torstaina, kesäkuuta 30, 2005

Korkeajännitys

Kävin eilen Lidlissä ensimmäisen kerran. Olin vähän niin kuin neitsyt siinäkin suhteessa. Mitä siitä pitäisi sanoa? Paljon melua tyhjästä? Matka sinne ja takaisin poiki kuitenkin nuoruusmuistoja. Ajoin sen risteyksen ohi, jossa pääni meni Mini Cooperin tuulilasista läpi, koska sen auton matka tyssäsi liikenteenjakajaan. Minulle ei käynyt kuinkaan. Pari pintanaarmua vain. Kuskille ei käynyt sitäkään vähää, vaikka oli selvinpäin. Hänellä ei tosin ollut ajokorttia, autokoulun omistajan poika kun kerran oli. Siksi siitä sitten vain vähin äänin häivyttiin ja työnnettiin Mini kotiin, koska siitä halkesi jäähdyttäjä tai jotain. Sillä pojalla oli sitten ilkeä isoveli. Se hankki jostakin sellaisen irtomallia olevan poliisivalon ja eräänä myöhäisenä iltana lähti ajamaan meitä takaa. Kortiton poikaystävä kaahasi hiekkamontulle karkuun. Me istuttiin autossa sydämet tykyttäen.Isoveli hyppäsi autostaan ulos ja nauroi paskaista naurua. Se ei ollut yhtään hauskaa. Niille tuli siitä nyrkkitappelu.

Täällä kävi juuri sähkömies mittaamassa jännitteitä. Sain alkuviikosta pari sähköiskua hellasta, kun hämmensin teräskattilassa haarukalla nuudeleita. En heti ensimmäisestä uskonut, vaan saatana piti työntää se haarukka siihen nuudeliin toisenkin kerran. Ja taas tujahti. Eikä ollut ensimmäinen kerta. Silloin kun oltiin vielä nuorempia ja kamalampia, tehtiin ilkivaltaa niin sivistyneesti, että irrotettiin pyörätien katulampuista sulakkeet. Yhdestä sain niin pahan sätkyn, että tärisin kaksi viikkoa, mutta sentään jäin henkiin. Toisen kerran sain sähköiskun, kun odotin keskimmäistä vauvaani. Silitin varmaan alushousuja tai jotakin muuta yhtä järkkyä, (koska olin silloin vielä pedantti siivoushullu ja nyt olen sen vastakohta) kun silitysraudan johto murtui liiasta käytöstä ja se tuikkasi ranteeseeni. Siihen tuli kaksi reikää niin kuin käärmeenpurema olisi ollut. Sähkö nuoli koko käsivarren ja pomppasi siitä sitten naulakossa roikkuvaan satiiniseen aamutakkiin, joka leimahti kerran siniseksi ja rauhoittui sitten. Minä kyllä pitkään pelkäsin, että minkälainen käkkäräpää sieltä mahtaa syntyä, kun taas oli hirmuiset tärinät päällä pitkän aikaa. Siinä olisi pian isyystestiin lähdetty, vaan eipä ollut käkkärää ollenkaan. Nyt sillä pukkaa ruuhkatukkaa persauksiin asti ja se on ihan suorakin vielä. Puberteettikään ei enää suostu parturiin. Sen pää on ihan moppina. Ja nuorimmainen tahtoo aina vaan millin sängen. Mikäs siinä, pitäkööt päänsä.

No niin, siis täällä on pitänyt ruokaa laittaa kumpparit jalassa ja hämmentää on saanut vain puisilla välineillä. No nyt täällä on upouusi hella eikä hengenvaaraa enää ole. Jostain syystä näinkin unta Syrjäsen Harrista. Siis siitä kokista.

12 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Sinä olet siis sähköiskuille altis ihminen. Minä olen kerran saanut kunnon tsägärin ja nykyään vältän viimeiseen asti koskemasta mihinkään epäilyttävään, sulakkeidenvaihtamisesta nyt puhumattakaan.

Mites meni Lidlissä? Veikkaan, että kahdeksaa eri mallia keittiötikasta löytyi, mutta perunoita ei..?

Minun Laps haluaa pitää parin sentin tukkansa aina samanlaisena ja ajeluttaa sen aina samassa paikassa, tutulla kundilla. Olen joskus ehdottanut vähän pidempää mallia, mutta ei tule kuuloonkaan, hän ei halua olla "liehutukka".
-minh-

ii kirjoitti...

hi Saaran..

where are you from? i think your language is so strange to me ..

Anonyymi kirjoitti...

I DO agree! She´s from Kelju 'n she´s so damn strange in many many other ways, too! Feedin' polar bears, fishin' RED basses etc.
uncle eric

Anonyymi kirjoitti...

Piipaa Saara! Mikset sä vahdi marjakorias? Ny nopeesti selittään et eki-setä on kylähullu vaan, ennenku mä ehdin kertoo sille et sä olet 93 v mummo ja elät valaanihralla jossain Saschkawateessa tai no jossain. Nää diplomaattihommat on sun heiniä, mä vaan hoidin tän small talk-alun, eiks menny hienosti? Mistä se ny tänne osas tupsahtaa, huh!
eki

Anonyymi kirjoitti...

Wait a minute Norah, she´s comin! No missä se ny kuppaa. Tää on joku täti vihree, jonka lakanalla on kävelly joku männynnävertäjätoukka. Pyydä siltä ekaks förskottia, sa et valaan suojeluun vaikka. Just a minute Norah!
(musakkia tähän). Mikä puhelinvastaaja mä olen perkele!
uncle eric

Saara kirjoitti...

Oh well, thank you uncle eric. You're so good, oh god you're good. Thanks again.

I'm from Finland, Norah. What would i say? In my opinion your language is amazing.

By the way, do you have any idea what and where the hell is Finland?

Saara kirjoitti...

Ai joo, minh, ei kun en jaksanut edes katsella mitään erityistä. Ostin kokista viikonlopun suureen juhlaan. Äiti osti vaatteille sellaisen telineen, jossa on pyörät. Se näki sen jo Keskisuomalaisen mainoksessa ja innostui aivan valtavasti. Joskus ihmiset innostuvat ihan kummallisista asioista ihan liikaa. Nyt siinä rekissä on pelkkiä kauniita mekkoja ja hameita. Yritin tyrkyttää siihen hurmaavia erivärisiä rintaliivejä, mutta äiti ei suostunut ideaan, vaikka minusta se olisi ollut hyvä idea.

Anonyymi kirjoitti...

Ei se sit tullu takasi se täti-vihree. Kai sä tuut vilkuttaan sen Muuramen Kulttuuritötsän polun viereen ku mä karautan siitä tänäpänä ratsulla ohi?
Alahan tikkana! Ja vahdi mun looraa.
uncle erich

Saara kirjoitti...

Oih, eki karauttaa ratsulla! Totta kai olen asemissa.

Anonyymi kirjoitti...

Etpäs ollu, et tulomatkallakaan :-(
onkle erich

Anna Amnell kirjoitti...

Norah näkyy olevan Saudi-Arabiasta.
Norah, greetings from another blogsister.

Saara kirjoitti...

Voi eki, olen varmaan juuri ollut pissalla tai jotakin.