lauantaina, lokakuuta 14, 2006

Minusta on alkanut kasvaa juuria

Olin juuri tämän meidän kyläpahasemme historiankirjan julkistamistilaisuudessa asukasyhdistyksen järjestämien pippaloiden yhteydessä. Samoissa bileissä oli tyttäreni nuorisoteatterin esitys, nykyaikaistettu muunnelma Prinsessa Ruususesta, jonka olen jo kerran nähnytkin.

Aikoinani olin mukana herättelemässä henkiin ruususen unta nukkuvan asukasyhdistyksen toimintaa. Tuntuu ihan uskomattomalta, että aikaa ja energiaa riitti nettisivujen tekemiseen ja kokouksissa istumiseen sekä niiden lisäksi kaikkeen siihen talkootouhuamiseen ja niistä lehtijuttujen kirjoittamiseen. Tänään monen vuoden jälkeen kun näin ja halasin ne samat asukasyhdistyksen miehet ja naiset siellä juhlassa, pyyhkäisi lämpöaalto ylitseni, kun ajattelin, että ne ovat koko ajan jaksaneet pakertaa ja siinä ne olivat yhtä aurinkoisia niin kuin aina, aivan kuin mitään vuosia ei olisi välissä ollutkaan. Siis ihania ihmisiä. Ja minä olin unohtanut heidät tyystin. Kun tein asukasyhdistyksen logoa, en juuri ajatellut mitään. Tänään tajusin, miksi olin laittanut siihen auringon. Nämä pimeät nettivuodet vain olivat hämärtäneet käsitykseni ihmisistä, tehneet niistä osaksi manipuloivia ja kieroja, saanut minut uskomaan, että aina kaiken takana on jokin itsekäs taka-ajatus.

Jokseenkin vääristyneeksi on meinannut muuttua myös mieskuvani, joka osittain tietenkin on perustunut empiirisiin kokemuksiin, mutta lisäksi myös siihen, että naisille kaikkein katkeroituneimmat ovat äänekkäällä riehumisellaan antaneet ymmärtää, miten onnettomiksi naiset heidät ovat tehneet. Siitä on alkanut vähitellen jopa kantaa syyllisyyttä kaikkien naisten puolesta. Kun kuuntelin esitelmöivää historiankirjoittajaa, yli seitsenkymppistä miestä, joka vielä silmät palaen jaksoi olla innostunut, sydämellinen ja puhelias, heräsi kuitenkin toivo siitä, etteivät kaikki naiset sentään ole pilanneet jokaisen miehen elämää. Ja sama toisinpäin. Tuskin kaikki miehetkään ovat lopullisesti pilanneet jokaisen naisen elämää. Joka tapauksessa sen kirjan kirjoittaja teki lähtemättömän vaikutuksen paneutumisellaan, välittömyydellään ja tietämyksellään tietysti.

Kun asuimme tuolla kylän keskustan tuntumassa, kävin keräilemässä pellolta puutarhoista karanneita kukkia maljakkoon ja illakon siemeniä kasvatettavaksi tietämättä, mistä ne kaikki kukat olivat siihen pellolle tulleet. Nyt tiedän. Tämä koko alue on ollut kasvihuoneita täynnä. Hevosenlantaa kuskattiin Helsingistä junalla tänne ja kukkia täältä Helsinkiin. Ylipäätään ihmisiä tuntui kiinnostavan eniten kasvit, villiintyneet omena- ja luumupuut sekä tietenkin kivijalkojen rauniot, joita tällä alueella on joka puolella. Olisin ostanut sen kirjan, mutta rahat eivät riittäneet. Kotoa lähtiessä tuli niin kiire, että hyvä kun muistin koko lompakon. Naapurin rouvalta sen kirjan varmaan saan myöhemminkin, hän kun on sen suomentanut. Kirja on alunperin ruotsiksi kirjoitettu, koska täällä meillä päin vanhat ihmiset puhuvat ruotsia. Mutta kyllä ne suomeakin osaavat, vähän hassusti tosin: Se talo, missä vanhat ihmiset asuvat... se työläinen, joka takoo rautaa... Se jotenkin loi vieläkin innostuneemman kuvan koko touhusta.

Kaiken lisäksi huomasin, että minulle on kohta kahdessatoista vuodessa kasvanut tänne juuret. Enimmäkseen lasten ansiosta tietenkin, sillä ilman heitä olisin tuskin joutunut samalla tavalla kosketuksiin tämän ympäristön kanssa, mutta myös tuon asukastoiminnan kautta.

Nuorisoteatterin esitys meni paljon pilalle häsläävän yleisön takia. Melkein jo ponnahdin ylös huutamaan, että täällä on jumalauta teatteriesitys!, mutta likka olisi joutunut ikuiseen häpeään, joten tyydyin vain vähän mulkoilemaan myöhässä tulleita, paikkaansa vaihtavia tai keskenään juttelevia ihmisiä.




















Tytär saksalaisena prinssisotilaana aikeissaan herättää Ruusunen satavuotisesta unestaan. Pian hän kuitenkin joutui orjantappuroiden vangiksi ja ärähti scheisse. Kun prinsessan sai joku viaton sydän elikkäs nyhverö, tämä saksalainen pillahti äänekkääseen itkuun.

40 kommenttia:

SusuPetal kirjoitti...

Joo, on se aika terveellistä ja ihmeellistä aina välillä huomata, että kaikkien ihmisten motiivit eivät olekaan kieroja ja itsekkäitä. Etteivät kaikki ihmiset ole manipuloivia.

Tuppaa unohtumaan aina välillä. Itse kultakin:)

Saara kirjoitti...

Nih! Justiinsa.

minh kirjoitti...

Joskus jopa huomaa ajattelevansa, että ihmiset, jotka eivät pörrää näissä nettikuvioissa, olisivat jotenkin "viattomampia"; en tarkoita että eivät olisi itsekkäitä, kieroja paskiaisia, kuten ihmiset nyt tuppaavat olemaan, mutta joku sellainen pelkän IRL-touhun tuoma välittömyys, että kun tutustutaan johonkuhun, niin tutustutaan ilman ennakkomielikuvia ja puhutaan livenä, ei tarvitse ajatella niitä kummallisia agendoja tai motiiveja, miksi joku vaikka kirjoittaa tai kommentoi jotain blogia tai on osa jotain nettiyhteisöä. Se on vaan siinä, live-ihmisenä...hmm..vaikea selittää, minusta on ehkä tullut varovaisempi ja jopa kyynisempi netin myötä. Sitä kummastelee kaikkia blogitapauksiakin, että mikä ihmeen tyyppi se mahtaa olla, joka noin kirjoittaa, mutta internetittömät ihmiset eivät joudu miettimään tällaisia asioita. Vai miettivätkö? Ei voi tietää, tämä on nykyään niin iso osa elämää, tämä blogi- ja nettitouhu.
Olihan tarpeeksi epäselvästi ilmaistu taas kerran?
-minh-

Saara kirjoitti...

Joo, ymmärrän just mitä tarkoitat, mutta en varmaan osaisi selittää sitä tuon selvemmin. Se on totta, että tietty epäileväisyys on tarttunut tuonne selkärankaan, vaikkakaan en tarkoita edes mitään huijatuksi tulemisen pelkoa, koska se ei minua pelota. Jos huijaa niin huijaa, ei se minun syy ole. Mutta jotain kummallista mietittävää tässä on. Taitaa olla niin kummallista, että tokko pysyn itsekään omien ajatusteni perässä. Joka tapauksessa siis tietän, mitä tarkoitat. Hahaa. Kylläpä oli selkeää.

Marko F kirjoitti...

Saara,
siitä mieskuvasta...
elämäni onnellisin päivä oli kun löysin nykyisen vaimoni. Rakastan häntä yli kaiken, hän on ihanin, kärsivällisin, kultaisin ja tervein ihminen jonka koskaan olen tuntenut. Ilman häntä en olisi mitään, tuskin enää elossakaan.:)
Viisi suloista vuotta on jo oltu yhdessä.

Väitän, että minun kaltaisia onnenpekkamiehiä on Suomi täynnä. onnellisia avioliitoja on vaikka kuinka, sellaisia joissa ei alisteta, eikä tehdä toiselle pahaa puolin eikä toisin, niistä vain ei puhuta, eikä saa raflaavia otsikkoja.
Kellä onni on... jne. :)
Hyvät sunnuntait, ja muutenkin kaikkea hyvää!

setäs kirjoitti...

Susulta minen ostas ees käytettyä rollaattoria, on se niin umpikiero korkkiruuvi, vaekka tuas esittää.

Saara kirjoitti...

Marko F,

just tätä tarkoitin. Eniten meteliä pitävät ne, jotka ovat tyytymättömiä. En tarkoita, etteikö niin saisi tehdä, vaan että huonot puolet korostuvat. Elämme täällä netissä lievässä perspektiiviharhassa koko ajan. Kokonaisuus kärsii, kun hyviä asioita ei näe eikä kuule tapahtuvan. Sama kyllä koskee mediaa, joka ei uutisoi hyviä uutisia lainkaan. Juuri siitä raflaavuudesta on osittain kyse. Tasapainoisesta olotilasta ei otiskoita revitä.

Kerran joku sanoi, taisi olla Häiriksen Kirsti, että se on vain hyvä, että huonoja uutisia sentään vielä uutisoidaan ja että huonosti olisi asiat, jos niitäkään ei enää tehtäisi. Mutta eikö tämä juuri aiheuta turtumuksen, ja kohta ne huonotkaan uutiset eivät enää tunnu missään. Uutiskynnys kasvaa ja koko ajan vain hurjempaa tulee tuutista. Olemme aivopestyjä maailman pahuudella, eikä kukaan enää voi uskoa, että mitään positiivista on koskaan ollutkaan.


Mitä sinä Setä sillä rollaattorilla muka edes tekisit? Ei kaikkea tarttekaan ostaa, mille ei ole käyttöä. Ihme tyyppi.

Saara kirjoitti...

Siis korjaus vielä edelliseen, että Häiriksen Kirsti kai tarkoitti myös sitä, että jos uutisoi hyvistä asioista, ne ovat käyneet jo niin harvinaisiksi, että ylittäisivät siksi uutiskynnyksen, eikä se olisi hyvä asia, jos sen noin ajattelee.

Tavallaanhan ne kai ovat jo käymässä harvinaisiksi tästä perspektiivistä tarkasteltuna.

Saara kirjoitti...

Ajatus palailee pätkittäin... olipa muuten sitä paitsi mukava lukea tuo Markon tapaus. Tuli oikein huojentunut olo siitä, että näinkin voi tosiaan jollakin olla.

Veijo-Kalevi "Veke" kirjoitti...

Tästä se lähtee - politics, here I come?

Saara kirjoitti...

Kato, Veke. Olitko reissussa?

Eikä lähde, kun siihenhän se just loppui!

Saara kirjoitti...

Siis vuosia sitten loppui jo.

Saara kirjoitti...

Vai hitsi, mitä sinä nyt tarkoititkaan. Olenko ehkä alkanut puhua kuin poliitikko? Heheh, etten siis sano mitään vaikka kirjoitan kuinka pitkään...

Veijo-Kalevi "Veke" kirjoitti...

Eikuntota yleensä kun aletaan pudotella myönteistä ihmetystä kanssaihmisten kaikinpuolisesta kunnollisuuudesta niin jo herätellään lukijan sisäistä äänestäjää.

Ja tuo kotipaikkapuhe (... juuret) on jo lähes ammattilaistasoa.

Sitä minä vaan. Ei pahantahtoisesti. Minä ainakin siis jos haluaisin että kotinurkilla jokin homma pitäisi viedä läpi niin äänestäisin kyllä tällaista Saaraa sitä hoitamaan, josta tietää että se on itsepäinen ja osaa tarpeen tullen pistää kovan kovaa vastaan eikä sitä tytöttelemällä saada hiljaiseksi tai vessaan itkemään että voikauheeta. Ja joka vielä nauttii kinaamisesta ja on sosiaalinen.

Jos tällainen ei ole hyvä poliitikko niin kuka sitten?

Saara kirjoitti...

Voi iik! Veke äänestäis mua! Mua! Mulla olisi siis jo yksi ääni, jos vain sais Veken revittyä jotenkin niiltä omilta juuriltaan tänne päin juurakkoa kasvamaan.

Että sikäli vähän menee hukkaan tämä äänestäjien kalastus, kun ei taida näiltä seuduilta olla muita bloggareita kuin minä ja Kemppinen. Haha. Eiks kuulosta hienolta, minä ja Kemppinen. No mutta siis siinä nyt näet, että ihan pyyteettäkin voi ihminen näin lämmetä kotiseuturakkaaksi ja ja ja... väittää vastakkaista sukupuoltakin kunnolliseksi. Mutta minä korjaan kyllä asian jossakin vaiheessa melko varmasti.

Veijo-Kalevi "Veke" kirjoitti...

Voin siirtää kirjani sinne kyllä jos tarve vaatii. "Ich bin ein kyrkslätsbo" tulee kerkeästi.

Kemppinen ehkä yskii bronkiittiaan omissa oloissansa, mutta eikös teitillä ole tämä Idi Amin Asikainen siellä? Kun sille annetaan tontti ja haastatellaan lehteen jne. niin jos vaikka saisit sen jotenkin mukaan. Myönteinen julkkis, ainakin vielä.

Saara kirjoitti...

No mutta sehän olisi... ihan kerta kaikkiaan. Veke, muuta tuohon viereen, niin aletaan huudella ikkunasta näitä asioita vaihteeksi.

Voisin muutenkin houkutella tuhatpäin ihmisiä vaihtamaan kirjansa tänne siitä hyvästä, että saavat äänestää just minua :) Minusta tulee pian maailmanvaltias. Buhahhaaa!

Aika äkkiä muuten nousee valta päähän.

Asikainen on joo täältä. Mutta minä ja nyrkkeily ei sovita samaan kehään.

Veijo-Kalevi "Veke" kirjoitti...

Mahtaisiko toimia; olen jo täällä huudellut ikkunasta vaikka mitä, eikä naapuri ole ollut aina oikeassa moodissa.

Teilläpäin asiat ovat siis toisin.

Kyllä Asikainen kehän ulkopuolella varmaankin on asiallinen nuori mies - siinä olisi kyllä uskottavuutta jos saisit sen sanomaan että "Saaran poliittisia vastustajia kyllä täräytän nokkaan." Ei mikään veltto elokuvaohjaaja vaan ihan oikea nokkaantäräyttämisen asiantuntija.
Ja ajattele nyt Ike Kanervaa, kaveeraa vaikka kenen kanssa ja lähettää tekstiviestejä vaikka äidilleen jos tilanne niin vaatii. En tarkoita että ottaisit ihan kaikessa Kanervasta oppia, mutta on hyvä tuntea nämä metkut.

Juuri-puheesta se minusta kyllä hyvin lähtisi tämä nousukiito. Senttaa se johonkin paikallislehteen.

Saara kirjoitti...

Meillä on vain yksi paikallislehti ja se on ihan sanonko mikä.

Että ei saisi ottaa Ikestä oppia? Mmm... no ja mikäs poliitikko se semmoinen on, joka ei skandaalia järjestä. Ei mikkää. En usko, että se tuottaisi vaikeuksia :), kuten ei tekstiviestienkään lähettely. Minähän lähettelen niitä työkseni kauniille naisille joka päivä. Helpostikos siitä laajentaisi repertuaaria myös miehiin:
"Veke, voisiksää ny tulla, ku mun tekis taas niin mieli purkaa vähän tätä eksistentiaalista tuskaa?" Esmes näin. Harjoittelemalla ehkä saisin siihen vähän seksiäkin mukaan :)

Veijo-Kalevi "Veke" kirjoitti...

No jos Iken malli kelpaa niin vot, kyllä tehtäväkenttää löytyy: ajele kännissä autolla (ja jää kiinni), parita, tee petoksia, ehdota itseäsi nuoremmille (valinnan mukaan naisille tai miehille) tuhmia, selittele, tekstaile, käy taas Porin jazzeilla (äläkä muista), kasva, laiminlyö, hoitoonohjaudu, uskoontule, rakastu.

Tällä olisi sokkeli sitten poliittiselle urallesi valettu.

Saara kirjoitti...

Nyt menee liian pitkälle, Veke. Minähän en Porin Jazzeille mene... no joo, onko se Ike ajanut autolla kännissä? Olisi Asikaiselle jo siinä puuhaa.

Että jos nyt pysyttäisiin tällä tekstiviestilinjalla ihan, kun se kuitenkin on valtakunnan päämiehenkin tapana ollut paikkailla naisen puutettaan. Lienee siis hyväksyttävää jo, eikä sillä pian taida edes otsikoihin päästä.

Niin että ei musta taida sittenkään poliitikoksi olla.

Veijo-Kalevi "Veke" kirjoitti...

En tiedä tarkemmin Kanervan ajeluista, ehkä mieluiten rönöttää takapenkillä kravatti vinossa tekstareita vääntäen kun taksi vie. Mutta olennaista siis on Kanervan malli, siihen kuuluu kaikki se mitä poliitikot, muutkin kuin Ike, tässä maassa ovat ehtineet tehdä sen ohella että ovat meidän tavallisten torvien asioita koittaneet parhain päin hoidella ja katsoa että elämänlaatu senkun nousoo.

Pori Björneborg - siellä jatsi raikaa kesäyössä, hieno taidemuseo, ja ihailemasi bloggarikirjailija Seppälä pitää siellä majaansa. Mikä ihmeen porivastaisuus tässä nyt plutkahti esiin kuin sonnin kämmen?

Saara kirjoitti...

Ei mulla mitään Poria vastaan ole. Pelkästään jazzia ja vähän ehkä sitä Seppälääkin. Mutta se on kyllä ansainnut sen ihan itte. Kerran olen muuten Porissa käynytkin. Ihan häissä olin.

Heh, "Kanervan malli", kuulostaa huvittavalta, kun just olen yrittänyt tenttiin lukea ja pitäisi nämä mallit nyt ottaa tässä ihan vakavasti.

Veijo-Kalevi "Veke" kirjoitti...

Ei kai enää Pietilää...?

Saara kirjoitti...

Eeii, kun se tulee myöhemmin, valitettavasti tulee kuitenkin. Vielä on menossa tämä Åberg ja sitten Kunelius.

Veijo-Kalevi "Veke" kirjoitti...

Ja hei, mitäs jatsissa on vikana? Monet arvostetut ihmiset soitttavat sitä, ja kuuntelevat. Muuallakin kuin Porissa.

Seppälään pätee sama, joku sitäkin lukee ja arvostaa.

Veijo-Kalevi "Veke" kirjoitti...

Åberg heiluu kai Hesassa dosenttina (Osmo A. Wiion oppilaita?), ja kallellaan pisnesviestintään. Se on kyllä ansiokkaasti kritisoinut tätä YLE:n digitouhua. Onhan sillä kai jokin oma firmakin?

Kunelius on Tampereen hanuja vissiin, prof tai jotain?

Minkänimisiä nää niitten kirjat oli?

Saara kirjoitti...

Jos et kerro kenellekään, Veke, niin mä kerron sulle salaisuuden. Mun mielestä jatsi on tekotaiteellista paskaa. Ne kaikki kuulostaa samalta. Jengi jammaa hypnoosissa, eikä ne edes tajua, että biisi vaihtuu välillä. En tiedä vaihtuukokaan. Kummaa porukkaa. Minua ei sinne saa kirveelläkään peippaamaan.

Minähän olen siis Seppäläni lukenut, liki koko tuotannon. Mutta kun jätkä on niin mulkku, niin enpä lue enää. Hermostuin siihen jo ihan tämän blogin alkuaikoina ja kirjoitnkin siitä jotakin. Nimitti naista "leipätekstissä" harpuksi. Se oli sit siinä.

Saara kirjoitti...

Viestinnän johtaminen, Åberg ja Viestinnän vallassa, Kunelius.

Veijo-Kalevi "Veke" kirjoitti...

Ajai... sydämeni laulaa!

"...jatsi on tekotaiteellista paskaa. Ne kaikki kuulostaa samalta. Jengi jammaa hypnoosissa, eikä ne edes tajua, että biisi vaihtuu välillä."

"Nimitti naista "leipätekstissä" harpuksi. Se oli sit siinä."


Tästä synteneet mietteeni laittoi sanoiksi tapansa mukaan hienosti Tuomari Nurmio:

"Sielussani tumma laulu helää; perkele, Heikinheimo elää.."   

Mutta saatko unta nyt, kun pahoitit harkitsemattomasti usean Sinunkin blogiasi lukevan jatsimusiikin ja Seppälän kirjojen ystävän? Seassa voisi olla niitä äänestäjiäsikin.

Saara kirjoitti...

Kai mää saan unta. Onhan niilläkin oikeus mielipiteeseen :).

Saunaan pitäisi mennä ja laittaa se hemmetin swot vihdoinkin eetteriin. Huhuh, kylmä hiki nousee ohimoille ja vatsassa lepattaa talitinttiparvi.

Veijo-Kalevi "Veke" kirjoitti...

Sauna kuulostaa hyvältä idealta.
Ja eikös se swotti ollut sinulla jo valmiina. Nou hässäkkä.

Åbergin olen joskus lukenut, tuota Kuneliusta en ole tainnut nähdä. Helppolukuisempia kuin Pietilä joka tapauksessa.

Sauno, näe hyviä unia! Talitintit kyllä rentoutuvat kun sinäkin niin teet.

Saara kirjoitti...

Kiitos samoin sinne.

Rauno Rasanen kirjoitti...

"Minusta on alkanut kasvaa juuria"

Otsikkosi huolestuttaa. Mistä lähtien olet huomannut tämän kasvuprosessin?
Mistä niitä kasvaa - per...stäkö?

Ettei vain sinulla olisi menossa eräille matelijoille tyypillinen sukupuolenvaihtumisilmiö?

Kerro ihan vapaasti, miltä sinusta nyt tuntuu.
Kuvaile juuriasi. Onko ne isojakin?

Yst.Terv. Urologian, gynekologian, psykiatrian ja liskotieteen assistentti RR.

Saara kirjoitti...

Rauno hyvä, niitä kasvaa kaikista rei'istä. Ja sittenhän ne onkin entisiä reikiä. Että jos ei tietäisi, että niissä on mitään reikää koskaan ollutkaan, niin voisi jopa ajatella, ettei mitään reikiä ole koskaan ollutkaan.

Rauno Rasanen kirjoitti...

Mutta mikä sun sukupuolesi nyt mahtaa olla? Transsu?

Saara kirjoitti...

Jospa se on se kolmas sukupuoli, joka on haluttu piilottaa. Eihän minulla kyllä käyttöäkään oikein ole ollut, joten juurakko on varsin rehevää. Ei siitä mitään selvää ota mikä siellä on. Olipa kuitenkin hyvä, että ehdin tehdä lapset ennen tätä metamorfoosia.

Rauno Rasanen kirjoitti...

Kyllähän sä voisit lisääntyä partenogeneettisesti.

Istuttelisit vain omia juuriasi puutarhaan, ja net siellä sitten kasvaisivat uusiksi Saaroiksi.
Säilyttäisit kuitenkin samalla jopa neitsyytesi. (kts. sanakirjaselitys)

"Partenogeneettinen-neitseellinen (lisääntyminen).
Partenogeneettinen lisääntyminen tarkoittaa uusien yksilöiden kehittymistä hedelmöitymättömistä munasoluista.
Jälkeläiset ovat tällöin perimältään emoyksilön kaltaisia."

Saara kirjoitti...

Hmph, tuo oli loukkaavaa. Mähän olen uusneitsyt, Rauno :)ja tytär tosiaan onkin ihan minikopio meitsistä.

No niin, nyt tämä höpötys saa riittää. Alan valmistautua tenttiin ja pysyn hiljaa iltaan asti. Niin varmaan. No yritän ainakin.

Rauno Rasanen kirjoitti...

Okei. Yritä keskittyä.

Tenttiin lukeminen on rankkaa puuhaa. Ainakin jos meinaa oppia jotain.