Kertaus on opintojen äiti

Konkan Anita olikin siteerannut minua tuon edellisen päreen perseeseen potkimisen takia. Siteeraan jälleen itseäni, ah: Joskus, mutta ei lähellekään aina - vain joskus - minusta tuntuu siltä, että omalla nimellään esiintyvät valehtelevat ja kaunistelevat asioita. Tekisi mieli välillä potkaista perseelle moisen hienostelun vuoksi. He peittelevät inhimillisyyttään ja antavat itsestään vääristellyn kuvan. He eivät ole ihan aina rehellisiä edes itselleen, saati sitten muille. He eivät yleensä paljasta omia vikojaan kuin rivien välissä, eivätkä joudu ottamaan vastaan siten niin paljon paskanheittokaaan. En sano, että lähellekään kaikki tekisivät sitä aina, enkä sano, että se on huono asia. Tarkoitan vain, että sitä toimii väistämättä eri tavalla riippuen siitä, mikä rooli meistä on esillä

Näyttää paljon pahemmalta ilman noita paksunnoksia, niin kuin se oli Konkan päiväkirjassa. Koska siellä ei voi kommentoida, panen tuohon koko kappaleen siltä varalta, että joku sieltä tänne eksyy ja pitää minua hirviönä. Nimittäin jos kirjoittaisin tätä blogia omalla nimelläni, hienostelisin itsekin, enkä suinkaan syytä ketään siitä, että he tekevät niin. He vain joutuvat tekemään niin. Se on erilaista ja se oli vastaus blogistaniaa kuohuttaneeseen totuudellisuuskampanjaan. Puhun nyt jo yli pään, mutta eräässä blogissa mm. sanottiin (en enää löydä sitä sieltä, koska se on niin mahdottoman epäselvä blogi) niin, ettei totuudellisuutta voi vaatia, jos kirjoittaa itse nimimerkillä. Että se olisi jollakin tavalla tekopyhää. Halusin antaa siihen vähän eri kuvakulmaa.

Joo joo, toistan toistan toistan. Toistan vielä toisenkin kerran, jos lyötte tahtia.