Tänään se kirottu käry tunkeutui jo maan allekin. Kurkkua kirvelsi eikä sitä savua päässyt pakoon minnekään. Makkaratalon alle rakennetaan myös uutta huoltotunnelia. Siellä pörisevät pitkin päivää louhinta- ja räjäytysjätteitä kärräävät kökkötraktorit ja tavarantoimittajat antavat surutta autojensa olla tyhjäkäynnillä. Pöly, hiekka ja betoni tuntuvat suussa, pakokaasu salpaa hengityksen. Myös Mannerheimintiellä alkoi olla jo huono näkyvyys. Maanpäällisessä kaupassa lemusivat sekä savu että koko kesän näyteikkunoiden edessä muhineet juoppokuset. Oli pakko alkaa pestä kaupan takapihaa. Ei sitä aina arvaa, mitä kaikkea siistissä sisätyössä toimenkuvaan ja haittoihin tuppaa kuulumaan.
Jännityksellä sitten odotin, että miltä mahtaa kotona perillä haista. Ihqujen junanovien auettua ei voinut kuin lannistua. Savua, savua, savua... Miksi ei voi jo sataa?
Tekstit
4 kommenttia:
Oli kyllä mahtisavu tänä aamuna. Vau, en voi muuta sanoa. Mitä lähemmäksi tuli keskustaa, sitä vähemmän näkyi. Ja kuuma!
Joo, voisi sataa, mutta kiitos yöllä.
Eikäku ihan sama, yöllä tai päivällä. Milloin vain. Vaikka kaatamalla ja monta päivää peräkkäin. En varmalla valittaisi. :)
Sori Saara! En arvannut että kirjani promotempaus leviää näin laajalle... ;)
Eeei, JPK, ei se millään niin kitkerälle voi haista!
Lähetä kommentti