"Miksei järjestettäisi Blogimessuja!"

Tänä vuonna porukkaa oli ihan liikaa.
















Saaalistakin tuli. Ja kuten huomaat, Tuomas Kilven Blogit ja bloggaaminen tarttui mukaan. Ensin ajattelin, etten varmaan osta, selaan vain äkkiä läpi, mitkä nyt sitten ovat Kilven mielestä ne Suomen 50 parasta blogia (s.109), koska onhan se nyt aivan järjenköyhyyttä panna blogeja paremmuusjärjestykseen. Jotenkin huomaavaisempaa kaikkia niitä tuhansia muita bloggareita kohtaan olisi ollut nimetä luku vaikka Tuomas Kilpi suosittelee, tai jotain muuta korrektimpaa. Tuollaista mokaa ei olisi voinut Blogisanomissakaan ikinä tehdä tai turpaan olisi tullut. Nyt joku kirjailija tekee sen tietokirjansa sivulla ikään kuin tutkijan ominaisuudessa. Ne eivät siis edusta kirjailijan omaa käsitystä, vaan ovat jotenkin muka virallisemmin Suomen 50 parasta blogia. Etikettivirhe. Tietokirjaan ei voi laittaa sekaisin objektiivisia tutkimustuloksia ja omia subjektiivisia toplistojaan totuuksina. Päiväkirjaan kyllä voi ja mihin muuhun tahansa kirjaan. Mutta ei tietokirjaan.

Koska siis niiden 50:n parhaan blogin joukossa oli mielestäni paljon sellaisia blogeja, jotka eivät millään tavalla poikkea muista muutoin kuin listasijoituksensa takia, ajattelin ostaa kirjan, jotta voin sen sitten kostoksi julkisesti haukkua. Ihminen, joka ei osaa etsiä blogeja kuin toplistan kärjestä, ei kerta kaikkiaan voi olla kelvollinen kirjoittamaan blogikirjaa. Jotakin olennaista täytyy päästä puuttua tai sitten siellä on jotakin liikaa. Näin siis ajattelin. Todellakin. Viekää vaikka saunan taakse.

Ehdin kuitenkin kotimatkalla junassa lukea kirjasta noin yksi viidesosaa. Valitettavasti on todettava, että olin... liian jyrkkä. Kirja vaikuttaa positiiviselta, innokkaalta, iloiselta ja blogimyönteiseltä, enkä minä siitä voi tämän enempää pahaa sanoa. Olihan niiden 50:n parhaan joukossa kuitenkin jo tutuksi tulleiden median kiintiöblogien lisäksi Valokuvatorstai, Jatulintarha, Vammaisen vartalon kuvat, 127.0.0.1 ja Viistolla pinnalla!




















Arvaa kuka? SusuPetal ehti nostaa kätensä paparazzin salamaa nopeammin. Tähän kuvaan on nyt tyytyminen. Susu muuten keksi aivan loistavan idean:
- Blogimiitingit on ihan lapsellista puuhaa. Miksei järjestettäisi Blogimessuja! Jokaiselle oma ständi ja oheiskamaa myyntiin. Mukeja, kortteja, hiirimattoja...

Muitakin tuttuja bloggareita pääsin pitkästä aikaa naamakkain tapaamaan. Kyllä se aina tuo tämän virtuaalin jotenkin lähemmäksi. Käsinkosketeltavammaksi.















Remukin ehti painaa päänsä alas paparazzin salamaa nopeammin,





















... mutta Tabermann ei. Julkkiksia oli paljon. Eniten niitä löytyi yläbaarin tupakkapuolelta janoaan sammuttamassa. Ei sillä, että minä olisin siellä ollut niitä näkemässä, ehheh.