maanantaina, lokakuuta 16, 2006

Ajatus harvinaisen kaukana sormista

Aika huonosti on asiat, kun fyysiset rajoitukset estävat tenttiin valmistautumisen. Selkää polttaa ja hartiat palaa. Nyt nostin läppärin pöydälle puulaatikon päälle ja laitoin näppiksen alle tiiliskivet. Ai niin, mulla on erillinen näppis, kun läppärin näppis on niin jumalattoman ärsyttävä. En kerta kaikkiaan tullut toimeen sen kanssa. Kymmensormijärjestelmän jo tyttösenä kunnon paukutuskirjoituskoneella opetelleelle ei tuollainen matala ja tasapaksu näppäimistö sovi ollenkaan. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa kun koko pitkä juttu on saatu sillä katoamaan täältä bitti-ikuisuuteen.

No niin, nyt siis seison ja kirjoitan. Minähän olen tottunut töissä seisomaan muutenkin kaiken päivää ja näpyttelemään konetta. Ei tällainen kokopäiväinen istumatyö sovi minulle ollenkaan. Ihan vatsaa kouristi, kun ajattelin, että koko jumalan päiväkö tässä pitää vielä noita tenttivastauksia valmistella, ennen kuin tajusin nousta seisomaan. Aika hidasta tämä onkin. Välillä tekisi mieli heittää hanskat tiskiin. Siis mitä virkaa näillä teorioilla edes on? Samat asiat pystyy päättelemään ihan kuka vain ilman noita itsestäänselvyyksien teorisointeja. Siis ajatelkaa nyt, tiedättehän te tämän Shannonin ja Weaverin 1949 tekemän informaatioteoreettisen viestintämallin: Joku lähettää viestin ja toinen ottaa sen sitten vastaan. Vau.

Siis näin: lähettäjä-lähetin-hälyääni-vastaanotin-vastaanottaja. Ajatelkaa, tätä sitten hierotaan joka välissä ja joka kirjassa. On se vaan niin ihmeellinen tuo viestinnän prosessi, että siitä riittää kuulkaa vääntämistä. Ja tällä teorialla on ollut vahva vaikutus koko hemmetin viestinnän vaikutuksen tutkimiseen. Siis kuinka höynäytettävän porukan kanssa minä nyt oikein olen tekemisissä?

Mitään uutta ja oivaltavaa näistä ei siis irti saa, muuta kuin nimiä ja nimiä ja toisia yhtä tyhjänpäiväisiä nimiä ja teorioita toisten tutkijoitten puljattaviksi.

Sen verran tuntuu kyllä omituiselta tässä seisoma-asennossa kirjoitellessa, että ikään kuin ajatus olisi hieman kauempana sormista. Kenties tämä siis vaatisi hieman enemmän ponnisteluja, kuten jäljestä voimme päätellä.

PS.Voi hyvä ihme - en kyllä tiedä kannattaisiko tätä kertoa, mutta kerron nyt kuitenkin - kun koko päivän ensin istuu ja sitten seisoo pitkään paikallaan, niin alkaa muuten ihan älyttömästi pierettää.

PSPS. No nyt tuli kylkipistos! Aaaa....


30 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Shannonin-Weaverin mallihan keksittiin ajat sitten Afrikassa: häntä pannaan toiseen korvaan, toinen kärsää käyttää.

Muista että S-H-mallintajat olivat insinöörejä...
Ja kyllä näistä malleistakin voi kirjoittaa tylsästi ja sitten ei-tylsästi (kuten teilläpäin sanottaisiin). Sinä olet joutunut lukemaan ensinmainittua kamaa.

Anonyymi kirjoitti...

Kylkipistos ja pierettää? Sitten äkkiä lisäys tuohon Afrikka-kommunikaatiomalliin: don't try this at home! Varsinkin häntäpuolella pitää olla skarppina nyt.

Saara kirjoitti...

Hehe.Kyllä tämä tosiaan alkaa pierettää koko touhu. Ei häntää ainakaan kenenkään kärsään.

Kyllä minä muistin, että ne olivat insinöörejä. Kukaan ei olekaan niin viisas kuin insinööri.

Ohari kirjoitti...

Hetkinen, hetkinen nyt! Ketä pannaan toiseen korvaan? Ei tämä viestintä nyt ihan niin yksinkertaista ole, kuulkaa.

Saara kirjoitti...

Voi Ohari, ei täällä nyt... voi voi. Toinen innostui jo tuolla tavalla ja Veke kuitenkin tarkoitti vain häntää. Se on semmoinen, ei se puhu pornoja ollenkaan. Menee aina ihan puihin kun vähänkin vihjailen ja vaihtaa heti puheenaihetta.

Anonyymi kirjoitti...

Haha, se on kiva sitten selittää asiakkaille, että pieree, kun joutui istumaan tietokoneella, eikä tajunnut heti alusta asti seistä.

Oharilla on nyt kyllä panemiset ollu mielessä melko taajaan viimeaikoina, omassakin blogissaan vaan keskustelee kyrvistä ja muista, ettei mitn rajaa...MIstä nyt tuulee????
-minh-

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä.

Taannoin tansseissakin, kun Teresa Rosenius lauloi hittinsä "Meenoolippu" ja pääsi kohtaan missä juna jyskyttää vanhaa ystävää, jouduin punehtuen (onneksi tanssisali oli hämärä) daamilleni toteamaan: "Ei jaksa sataa."

Saara kirjoitti...

Peniskateutta liikkeellä. Onneksi siihen on ratkaisu.


Joo ei, minh, ei ei, ei parane ensin istua. Mielummin toisinpäin. Se olis kyllä kauheeta, kun karmeet leijat lentelisi kassan takana ja silmiä kirvelisi. Ai jooo! Meille on muuten tulossa töihin uusi ionnovatiivinen laite, hajulaite! Siitä voi valita esim. dinosauriin henkäyksen. Se voi tulla jo tällä viikolla. Selllaisen hajulaitteen on arveltu lisäävän myyntiä jopa 10 prosentilla.

Siis minähän putosin kassan taakse, kun kuulin siitä hajulaitteesta puhelimessa. Nauroin varmaan pari tuntia ja tj melkein alkoi jo itkeä.

Saara kirjoitti...

Niin mä olen kyllä Veke ton huomannut, enkä ole sitten voinut vastustaa kiusausta. Sun posket on niin söpöt kun ne punottaa.

Saara kirjoitti...

Ups. Se on in-no-va-tii-vi-nen. Näin.

Ohari kirjoitti...

Minh! Enhän puhu! Kiistän! Kerroin taannoin vain, että otsassani sojottaa mahtava elin, johon Saara että... eiku olkoon nyt. Ei lähdetä tälle linjalle. Kommunikaatio on yhtä rätinää ja katkosta, jossa merkitykset menevät suitsait sekaisin - vaikkei se nyt just insinööriä jaksakaan kiinnostaa, kunhan ääni kulkee.

Saara kirjoitti...

Ohari, mä meinasin kyl tunnustaa, mutta sitten en kuitenkaan. Mutta oli se munkin syy. Tai ensin se oli Oharin syy ja sitten se yritti peitellä jälkensä, mutta minä sotkin ne uudestaan.

Ohari kirjoitti...

Saara, älä helvetissä mene tunnustelemaan yhtään mitään, siitä ei hyvä heilu. Oomme hiljaa vain ja hymyämme kuni Mona-Lissut.

Saara kirjoitti...

Niin mutku mulla ei kyllä monlissunakaan pokka olisi pitänyt :D

Anonyymi kirjoitti...

"Peniskateutta liikkeellä. Onneksi siihen on ratkaisu."

Endlösung vihdoin käsillä? Kuulostaa Göbbelsiltä. Saako arvata sisällön: penikset pois kaikilta, niin ei tartte enää niitäkään kadehtia?

Saara kirjoitti...

Eikä. Veke, ymmärsit ihan väärin. Ei semmoista peniskateutta, kun semmoista toisenlaista. Syksy saa ja minä en -juttuja.

Ja ratkaisuhan siis oli jo Oharilla siihen toiseen. Se oli VR, minkä minä swot-analyysissäni kokonaan unohdin mainita.

Anonyymi kirjoitti...

Mhiiin... luin ja lisään: pois penikset ja männynkävyt, tilalle siittimet, suunnistajille ja joogaajille otsamalli. Korvatuntunturin Petterille custom-made.

Saara kirjoitti...

Voi miten herttaista jotenkin, että ajattelit Korvatunturin porojakin.

Anonyymi kirjoitti...

Usein me niithä ajathelemma.

Saara kirjoitti...

Taidat olla joulupukki koko ukko.

Anonyymi kirjoitti...

Ei kun rehti Lapin mies. Voi olla että pyrin eduskuntaan niinkun muut kaltaiseni, mutta ethelän äänesthjien äänillä niinkuin nekin. Rehthiys jäi Laphin mutta kephusha sei haithaa.

Saara kirjoitti...

Oikeestiko jänkhältä?

Juu ei haittaa. Ne kyl aina antaa anteeksi ja pyytää takaisinkin vielä.

Anonyymi kirjoitti...

No ei nyt sentään, herregud!
Olen kyllä Lapissa käynyt, jos se auttaa. Tuon alueen kauniit koskemattomat maisemat ja siellä tapaamani välittömät ja ystävälliset ihmiset, jotka ovat niin erilaisia kuin me täällä etelässä, tekivät kyllä suuren vaikutuksen. Ihminen tuntee itsensä niin pieneksi kun erätulilla kuuntelee naapuritunturilta kuuluvaa joikhausta, jossa kuuluu väärentämätön, aito Lappi. Kun sä teet iltatarpeesi perinteiseen tapaan kuksaan ja kääriydyt korkealle kallion laelle viritetyille makuuksille revontulten loimutessa, ja kun suden ulvonta ja porojen rykimä tahdittavat sun unta laavulle käperryttyäsi, sä tunnet sen yhteyden luontoon, jonka sä niin usein kaupunkilaiselämässäsi kadottanut. Sä saat tästä voimia jatkaa.

Sun täytyy itse se kokea, sä et voi sulle selittää sitä sanoilla.

Saara kirjoitti...

-Ai mää vai, sanos Jaakko-vainaa ny.

Mutta joo siis toi menee heti jakeluun, kun puhutellaan noin suoraan sulle.

Anonyymi kirjoitti...

Sä ymmärrät.

Sä muistat, kuinka Tsattamasvuohkussa aamuisin tuntui niin mukavalta kun sä nousit kantotuoliin susturkkien alla, ja ympäriltä kuului a cappella saamelaiskantajien perinteinen tuhatvuotinen laulu deilait kom an mi vanna gou houm.

Saara kirjoitti...

Joo, se oli ihanaa aikaa. Mut hei, tunnet sä, miten sun luomet lupsuu ja vatsa paisuu. Sit sä meet suihkuun ja sä kääriydyt susturkkiis taas, niinku silloin. Ja sä huokaset kaihoisasti ja sit sä sanot, kauniita unia sulle.

Anonyymi kirjoitti...

Sä nukut.

Saara kirjoitti...

Niin säkin.

Rauno Rasanen kirjoitti...

???!!!

Kysymys: "Ketä pannaan toiseen korvaan?"
Vastaus: "Vanhaa ystävää".

Tätä mallia kun noudattaa, niin kyllä menee "informaatio" perille, ellei peräti ala siitä lisääntymään.

*
Voihan iso V teidän kanssa! Vähän nauratti tää kommenttiloota.

Saara kirjoitti...

Hyvä Rauno! Ilon kautta.