuuta 23, 2006

Korkkareilla kontallaan



















Eilen aamulla edelläni kulki ihan tavallinen nainen, naisen näköinen nainen korkokengät jalassaan. Kävely oli vaivalloista ikäään kuin nainen olisi joutunut ponnistelemaan saadakseen jalkansa irti maasta. Olen muutamana aamuna aiemminkin kiinnittänyt huomiota samaan naiseen ja hänen vierellään kulkeneeseen toiseen naiseen, joka taas lenkkarit jalassaan kulkee joustavasti, mutta kauhoo kuitenkin vuorovedoin käsillään ilmaa edeltään, vähän niin kuin pystyyn nostettu jänis.

Omasta kävelystä on paha mennä mitään sanomaan, mutta aikoinaan entinen kauppias sanoi, että minä kuljen kuin päreet kainalossa. Kenties nuoruuusvuosilta periytynyt jäänne, kun olen joutunut pitämään puoliani ihan itse, tai sitten mummoiltani perityt liian paksut käsivarret eivät yksinkertaisesti mahdu tähän vartaloon, en tiedä. Jalkojen työskentelystä entinen kauppias ei sanonut mitään. Nykyään jalat tuskin nousevat selkäsärkyjen lannistamina enää niin sukkelasti kuin aikoinaan, mutta nuorempana tuli piikkareita kyllä pidettyä ja kopsuteltua. Ehkä nämä selkäsärky ja piikkarit liittyvätkin toisiinsa, mutta ainakin vaivaisenluut vaivaavat yhä silloin tällöin.

Edelläni kulkeneen naisen matka katkesi rautatieaseman kurasäleikköön. Korko upposi reikään eikä lähtenyt irti. Nainen otti kengän pois ja jäi yhdellä jalalla seisomaan samalla oveen päin pyllistellen. Samassa ovi työntyi takamukseen ja nainen lensi nenälleen kenkä kädessään. En kehdannut jäädä tuijottamaan niin kuin muut, mutta pian sama raahaava kenkien kopse kaikui jo asemahallissa, joten mitään vakavaa ei sattunut.

Tänään seurasin tuota kuvan naista ja siinä junien metelissä tohdin huomaamatta kuvatakin nuo oudot kapistukset, jotka naisella oli jalassaan. Se oli kuulkaa täpärällä, että tämä lady pysyi pystyssä. Sen takapuoli valahteli kulmikkaasti puolelta toiselle ja nilkka muljahti joka kolmannella. Epäilin vähän, josko nainen olisi ollut umpikännissä, mutta siinä ohitustilanteessa vilkaisin vähän ja ihan selvältä se kyllä näytti. Olihan sitä paitsi aamukin, vaikka ei se kyllä rautatieasemalla merkkaa mitään.

Tiedän, että korkokengät ovat monille naisille tärkeät, mutta näitä koikkelehtijoita seuratessani olen ihmetellyt miksi. Kyllähän korkkarit tietty luovat vaarallisella ulkonäöllään ja äänekkyydellään kuvan naisesta, jolla on valtaa, mutta kovin vakuuttavia nämä esitykset eivät tietystikään aina ole. Toki korkeakorkoiset kengät ovat monien miesten fetissi, mutta sängyssähän ne eivät kai olekaan niin vaaralliset kuin tuolla kadulla kulkiessa. Ja miehiä miellyttääkseen naiset nyt sortuvat pahempiinkin asioihin. Miehet osaavat vaatia naisilta karvattomuutta, isoja rintoja, pitkiä hiuksia, kapeaa uumaa, seksikkäitä vaatteita, korkokenkiä ja mitä muuta... Se kyllästyttää minua todella. Mikseivät ihmiset saa olla rauhassa mitä ovat? En minäkään vaadi miehiltä minkäälaista ulkonäköä, koska eihän se minulle kuulu. Jotenkin tässä maassa jokainen mies kuvittelee omistavansa kaikki naiset ja oikeudet heidän ulkonäkönsä arvosteluun, tai että kaikkien naisten pitäisi olla valjastettuja jokaisen miehen seksuaalifantasioihin.

Olen toki kuullut juttua naisista, jotka haukkuvat miehiä lökäpöksyiksi (siis ihan hirveetä), mutta kyllä kaikki puhe yleensä pyörii naisten ulkonäössä ja siinä, miten muualla maailmassa naiset ovat paljon kauniimpia kuin Suomessa. Usein ovat, mutta eivät aina. Tuokin kuvan tyttö oli varsin söötti aurinkolaseissaan, etnisen näköinen ja taipunut kaikkiin meneillään oleviin ulkonäkövaateisiin siitäkin huolimatta, että elää korkkareittensa kanssa varsin vaarallista elämää. Jotenkin Väinön tämänpäiväisen ja aikaisempienkin postausten perusteella sain sen kuvan, että naisten ulkonäön jatkuva parjaaminen on sallittua hupia, siitä tehdään jo ennakkoon hypetettyjä kirjoja sekä kirjoitellaan harva se päivä vitsikkäitä kolumneja, niin kuin Loka-Laitinen esimerkiksi. Ja sitä Tabermannin ja Hyrkäksen hupia väsyneesti arvostelemalla minä nyt sitten olen vihjailevasti feministi, jonka maailmankuva on nurinkurinen. Tämä minun on pakko oikaista täällä, koska näyttää siltä, Väinö hyvästä alustaan huolimatta aikoo lopettaa bloggaamisen. Sovinismin vastustaminen ja ulkonäön arvosteluun puuttuminen ei tee minusta vielä feministiä. Sen tekevät miehet, jotka eivät lainkaan hyväksy mitään, mitä nainen sanoo ja miltä naisesta se arvostelu tuntuu tai mitä seurauksia näillä loputtomilla, näkyvillä ja äänekkäillä seksuaalifantasiavaateilla lopulta on. Nuoret tytöt laihduttavat itsensä sairaiksi ja säästävät lapsilisiään silikoneihin. Eipä siihen meikäläisen feministymiseen varmaan mene kovin pitkään. Ikävä vain, että se on lapsiasioiden kanssa aina ristiriidassa, sillä kyllä ensin tulevat muksut ja sitten vasta muut. Lapsettomillahan on enemmän aikaakin taistella naisten oikeuksien puolesta, eikä ristiriitaa ole, mutta jotenkin heidänkin turpansa on viime aikoina pysynyt kiinni tai jutut on vähätelty kuoliaaksi sen vuoksi, että on niin ruma akka, ettei sen juttuja kannata todesta ottaa.

Onneksi meillä on sentään Kaarina Hazard, joka näkee asiat kirkkaasti:

Takavuosina joukko äitejä sommitteli ryhtyvänsä lakkoon, jos kotiäitien asemaa ei pikaisesti paranneta. Tässä tapauksessa lakolla ei tarkoitettu työstä kieltäytymistä, vaan palkkatyöhön hakeutumista – naiset aikoivat laittaa lapsensa kunnalliseen päivähoitoon ja mennä työhön tai jäädä työttömiksi, kun kerran kotityötä ei näy olevan olemassa. Tämä äitien hanke sai hetken ajan hyvin julkisuutta, mutta valitettavasti projekti lähes heti alettuaan alkoi saada viestimissä koomisia piirteitä. Vakavaa asiaa ajaviin naisiin suhtauduttiin kuin he olisivat pikkutyttöjä, jotka joutohetkinään olivat keksineet jotakin pientä jäynää. Toimittajien asiasta esittämät kysymykset olivat hilpeän hyväntahtoisia, kuvakulmat leikkisiä ja nimittelyt suopean vähätteleviä (kuten ”lakkomamselli”). Naisten tekoja ja vaateita on kautta aikain mitätöity samalla tekniikalla, oli sitten kyse äänioikeudesta tai sielun olemassaolosta. Naurettavaksi tekemisen osaavat jo teinipojat, eikä se aikuisille miehille ole temppu eikä mikään.

Tekstinäyte Teoksen nettisivulta kirjasta Kontallaan.

20 kommenttia:

--KATA-- kirjoitti...

Sama tässäkin maassa.
Feministihän on ollut viime vuodet erityisesti naisten keskuudessa kirosana. Tuohon ulkonäköasiaan puuttumatta, minua on häirinnyt jo vuosia tämä ihme "naisella on munaa"-asenne. Jotenkin tuntuu siltä, että pitää mennä esim. työelämässä kyynärpäät niin saatanan ojossa, olla jotenkin tosi kova jätkä ja juoda miehet pöydän alle, jos haluaa, että joku ottaisi tosissaan. Naiset puhuvat miehistä kuin halvasta makkarasta, tuntuu välillä, että kun naiset tienaavat kuitenkin vähemmän, niin sitten itsetuntoa kasvatetaan uholla. Tämä kyllästyttää minua. En jaksa enää yhtäkään uhoavaa fuck you naislaulajaa tai amerikkalaista lesbo/sinkku sarjaa.
Tämä koko homma on riistäytynyt niin pahasti käsistä, en enää edes kiinnitä huomiota lolita mainoskulttuuriin tai jaksa alkaa keskustelemaan näitten kurapäitten kanssa.
Olin käymässä Suomessa, istuin lasillisen verran yksinäni Tornin baarissa, kun halusin ottaa valokuvia Helsingistä ylhäältä. Siihen ryysi sitten opöytään pari jotain mukamas parempaa liikemiestä, kappas kummaa alkoivat sönköttää minulle silmieni väristä ja perseeni muodosta. Yritin asiallisesti selittää ettei seura kiinnosta, ukot eivät lopettaneet. Kuuntelin hetken ja käskin sitten äijien painua takaisin veneelleen. (sensuroitu) Tämä möhömaha totesi, aijai, onpas villi ja tempperamenttinen valioyksilö. Että näin.
Tämä ei oikeastaan liity enää mihinkään, kuuleehan näitä aina, mutta jäi jotenkin niin ällönä mieleen.
Sekava kommentti minulta. Jälkimelua.

Hyvä Saara, puit kaiken oleellisen sanoiksi.

Saara kirjoitti...

Siinä olet, Kata, kyllä oikeassa. Tämä homma on kerta kaikkiaan riistäytynyt käsistä. On minullakin kokemusta tj:sta, joka todellakin meni kyynärpäät ojossa ja hänet sitten otettiinkin tosissaan siihen asti, kunnes kukaan ei sitä kovuutta enää kestänyt. Seuraavaksi palkattiinkin mies, vähän pehmeämpi kyllä tai ainakin ymmärtäväisempi.

Minunkin rintojani on kapakassa kerran tullut tuntematon mies punnitsemaan etusormellaan. Valitti, että roikkuvat vähän, mutta muuten ihan hyvät. Ovathan nämä aika paskamaisia hetkiä.

Anonyymi kirjoitti...

Ensimmäisenä ja ennen kaikkea. Kirjoittaminen on terapeuttista, kunhan se tapahtuu vapaaehtoisuuden pohjalta. On hyvä saada höyryjä ulos silloin tällöin, mieluummin kirjoittamalla kuin keskustan puluja potkimalla, saatikka sitten jollain muulla vallan vulgaarilla tavalla.

Kaikki miehet eivät suinkaan kuulu kategoriaan "kaikki miehet". Myönnän arvostelevani mielessäni naisten ulkonäköä, mutta arvostelen myös miesten ulkonäköä, jopa pukeutumista. Itselläni on orastavasti tyylitajua, tyylihalut ovat usein kadoksissa. Viihdyn toisinaan myös lökäpöksyissä.

Samasta työstä pitää saada sama palkka, olkoon työntekijä sitten mies, nainen, kristitty, juutalainen, romani, somali, turkulainen tai vaikkapa Hartolan kuningas kenkäkauppiaana.

Sukupuolikiintiöt valtion ja kuntien elimissä ovat syvältä ja poikittain. Virkoihin, luottamuselimiin ja muihinkin työpaikkoihin pitää valita pätevimmät ihmiset. Pääasia, että hommat sujuu ja työpaikalla on mahdollisimman hyvä henki, kuspäitä ei tarvita. Minua ei jaksa pätkääkään kiinnostaa naisten lukumäärä Eduskunnassa. Saisivat minun puolestani kaikki 200 olla naisia... saisivat olla myös miehiä. Aivan sama, kunhan hoitavat hommansa, eivätkä ensimmäisenä ajattele omia etujaan.

Kata, valitettavasti Suomessa, kenties muuallakin, tulee aina olemaan miehiä, joiden äö laskee joukossa (kaksi on jo joukko) noin 50 prosentilla. Heitä ovat varmasti kaikki ravintolassa kävijät tavanneet. Koulutustaso ei myöskään ole tae hyvästä käytöksestä...

Vaan emmepä me miehetkään aina saa rauhassa olla. Aivan, emme aina kaipaa yllättävää naisseuraa. Jos aihetta haluaa positiivisesti ajatella niin onhan näiden öykkäreiden jälkeen kerrassaan mukavaa tavata ihan normaalejakin ihmisiä.

Anonyymi kirjoitti...

Ja vallan unohdin... Korkkareilla pystyy siis saamaan selkänsä kipeäksi ja muitakin epämääräisiä kolotuksia sinne sun tänne ympäri kroppaa. (Ei omakohtaisia kokemuksia)

Saara kirjoitti...

Hieno kommentti, Lassekos se oli Iha64 siis. Kiitos. Joskus minun höyryni näyttävät aika pahoilta, mutta ei hätää. Se nyt on vain semmoinen tyyli.

Vähän kiirettä pitää, kun valvoin puoli yötä ja nukahdin viime metreillä. Sitten piti ottaa ihan vähän jatkoaikaa ja kaikki meneekin sen jälkeen päin mäntyä, kun herää liian myöhään.

Saara kirjoitti...

Väinön blogi näyttää poistuneen, joten postauksen linkit eivät enää toimi. Pahoittelen.

kervå kirjoitti...

Hyvä kuvauspaikan valinta, Kata :)

Muuhun en osaakaan sanoa mitään mitä ei olisi jo aiemmin sanottu. Ikuisuuskysymyksiä.

Ai niin, kai sentään vedit lättyyn sitä mittailjaa, Saara? Mä olisin vetänyt.

Anonyymi kirjoitti...

"Mikseivät ihmiset saa olla rauhassa mitä ovat?"

Minä olen ollut huomaavinani, että naisten pukeutumiseen puuttuvat huomattavasti useammin toiset naiset kuin miehet.

Tämä kirjoitushan on hyvä esimerkki siitä - miksei muka nainen voisi haluta kävellä korkkareilla ihan omaksi huvikseen? On aika tyly oletus, että kyseessä on aina miehen vaatimus.

Anonyymi kirjoitti...

Voihan sen noinkin nähdä, Ankka. Kuitenkin lehtien kestoaihe on kun miehet murehtivat suomalaisen naisen epänaisellista talsimista lättänäkengissä. Vertailukohteena on aina eestittären viehkeys korkokengissään.

Saara kirjoitti...

Kervå, en minäkään ihan hullu ole. Olipahan nimittäin aika karskin näköinen tyyppi.

Hehehe, ankka. Kyllä varmaankin omaksi huvikseen itse kukin taittaa nilkkojaan ja pistää selkänsä paskaksi. Miksi esimerkiksi miehet eivät sitten kulje korkokengissä, jos siinä ei ole mitään ongelmaa ja sitä voi tehdä omaksi huvikseen?

No, johan tuossa postauksessani sanoin ihan selvästi, että joillekin naisille korkkarit ovat tärkeitä. Nih. Sisälukutaitoa, kiitos. Ja asiahan on just niin kuin Sylvi sanoi ja siihenhän tämäkin postaus liittyi, eli jatkuvaan lehdissä olevaan natinaan siitä, miten muunmaalaiset naiset osaavat miellyttää miestä korkkareilla ynnä muilla hepenillä. Menkööt sitten sinne iironkäkkärään minun puolestani jokainen kitisijä ihailemaan niitä muita naisia, kun kerran suomalaiset eivät kelpaa. Ihme valitusta aina.

Saara kirjoitti...

Siitä tulikin mieleen, että eikös se ole mielummin niin, että tosimies ei valita. Eihän se edes puhu.

Anonyymi kirjoitti...

ankka sen sanoi, mitä pitikin sanoa

Saara kirjoitti...

Hmph. Sinne jonon perälle vaan niiden muiden sekaan, jotka eivät kuuntele minua yhtään.

Minä perustelen perustelemasta päästyäni, mutta niillä mitään merkitystä ole.

Kukaan ei kuuntele.

Anonyymi kirjoitti...

Minä en ole huomannut lehdissä minkäänlaista natinaa naisten pukeutumisesta, enkä varsinkaan vertailua naapurimaiden naisiin. Ehkä luen vääränlaisia lehtiä.

Toisaalta en keksi yhtään syytä lukea sellaisia lehtiä, joiden sisältö ärsyttää minua. Mikä voisi olla sellainen syy - paitsi se, että voi sitten valittaa lukemastaan?

Anonyymi kirjoitti...

ankat kunniaaan

Anonyymi kirjoitti...

no jos unohdetaan ankka niin olisiko tässä tarkoituksena kenties se että laitetaan stoppi miehen nautinnolle, tähän liittyisi tietysti se että kertoisit onastasi

jamiksei kertoa lökäpöksyistä, onhan n

iitä nuorilla naisillakin

ja siirretään puhe miehen, ulkonäköön.

ja miksi se on lapsiasioiden kanssa,ristiriidas

Anonyymi kirjoitti...

Kontallaan, K. Hazard. Muutamista mediaan liittyvistä oivalluksista huolimatta lähinnä huonosti peiteltyä miesvihaa. Sananvalinnat myös usein liian tarkoitushakuisia, tiettyä yli-yrittämistä. Toisaalta joskus kielikuvat naurattavat ääneen, varsinkin silloin kuin Hazard kirjoittaa vapautuneemmin.

Tekstit toimivat kolumneina, mutta kirjaan niistä ei ihan ole, kokonaisuus on liian sirpaleinen.

Kidoosh.

Saara kirjoitti...

"no jos unohdetaan ankka niin olisiko tässä tarkoituksena kenties se että laitetaan stoppi miehen nautinnolle, tähän liittyisi tietysti se että kertoisit onastasi"

Ihana kirjoitusvirhe. Onastani, sehän se. Itse asiassa miehen nautinnolle ei mitään stoppia olla laittamassa. Miehet ehkä voisivat kuitenkin miettiä, onko jokaisen naisen velvollisuus pysrkiä tuottamaan ulkonäöllään nautintoa juuri hänelle. Siksi minun nautinnollani ei ole merkitystä tässä, koska en ole esittänyt miesten ulkönäölle mitään vaatimuksia omaa nautintoani silmällä pitäen. Minun nautintoni eivät ole riippuvaisia muiden ulkonäöstä.

Tämä sekstistinen maailmankatsomus on todellakinlapsiasioiden kanssa ristiriidassa, kun ajattelee nuoria tyttöjä, jotka jo pienestä pitäen kokevat stressiä ulkonäkönsä suhteen.

Minä en usko, että Hazard vihaa miehiä, ainoastaan sitä, millaisen maailman miehet ovat naisille vaatimuksillaan rakentaneet. Mutta muuten ihan hyvä kommentti. Yleensähän kaikki kolumnikokoelmat ovat sirpaleisia johtuen lajityypistä. Sitä en tosin tiedä, onko kaikki kolumnit syytä aina painaa kokoelmaksi asti, kun ne ovat lehdissä kuitenkin jo julkaistuja.

Anonyymi kirjoitti...

Kuulkaa kullanmurut, hempukat ja papiljotit. Siinä nyt kohotatte itsetuntoa, että teitä halutaan. Ja kilin pipanat!

Nämä surkeat kommenttinne peilaavat vaan vielä surkeampaa elon polkua. Kyllä lienee katkeroittavaa kun ei saa sitä huomiota jonka tosi nainen saapi ansioikseen.

No tottakai, ja tietenkin, vika miehen on. Ja väärässähän tässä, tahi oikeassa, kas nainen mieltään muuttaa voi. Voi meitä ihania naisia, virheettömiä, oikeanlaisia.

Kaarina

Saara kirjoitti...

Onkohan tuo laillista?