Mutta ei vielä. Vähän pätkivät vain. Lainasin kirjastosta kuukausi takaperin Seppälän Mitä sähkö on?, mutta en ole avannut sitä vielä. On siinä hilkulla, avaanko ollenkaan. Niin lähellä, mutta niin kaukana. Viimeisen lukemani Seppälän kirjan jälkeen muistan olleeni tuohtunut. Minun on varsin kerättävä voimia, jos aion tuon kirjan lukea. Olenko valmis ottamaan taas vastaan masentunutta suomalaista kirjallisuutta? Ja mistä löydän motivaation sen kohtaamiseen?
Meillä täällä maalla sähköä tulee myrskyissä satunnaisesti. Korkeapaineen aikana sitä tulee sitten liiankin kanssa. Lamppuja posahtelee yhtenään. Ikinä en ole lamppujen kanssa tasoissa niin, että niistä kaikki pelaisivat yhtä aikaa. Monesti lamput ovat yksinkertaisesti loppu. Kerta kaikkiaan finito. Kukaan ei muista ostaa kassikaupalla lamppuja. Niitä menee viikossa pari pakettia. No niin. Taas väläh
Tekstit
13 kommenttia:
Ootko käynyt lukemassa Kiiltomatoa? Ei pidä ilmaista kyllästymistä suomalaiseen masennuskirjallisuuteen. Ei sille mitään voi että tämä todellisuus on niin kamala.
Life hurts...auts.
Petra
P.S. Mitä sähkö muuten ON? Beats me.
Mutta myrskyn jälkeen on poutasää...
Petra
No joo, kyllä sille voi. Iltapäivälööpitkin yrittävät hätkähdyttää.
Jaa niin, nyt ihan uteliaisuuttani ja kun siellä kiiltomadossa kerran yhä vain jankutetaan laput silmillä, kävin lukemassa yhden arvostelun
http://www.demari.fi/Article.jsp?article=3427&category=9&main=9
HAh paninpa vanhan Seppälä-jutskan taas esille blogin sivuissa. Ruu taisi sitä Seppälän kokoelmaa kehua, mutta minua se ei oikein sytyttänyt. Mikäpä enää.
Mocartes
Nii-in, Moca. Mikä enää sytyttää?
Itte oli bongannut hesarista tavisromaanin: http://itte.blogspot.com/
Voisi vaihteeksi tehdä hyvää! Samalla kannattaa painella niitä laatikoita siellä. Eivät selviä Pakistanissa talven yli.
PS. SusuPetalilla on kyllä hyvät novellit, se täytyy sanoa. Tarkkaa arjen kuvausta. sopivat hyvin tämmöiselle menevälle naiselle...hahahhahaaa...
http://susupetal.vuodatus.net/
Täällä etelähelsingissä myrsky on jo mennyt ohi. Mites siellä maalla? Katkesiko sähkö? Hu huu!½
Vai on se myrsky mennyt ohi sieltä etelähelsingistä. Hmhm. Joo, mutta ohi on täältäkin! Pakkanen kiristyy. Jokohan tästä talvi tulisi. Aijai.
Piti olla jo nukkumassa, mutta jäin jonon hännille ja saan odottaa vuoroani vielä. Olen hukannut taas yhden puseron ja penkonut kaikki paikat. Ei missään. Just se pikkupakkaspaita olisi pitänyt saada huomenna töihin, kun on luvattu niin kylmää..
Olen lukenut Mitä sähkö on? kahteen kertaan. Ekalla kerralla se oli tosi hyvä, tokalla... mahdottoman hyvä. Mutta minä luenkin kirjoja sillä lailla, että oma mieleni asettelee symboliikkaa joka puolelle-konkereetisesta tulee symboliikkaa-, ja mieleni tekee erilaisia ajatusketjuja, löytää merkityksiä ja yhteyksiä, joita hyvin luultavasti Seppälä ei ole sinne kirjoittanut. Tai voi ollakin, mistä sen tietää. Mitä sähkö on? on paras Seppälän kirjoista, niistä jotka olen lukenut.
Yksi aiempi novelli on myös jäänyt mieleeni Seppälän Oikku ja Vapaus-kokoelmasta, koska se oli niin erilainen kuin kokoelman muut novellit. Se oli niin hirveän älykäs ja herkkä, kertoi vanhan naisen mietteistä. Kyynisen inhasta naiskuvasta ei ole riekalettakaan jäljellä:)
Lamppujen poksahteluun vaikuttaa myös ihmiset. Minä olin nuorena kova lamppujen poksauttelija, minne tahansa meninkin ja joku sanoi, että on niin kovat hormoonit, että hyvä jos ei tule poltergeistia, hah! Mutta silti, minne tahansa menin, lamput paukkuivat. Rannekelloa en voinut pitää, niitä poksahteli ja räjähteli ranteeseen ja olin varma, että olin noiduttu tai jotn...^O^
-minh-
No niin. Juu, Ruu, muistan kun luit sen ja olit siitä Rihmastossa aivan haltioissasi. Se taisi olla just tuon kirjallisuuden masennuskauden aikoihin, koska se hehkutus aiheutti puistatuksia ja epäuskoa. Mutta kyllä kai se on luettava, kun vaan pysyisi hereillä sen verran. Nämä puoli viiden aamuherätykset tekee vielä vähän tiukkaa. Jahka totun, jahka totun.
Joo, ja minä muistan siitä Oikku ja vapaus -kokoelmasta sen vanhan naisen vain hämärästi. Onko siis noin? Hm... mulle voi ällyyttää nyt ihan mitä tahansa.
***
Minh, siis ootko tosissasi? Kyllä ne lamput vielä menee, mutta että rannekellot? Hä?
Tänä aamuna poksahti kaksi lamppua eri huoneista, kun sytytin valot. Se on selkeesti korkeapaine tulossa. Ja ne nimenomaan poksahtavat. Kuuluukin ihan "poks" ja sitten haisee palaneelle.
Kyllä, rannekellot, lamput, sulakkeet, kaikenlaiset sähkölaitteet. Olin ilmeisesti kovalla varauksella varustettu nuori nainen...ja nykyään vanhempi sellainen:
tänään meni keittiöstä kattolamppu, korjauksen alla olevasta tietokoneesta joku "osa"(en muista nimeä) ja kameran patterit yhtäaikaa, kun aloin hössöttää. Lopulta poksahti sulake hellasta, että olis aika ottaa opikseen pikkuhiljaa..
-minh-
Jösses mikä tatsi!
Lähetä kommentti