keskiviikkona, marraskuuta 02, 2005

Ja sitten hieman iloisempiin tunnelmiin

Koska minut on nyt jollakin tavalla sidottu tähän Runkkublogin sensuuriin ja mikä pahinta, minun jopa ajatellaan ajattelevan... no niin varmaan... mutta siis ajatellaan ajattelevan kenties Krapulablogista joitakin vastenmielisiä ajatuksia, minun on annettava kaikelle selitys. Siis mikään ei ilahduta harmaata päivää niin kuin Vt:n krapula, joten Krapulablogin nimestäkään minulla ei ole pahaa sanaa sanoattavanani.

Olen toki ärsyyntynyt siitä ainaisesta listasijoitusten kyttäämisestä, kyllä! Umpityperää. Haulipäitten harrastus. Kilpailla nyt asioilla, jotka kuuluvat elämään siinä kuin meikäläisen valitusvirretkin. Noin esimerkiksi. Totta kai tuollaiset räväkät blogien nimet kiehtovat massaa, joka enimmäkseen koostuu nuorista ihmisistä. Mutta kyllä tänne on muitakin tulossa, joten mielestäni olisi vähintäänkin oikeudenmukaista tarjota aivan pystymetsästä ilmaantuneelle blogilistan lukijalle muitakin vaihtoehtoja runkkaamisen sijaan. Jankutan tätä nyt siksi, että kovapäisinkin kukkahattuvastainen ääliö tajuaa mitä tarkoitan, vaikka muutosta blogilistan etusivuun onkin jo luvassa.

Runkkaamisesta noin yleensä sen verran, että ihmiset on ajettu aika ahtaalle oman ruumiinsa ja sen vaatimusten kanssa. Jotakin täysin luonnollista pidetään syntinä ja aiheutetaan lisää turhaa ahdistusta. Tällaisesta kurimusmentaliteetista pitäisi jo tällä vuosituhannella ehkä päästä eroon. Miksi puutteessa elävien elämästä tehdään vieläkin vaikeampaa sensuroimalla runkkaus? Eikö se ole sanankin ikivanha? Tarkoittaako runkkaus jotakin muuta kuin masturbaatio? Runkkaus on ruma sana. Masturbointi jotakin kaunista? Hienostelun jalo taito on varmasti hyve, mutta onkohan se aivan realistista kuitenkaan?

Annankin nyt siis neuvoja kukkahattutädeille suodulla auktoriteetilla. Amerikkalaisilla yliopistohiirillä on tehty tutkimus, joka osoittaa uroshiirten laulavan mitä kauniimpia serenadeja päästäkseen lähempään kanssakäymiseen naarashiirien kanssa. ”Monimuotoisuudessaan ja rikkaudessaan hiirten laulu lähentelee laululintujen tasoa ja joidenkin aariat saattavat olla useiden minuuttien mittaisia”, kertoo Seppo Hyrkäs Iltalehden Hullumaailma –palstalla. Tätä ei ehkä moni ole älynnyt kokeilla ja on turhaan kärsinyt puutteesta ja löytänyt sitten itsensä yllättäen Runkkublogista, vaikka tie aidon naaraan luokse olisi voinut aueta muutamalla sulosoinnulla. Toki noitten naisten kuvien äärellä voi myös laulamista rauhassa harjoitella.

Luritustensa kanssa kannattaa kuitenkin olla kohtuullinen. Samalla palstalla kerrotaan erään brittimiehen tulleen yllätetyksi tositoimista bullterrierinsä kanssa. Selitykseksi mies oli sanonut koiran vetäneen häneltä housut alas ja toteuttaneen alhaisempia aikeitaan vastoin miehen tahtoa, mikä ei kai mennyt läpi, sillä mies sai touhuistansa vuoden vankeustuomion.

7 kommenttia:

haa kirjoitti...

Puberteetin kynnyksellä kuuntelin Eppuja ja muistan yhä Pantse Syrjän riimittelyn, joka ei tainnut silloin vielä täysin aueta. Se menee näin:


mies toteaa: 'pidän tämän laulun soinnista'

tuo on hienosti sanottu masturboinnista

näin kun käytämme akateemista muotoa

ei puuha pehmennä selkäruotoa

vaan on viatonta ja kainoa

tämä harrastukseni ainoa

Saara kirjoitti...

Kiitos, haa. Kuinka minä en tätä muistanut? Tämähän oli kerta kaikkiaan.

Nykyään kammoan Eppuja ihan niin pahasti, että repäisen hätäpäissäni junamatkalla korvanapit korvilta, mikäli radiosta Eppuja tulee. Ja niitähän tulee.

haa kirjoitti...

Niitä vanhoja biisejä pystyn itse kuuntelemaan vielä melko sujuvasti. Onhan niissä sanoituksissa ja riimeissä sentään kaikenlaisia oivalluksia.

Sen sijaan tällaisten sietäminen on jo vaikeampaa:

Rakkautta ja valheita
Ja pieni sydän täynnä lasin sirpaleita
Ja sun kasvoilla tuhat murhetta
Ja sydän lävistetty liian monta kertaa

Ja sun huulilta suudelma maistuu katkeruudelta

Lennän luoksesi, kuolen vuoksesi
Rakkautta ja piikkilankaa

Vt kirjoitti...

Minä muistan lukeneeni jostain, että runkkaaminen tarkoitti alunperin ihmisen pudottamista hevosen selästä jonkinlaisella keihäällä. Toisaalta minä en tunnetusti osaa valita lukemaani aineistoa kovinkaan hyvin.

Mutta kuinka hieno olisikaan blogi, jossa olisi kuvia hevosen selästä tippuvista ihm.. Äh.

Saara kirjoitti...

Voi kiitos, haa. Tuossa biisissä on se ikävä vika, että se jää päähän soimaan noilla surkeilla sanoillakin.

***

Vt, mulla oli tässä Veijo Meren Sanojen synty käsillä, mutta siinä ei ollut mitään noin kivaa.

Paitsi nyt sitten tuli mieleen kertoa, että se runkata tarkoittaa keinumista, nytkytystä, rynkytystä, keikkumista tai vaappumista... Vaappumisblogi? Jaa-a, ihan hyvin jos on ankka tai jotain.

Noh, norjan 'runka' tarkoittaa myös sitä, kun laiva alkaa kovasti keinua tai vaappua. Kyllä tässä vesilasissa varmasti.

Anonyymi kirjoitti...

Se on ihan nykyruotsia, runka, keikkua, vaappua, keikuttaa, renkuttaa; suomen rynkyttää on samaa pesuetta. Sich wankend fortbewegen sanoo saksalainen.

Saara kirjoitti...

Menin ihan sanattomaksi, koska unohdin kirjoittaa noin pitkästi, että se on nykyruotsia. Mutta hyvä että korjasit.