sunnuntaina, marraskuuta 13, 2005

Isänpäivänä 2005

Näin se painuu mailleen tämäkin isänpäivä. Aikaisin aamusella soitteli eräs työntekijä, joka oli liian kännissä mennäkseen töihin ja lisäksi se oli saanut pahasti turpaansa. Neuvoin sitä menemään lääkäriin ja niin se sitten tekikin. Lähetteli tekstiviestejä, että vittu ku vituttaa ja sai viikon sairaslomaa.

Pajatso-niminen jäätelökakku, jonka pitkänäköisesti ostin jo edellisviikon perjantaina, on nyt syöty ja vatsa on aivan pullollaan. Ahmiminen alkoi jo aamusta, kun paistoin kaurasämpylöitä, kananmunia ja pekonia. Meillä on yllättäen syöty pekonia perinteisesti isänpäivänaamuina aina. Normaalisti tämä yhdistelmä on kruunattu paahtoleivällä ja marmeladilla, mutta nyt päätin tehdä rohkeasti poikkeuksen ja paistaa sämpylöitä, koska paahtoleipää ei yksinkertaisesti ollut. Isäntä sai lahjansa, joista osa oli heräteostettu kirjamessuilta ja yksi Anttilasta. Se katsoo tänä yönä KillBillit ja loput Tarantinot myöhemmin.

Kakku jätetään aina iltapäiväkahveihin päivällisen jälkeen syötäväksi ja niin nytkin. Kuopus sai puolet koko kakusta. Olen kerran antanut sen syödä niin monta jäätelöä kuin se halusi. Oli tapahtunut jotakin hyvin ikävää ja me olimme kahdestaan kotona. Halusin nähdä, kuinka monta jäätelöä se tirppana saa alas; kymmenen jäätelöpuikkoa ja olisi jaksanut enemmänkin, mutta ehkä ne loppuivat. Se voi syödä vaikka kuinka paljon pulskistumatta. Ainakin toistaiseksi. Meillä muilla ei sitä vaaraa ole. Esikoinen on tosin päässyt diabeteksesta johtuvasta pakonomaisesta napostelusta eroon, eikä meille herkkuja juuri jemmailla. Lisäksi kuopuksen paras kaveri, naapurin vinkeä vesseli, sairastui perjantaina diabetekseen. Jos nyt joku onni voi onnettomuudessa olla, se on siinä. Kuopus lähtikin sitä heti sairaalaan katsomaan.

Mutta minä söin työmatkalla jälkiruuaksi valkosuklaa-vuohenjuustokakkua. Junamatkalla popsin Marianneja, lisäksi olen hörppinyt kuohuviiniä, kermalikööriä ja olutta. Vatsani painaa niin paljon, etten pysty olemaan ruoto suorana lainkaan. Yritän pysytellä muutaman päivän erossa blogeista, joissa puhutaan terveysasioista. Harvakseen näitä kohdalle sattuu ja kuitenkin ne ovat niitä ainoita nautintoja, mitä meikäläiselläkään on. Silti karmiva syyllisyys kalvaa mieltäni.

Aamulla olisi herätys jälleen puoli viisi. Kuuden junaan pitäisi ehtiä ja töissä olisi oltava ennen seitsemää.

4 kommenttia:

Kaura kirjoitti...

Mä olen yrittänyt aivopestä itseni ajattelemaan, että sitten kun mässätään, nautitaan joka suupalasta oikein kunnolla. Maiskis muiskis ja hekumoidaan koko rahalla. Eikä mitään syyllisyyttä, vaan jälkikäteenkin voi ajatella, että olipas se hauskaa vaihteeksi.

Sitten siirryn taas terveellisempään arkeen tyytyväisenä. Minä ainakin jaksan syödä ruisleipää joka päivä vuodesta toiseen, mutta kakku alkaisi tulla nopsaan korvista ulos.

Aivopesuprojektini on onnistunut melko hyvin eikä mulla ole esmes tämänpäiväisistä kermakastiläträilyistä tai suklaakakku-jäätelöannoksista minkään valtakunnan omiksia :-)

Saara kirjoitti...

Juuh, kyllähän mäkin yritän. Nyt vaan meni koko hemmetin viikonloppu suu täynnä mässyä.

Nälkäkuuri alkaakin sitten huomenna ja kestää jouluun asti. Tosin se ruisleipä on kyllä parasta.

Anonyymi kirjoitti...

Boksissa lukee, että täältä on varastettu läjä kommentteja, mihin???!!!

Mässäämisestä sen verran, että minä en enää muuta vedäkkään napaani, kuin mässyä, bageleita, jäätelöä (litra päivässä), irtokarkkeja, lettuja ja muffinseja. Koko ajan on huono olo(miksiköhän..) mutta sitä vain kaipaa jotain makeaa lohtua kun uloskaan ei voi mennä ja koko ajan ahdistaa...jouluun asti voisi tosiaan vähän paastota, tai siis pitää terveyskuuria. Jos jättäisi nuo herkut pois ja söisi salaattia ja ruisleipää ja perunaa ja paljon vettä ja omenoita, niin mielialakin voisi muuttua. yritetäänkö yhdessä ?
-minh-

Saara kirjoitti...

Niin mut niitähän mä syön muutenkin aina. Paitsi omenoita.

Se on tämä pimeys, kun panee ahmimaan. Varmaan jokin primitiivinen jäänne. Kun on pitänyt syödä paljon syksyisin, että on sitten pärjännyt talven yli vähemmällä. Nythän ruokaa tulee ympäri vuoden tasaisesti, mutta tämä evoluutio ei ole vielä tajunnut sitä. Ahmijat ovat enemmän eläimellisiä joka suhteessa.