torstaina, elokuuta 11, 2005

Anteeksi ja kiitos


Olen olut kahnauksissa nyt aika monta kertaa viimeisen kuukauden aikana. Joidenkin mielestä se on tehnyt minulle hyvää. Itse tunnen oloni aika ryvettyneeksi. Sen lisäksi olen ehtinyt keskittyä vain heihin, joiden kanssa olen ollut eri mieltä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettenkö olisi tarvinnut kannustavia kommentteja, muutoin olisinkin tuntenut oloni hirvittävän yksinäiseksi. Tuskin olisin uskaltanut jatkaa ilman reippaita kommentaattoreita. Tilanteet vain vievät mukanaan. Keskityn kulmat kurtussa ja pää punaisena perusteluihin, vaikka viimeisiin kahnauksiin käytetty energia valuikin aivan hukkaan. He, jotka jo olivat kanssani samaa mieltä, jäivät vaille huomiota ja keskityin yksinomaan heihin, jotka eivät muutenkaan korvaansa lotkauttaneet.

Voisin selitellä kaikenlaista; on ollut töissä aika lailla paineita ja kotonakin olisi aina jotakin. En osaa olla paikallani kuin tässä tietokoneen ääressä. Jotakin pitää olla tekemässä jos en sitten ole nukkumassa. Aina pitää olla jotakin ajateltavaa. Silloin sitä helposti unohtaa kiittää, vaikka moni olisi kiitoksen ansainnutkin. Minusta on ollut ihana tulla tänne blogiini, kun täällä on aina joku käynyt. Pitkät ketjut ovat olleet hauskoja. Ilman niitä tämä blogi ei olisi mitään.


Mistään sisäpiiristä ei ole kysymys. En aina itsekään ymmärrä mistä yleensäkään on kysymys. Missään tapauksessa en ole jättänyt vastaamatta kommentteihin muiden kommenttien takia, vaan ihan siitä syystä, että kun yritän olla vakavissani, pelkään että omat höpöhöpö-kommenttini syövät uskottavuuttani.

Ehkä en enää pysty keskittymään moneen asiaan yhtä aikaa. Vanhuus ei tule yksin. Mitä sitten olen tästä kaikesta oppinut? Olen käyttänyt aikani ihan väärin. Tärkeämpi on jäänyt vähemmälle. Mitä minä loppujen lopuksi olen saanut aikaan? En mitään muuta kuin pahaa mieltä sekä niille, jotka ovat olleet kanssani samaa mieltä että niille, jotka eivät ole.

Pitää siis keskittyä olennaiseen. Älkää hyvät ihmiset lopettako kommentointia täällä. Minusta tämä on just hyvä näin.

16 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Höh, Saara on Hassu. Ei sinun tarvitse pyytää anteeksi. Kiittää tietysti aina voi :) Kiitos sinullekin.

Hassu.

Toivon mukaan käsitys sisäpiiriläisyydestä ei ole vallitseva, minulla ei ainakaan ole aina käsitystä, missä mennään. Kunhan auotaan päätä, väännellään sanoja ja joskus ehkä asiaa. Palstantäytettähän siinä syntyy kuin ongelmajätettä, eikä se aina ole hyvä. Asia hukkuu siihen sotkuun.

Halataan.

Petra

kirsti kirjoitti...

Minä en ihan tarkkaan tiedä mihin tämä liittyy, mutta en aio lopettaa kommentoimista täällä. Älkää tekään lopettako kommentoimista minun blogissani.

JM kirjoitti...

Eikö meidän ole jo aika oppia anglosaksista keskustelukulttuuria. Voi tuulettaa vapaasti, olla eri mieltä, provosoida ja provosoitua ja silti pysyä ystävinä. Suomalainen perinteellisesti loukkaantuu, kun joku on eri mieltä eikä tunnu kuuntelevan järjen ääntä ja myös siitä kun jossakin kuulostaa olevan erimielisyyttä, voi kauheata!.
Olet paremman keskustelukulttuurin airut.

Saara kirjoitti...

Petra, ei vai? Kyllä minun nyt kuitenkin pitää. Sen verran resonanssia on tullut aiheutettua.

***

Hienoa, Kirsti, pysy aina yhtä terävänä.

***

Just, JM, kyllä minä ainakin suurimman osan kanssa olen pysynyt puheväleissä, siis noitten tappelupukareitteni. Ei tietenkään voi yleistää, mutta minusta on turha yleensäkään kaivella menneitä ja olla vihapäissään lopun ikänsä jonkin eriävän mielipiteen takia. Joku voi toki käydä lopullisestikin hermoon, mutta kuinka pitkä sitten on loputon, mistä näistä aina tietää.

Tämän kirjoituksen syynä olivatkin sitten samanmielisemmät.

Anonyymi kirjoitti...

Tuntuu hassulta tuo resonanssin aiheutus; eiköhän fiksuilla lukijoilla ole ihan omakin vastuu asiaan -miten ottaa asiat ylipäänsä. En tiedä, mutta toivottavasti tässä ei nyt mitään kamaluuksia ole tapahtumassa.

Petra

Saara kirjoitti...

Otetaan nyt vaan ihan rauhallisesti eikä hermostuta. Kyllä tämä tästä suttaantuu.

Nukkumaankin pitää jo lähteä. Hirveästi kertynyt univelkaa, kun joka aamu pitää olla helvetin vieteriukkona ylhäällä puoli kuusi. Emmie meinaa jaksaa pysyä hereillä ennää millään.

Anonyymi kirjoitti...

Sä olet tosi hassu. Ihan sapliini. Löpönhöpö, sun uskottavuus mihkään pysty katoomaan. Sullon kadehdittava taito yhdistää hauska ja asia. Syleilkäämme.
eki

Saara kirjoitti...

Eikä ole, mutta syleilkäämme silti.

Jani kirjoitti...

Ainakaan minun puolestani ei mitään mielipahaa ole. Ja vaikka se voikin johtua siitä, että ahmin näitä rästiin jääneitä postauksia ihan liian nopeassa tahdissa, niin en nyt ihan saanut kiinni siitä, että miksi koit tarvetta tällaiseen pahoittelunilmaisuun, sillä ihan kuten sanoit, niin tämähän on hyvä just näin. Älä vaan lopeta kahnailua ja itsesi ryvettämistä, sillä se on yhä edelleenkin surullisen harvinaista suomalaisessa blogimaailmassa! Keep up the good work!

Saara kirjoitti...

Heh, itsensä ryvettäminen on tosiaan harvinaista. Ihme homma. Luulisi, että useammat haluaisivat kahnata ja rypeä, on se vaan niin hauskaa.

No joo, en minä sinulta, Jani, anteeksi pyydellytkään, jos se nyt lohduttaa. (En siis ole kokenut, että emme voisi keskustella mistä tahansa asioista ja olla joistakin samaa ja joistakin eri mieltä. Miksi ihmeessä emme muka voisi?) Pyytelin anteeksi niiltä, joille en ole aina vastannut silloin kun sitä on minulta odotettu. Minulla ei ole mitään syytä kulkea nokka pystyssä kenenkään ohi, joka tässä blogissa käy, mutta niin tässä on välillä päässyt käymään silloin, kun olen juuri ollut oikein hartaasti ryvettymässä.

minh kirjoitti...

Itseään on tullut ryvetettyä niin helvetisti ja väiteltyä puolen miljoonan (liioittelua) ihmisen kanssa ja silti tätä ei voi lopettaa...
Joskus tulee lötkäytttyä jotain, mitä joku pitää ajattelemisen arvoisena, mutta ylensä tämä on paskanjauhantaa(ainakin minun puoleltani) josta joku keksii vielä parempaa paskanjauhantaa,

Kumpa emme ottaisi tätä niin vakavasti..
-minh-

Saara kirjoitti...

No juu. Kai tämä kihahtaa jotenkin päähän.

Jotakin korvaushoitoa voisi tietty keksiä, mutta kyllähän tämä irrottaa arjesta niin verrattomasti.

Anonyymi kirjoitti...

Emmä usko että tähän on muuta korvaushoitoa ku saunan taka.
eki

Saara kirjoitti...

Tätä sama kommentteihin vastaamattomuuden teema on ollut muuten
Marginaalissa

Saara kirjoitti...

Aaaaa! Mä osasin! Siihen ei saa laittaa sitä "li" -juttua niihin < -juttuihin.

Saara kirjoitti...

Mutta kirjoittaa en vieläkään osannut. Ja sitä paitsi koko kommentti katkesi kesken.

Piti sanoa, että se nyt oli joiltain osin niin kuin olisi veistä käännetty haavassa, mutta varmaan sattumaa, ettei täällä Sun äitis koskaan käy.