lauantaina, kesäkuuta 18, 2005

Top 6

Tämä tulee taas vähän jälkijunassa, mutta Karpalo heitti musameemilla ja taisi heittää Mocakin, ehkä, siitä kun ei aina ota selvää. Muistin meemin, kun lykkäsin Pendolinossa kuulokkeet korville. Mietin kuumeisesti kuutta biisiä koko matkan Jyväskylään, mutta ei se oikein onnistunut. Popin puolelta ainoastaan Cat Stevensin Wild Worldista olen varma. Siihen en kyllästy ikinä. Mutta tässä pitää olla tarkkana. Jos kumarran jollekin, pyllistän toiselle. Kyse on taas vain siitä, millaisen illuusion tahtoisin itsestäni luoda. Kuuntelen lähes mitä vain ja laulan aina mukana, vaikka kyse olisi numibialaisesta kansanlaulusta. Musiikin pitämisessä tarkeintä on mieliala. Matti ja Teppo laulattavat minua aika ajoin kamalasti. R-a-k-a-s on ihan vastustamaton. Ei sille vaan mitään voi. Vivaldin Talven allegro non molto taas saa minut taivaisiin, Albinonin Adagio kyyneliin, 80-luvun discobiisit panevat joraamaan. Jouluna kuuntelen eestaas Loirin Tähden, tähdistä kirkkaimman eikä joululaulujen jatkuva virta vaivaa minua lainkaan. Tulkitsen myös hyvin tunteikkaasti Hopeisen kuun.

1-vuotiaana tanssin pöydällä Kaikki joukolla jäätä särkemään tahdissa. Pikkutyttönä ostin Beirutin torilta sellaisen myrkynvihreänkukertavan singlen ihan ulkonäkönsä perusteella. Se oli jotakin arabialaista laulua. Ja hyvää. Kuuntelin sitä päivät pääksytysten.Vähän vanhempana sain Italian tuliaisina singlen. Sen nimi oli Per Chi tai jotakin sinne päin. Kuuntelin sitä kuukauden päivät yhtä soittoa. Vuosia myöhemmin tämä biisi on noussut kerran jos toisenkin soittolistojen kärkeen ja meille suomalaisillehan sen tulkitsi niin kovin populaarisydämeenkäyvästi ikinuori turkulainen käännöksellään "hei älä mee". Kuuntelin vaatekomerossa myös Tom Jonesin She is a ladya, koska kukaan muu ei jaksanut enää sitä kuunnella.

Nuorena fanitin tietty Hurriganesta. Nojasin Ainolan tanssilavan backstagella Ile Kallion olkapäähän. Idioottimainen hymy kesti naamalla viikon, yhtä pitkään kuin Ilen nimmari kämmenselässä. Sitä ennen Helsingin serkku tartutti Alvin Stardust -kuumeen. Yritettiin kuunnella kesämökillä molemmat omilla mankoillamme yhtä aikaa samaa Alvinin biisiä (You, You, You, My Coo-ca-choo... ) stereoina, mutta eihän se mitenkään onnistunut, kun toisen nauha vouvasi ja toisen patterit olivat väsyneet jatkuvasta parhaimpien palojen kelaamisesta. Marc Bolankin oli aika kova sana. Vähän rajumpaa tuli sitten perässä. Smoke on the water piti ihan opetella kitarallakin soittamaan. Landola meni kyllä myöhemmin rikki, kun Jönni löi sillä Köpää päähän.

Sitten keksin jostakin ELO:n ja Santanan. Ja sadat muut perässä. Ei tee oikeutta mainita edes noita kahta, kun niin moni jää mainitsematta. Ne vain tulivat ensimmäisinä mieleen. Keksin sitten ne kuusi biisiäkin, mutta siitä toisesta päästä eli mitkä biisit saavat kuulokkeet lentämään korvilta.

Ällötyksien Top 6.

1. Save The Last Dance For Me/ The Drifters
2. Dirlandaa/ Kai Hyttinen
3. Ikkunaprinsessa/ Rauli Badding
4. Pretty Woman/ Roy Orbison
5. Vuonna '85/ Eppu Normaali
6. Born In The USA/Bruce Springsteen


Kunniamaininnan antaisin Eppu Normaalien liki koko tuotannolle lukuunottamatta paria hyvää osumaa. Irwiniäkään en ole oikein koskaan kestänyt kuunnella, Baddingista puhumattakaan. Roy Orbison on kerta kaikkiaan kamala. U2:n suosio on minusta jokin suuri erhe. Ihmisillä täytyy olla jotakin vikaa päässä tai korvissa. Varmaan sanomattakin on selvää, että hirveitä kappaleita on miljoonittain. Tuo lista ei tietenkään tee oikeutta mainitsematta jääneille. Yleensäkin suomalaiset ovat kyllä sanoituksen kökkömestareita. Anna Erikssonin lauluja ei oikein uskalla kuunnella ettei mene hermot. Jore Marjarannan sanoitukset ovat niin kamalia, että kuunnellessa alkaa hävettää. Tampereen paikallinen yleisradio soitti perjantaina noin kello 17.00 ihan hirveän kappaleen. En voi ymmärtää että joku on sellaisen tehnyt ja että joku sitä ihan soittaa. Luulin että se on vitsi, mutta ei. Tai sitten tämä on niitä biisejä, jotka ovat niin huonoja, että ovat sen takia ihan älyttömän hyviä. Se alkoi jotenkin niin, että kävin suihkussa, on perjantai ja kello on seitsemän, ei ole kiire minnekään..." mutta johonkin tansseihin se oli menossa ja puki siinä päällensäkin sitten. Jösses, mikä tsipale.


Jaa niin, muuten menomatka menikin oikein hyvin. Näin kesän ensimmäiset lehmät. Ihan syömmestä otti. Tulomatka olikin sitten ihan perseestä. Vieressä istuvan naisen hajuvesi oli ehkä eltaantunutta, junan lämpötila tavoitteli neljääkymmentä ja vauhti hetkittäin kahtasataa. Oli hiki, huimasi ja migreeni tuli liki.

36 kommenttia:

Saara kirjoitti...

Olet ihan oikeassa. Se ei ollutkaan sijajärjestys, vaan siinä järjestyksessä biisit nyt tulivat mieleeni. Mutta ehdoton hirviö se on.

Anonyymi kirjoitti...

Mitäs vikaa U2: vanhoissa on? Mutta Baddingia en siedä enää, kun viimeksi Kurvin katkolla huonekaveri halusi akuneulojen aikana kuunnella Ikkunaprinsessaa repeatilla. Huomautin hänelle jo siitä, mutta nainen oli muuten niin kovissa tuskissa, että vain Badding ja neulat korvissa sitä lievittipakkohan se oli sille suoda. Minulla taas alkoi verenpaine heittelehtiä ja sain kramppeja. Ja saan vielä tänäkin päivänä.

Minäkin laulan mukana. Tallella on vielä lapsena siansaksaksi kirjoitettukja Abban biisejä:
"mani mani mani, ouisani, inärismänsöö..." Voi, kun vieläkin osais tuon "oman kuulemisen" jalon taidon. Paitsi "Menolippu" minulle selvisi vasta aikuisena, että juna ei jyskytäkkään vanhaa ystävää, vaan siinä on sellainen outo kohta...
-minh-

Saara kirjoitti...

En tiijä, mikä vika juutuussa lienee. Siinä on jotakin teeskentelyn makua.

Mutta niin kuin sanoin, musiikki on mielentila. Joihinkin oloihin Ikkunaprinsessa varmasti on parasta lääkettä. Minulla ei vielä sellaisia tuskia ole ollutkaan eikä neuloja korvissa, että Ikkunaprinsessaa olisin tarvinnut. Mutta sinun asemassasi verenpaine olisi kyllä ollut ollut kovilla.

Heh, juna jyskyttää vanhaa ystävää. Aika paha.

Anonyymi kirjoitti...

Ehdottomasti ällötyslistan ykkösenä on Pave Maijasen Pidä huolta. Sitä kun kuuntelee, alkaa tehdä mieli tehdä juuri päinvastoin.
Toistaiseksi olen onnistunut hillitsemään itseni....

Pepe Willbergin Aamu tekee aamuista sietämättömiä, ei mitään syytä herätä uuteen päivään.

Kolmantena Jaana Rinteen käännökset rock- ja popklassikoista, esim. Cliftersin esittämänä. Tönkköä ja hävettävää.

Minun henkilökohtainen helvettini olisi joutua autiolle saarelle mukanani ainoastaan Juha Watt Vainion ja Veikko Lavin tuotanto. Varma hetki hukuttautua.

Petra

Saara kirjoitti...

Ai jumalauta. Ton Pidä huolta mä unohdin. Se on ällöjen ällö.

Anonyymi kirjoitti...

Rakastan sitä biisiä, kun se on niin paatoksellinen. Veikko Lavin tuotantoa rakastan myös. Mutta Pave Maijasen "...tulisitko kanssani järvelle, istuisitko kanssani keskipenkille, sulle sukeltaisin helmen valkeaaa-a-a-aaa-aan.."-Jaysus, mitä sköndää.Kuten myös Jaana Rinteen Clifters-käännökset, öyh.
Armi Aavikosta kertovan kirjan ilmestyessä aloin muistella "Tahdon olla sulle hellä" yms kappaleita ja mietin jopa cd:n ostoa. Suomalaisista iskelmälaulajista Carola on nro.1. Mutta siinä onkin soulia.
-minh-

Saara kirjoitti...

Minusta Pave ei voi päättää mihin vanhukset kuuluvat, varsinkin jos he itse haluavat vanhainkotiin. Niin kaunis ajatus kuin se olisikin, että kaikki vanhukset saisivat asua kotonaan, ei taida monestakaan jälkeläisestä olla heidän huolehtijoikseen, kun siihen ei pysty Suomen valtiokaan. Minun mummoni ei enää edes tunne omia jälkeläisiään, saati että pystyisi huolehtimaan itsestään. On aikamoinen vaatimus, että esimerkiksi minä ottaisin täysin vahdittavan vanhuksen kotiini asumaan lasteni lisäksi. Lisärakennuskin pitäisi rakentaa ja jäädä töistä pois.

Ehkä he kaikki muuttavatkin Maijasille.

Että joku raja paatoksellekin pitäisi olla.

Anonyymi kirjoitti...

Joo, Maijasen osoite vaan yleiseen jakoon, kun se jollekulle selviää. Pistetään pikana paketteja.

Petra

Anonyymi kirjoitti...

Jotta ei näyttäisi siltä, että inhoan vain tiettyjä suomalaisia biisejä, niin tässä tasa-arvoisesti kansainvälinen ällötys top 3. Niitä oli kyllä vaikeampi palauttaa mieleen, koska mitäänsanomattomat, pateettiset tai kornit sanoitukset kuulostavat siedettävimmiltä esim, englanninkielellä.

1. Cat Stevens: Morning has broken
-pehmeä-ääninen, lötkö pikkuorava laulamassa aamusta, inhoan aamuja

2. Beatles: Yellow Submarine
-Ringon EI pitäisi laulaa

3. Koko Mireille Mathieun tuotanto
-Edith Piafin jälkeen Ranskassa ei tarvitsisi yhdenkään pimun levyttää mitään

Petra

Saara kirjoitti...

Miten joku voikin tähän hätään muistaa Mireille Mathieun!

Anonyymi kirjoitti...

Nysse raippaa jo Pendolinotkin. Helvetissä jonne mä ehdottomasti haluun (siellon kuiteskin mielenkiintosempaa jengii, taivaassa vaan pitkästyy ja vittuuntuu) soi putkessa ainakin:
1. Jukka Kuoppamäki (varsinkin Sininen ja valkoinen)
2. M. A. Numminen (sekä puput että liedit) ja
3. Värttinä (ne on siis aivan tekopenaalista)
eki-setä

Anonyymi kirjoitti...

Unohtamatta tietenkään sitä että J. Kuoppamäkeä joutuu tietysti katsomaan videolta kera kengurukepin.
eki

Anonyymi kirjoitti...

Näin vanhemmiten sitä ei enää jaksa inhota sekavasti juuri mitään paitsi selkeän lapsellisesti sitä mitä Njassa diggaa. Noista mainituista inhokeista ainakin Badding on suuri suosikkini mitä tulee rokkiin, "fiilaan ja höylään" aina vaan.

Anonyymi kirjoitti...

Ai, miten voi muistaa Mireille Mathieun? Minun pääni kovalevy on just täynnä tuollaista tietoa ja tunnetta.
Joskus olisi hyvä deletoida, niin tulisi tilaa muullekin tiedolle.

Petra

Anonyymi kirjoitti...

Ei deletoiminen ja formatoiminen mitään auta, ne on siellä niin kauan ku päälle kirjotetaan jotain ;-)
eki-setä

Saara kirjoitti...

Mitkä? Missä? Mitä sinä, eki-setä höpötät?

Anonyymi kirjoitti...

Minuakin kiinnostaisi tietää, miten saisi kirjoitettua jotain tuon kovalevyn päälle, eki-stä kiltti. Saisi pyyhittyä esim. Pähkinäsaaren rauhan vuosiluvun pois ja laittaisi tilalle esim. tytön seuraavan oikojan vastaanottoajan! Apua otetaan vastaan. Kiitos.

Petra

Anonyymi kirjoitti...

Mitäkö ja missäkö, HÖH, SAA-ra!! Eki-setä ei koskaan höpötä ku Eki-setä tietää! Ei ne tiedot sieltä mihkään poistu dellillä tai formatilla, kts. esim. www.turvamies.fi > tietojen palautus > kuinka kauan tietojen palautus kestää? Mut Petraa en osaa neuvoo, aivot on vähä mutkasemmat.
eki-stä kiltti ;-)

Anonyymi kirjoitti...

Vai ei tippaleipäaivo saa neuvoja. Höh. Eki- setä kiltti :(

Petra

Anonyymi kirjoitti...

Kyl mä luulen Petra et sä joudut elään sen Pähkinäsaaren rauhan kaa aina vaan ;-( Ja mitä siitä tulis jos joku kysys sulta koska oli Pähkinä ja sä vastaisit oikojan ajalla, tai olishan se kivempaa. Mut ei pidä mennä sen asian kaa 'nuts', eihän?
eki, tippaleipäkukkakaaliaivo

Anonyymi kirjoitti...

Ajattele ny Petra: "Pähkinäsaaren rauha on viides heinäkuuta klo 10.30, ja seuraava joulukuun kymmenes klo 14.00".
eki (kukkakaali pääs vahingossa mössöks)

Anonyymi kirjoitti...

Niin, mutta jos vastaisi noin, voisi päästä vaikka sairaseläkkelle, ja sehän ei olisi niin surullista.
Ja katso: nainen kulki ympyrää ja puhui: "Nuts-rauha ensi perjantaina kello yksi ja jos jota kuta kiinnostaa, niin Turun Yliopisto perustettiin ensi viikon tiistaina kello 12."

Ah, elämää.

Petra

Anonyymi kirjoitti...

Voi kun pääsisi joskus kokeilemaan niitä kuuluisia putkiaivoja toivoo yksi tippaleipäaivoinen Petra.

Anonyymi kirjoitti...

Aijai ku olis hauskempaa sillai. Pitäskös perustaa Nuts-pelastusrintama? Emmä tiä onks mulla putkiaivot, muuten joutas kyllä lainaan, ei näillä ole paljo käyttöö.
eki-stä kiltti ;-)

Saara kirjoitti...

Olisi kyllä mielenkiintoinen kokeilu tuo. Etenkin ekin aivoilla.

Anonyymi kirjoitti...

Vaihdetaan! Palautat tokana päivänä! On nää muuten ihan hyvät, vanhat ja käytetyt, ja soluja puuttuu perkeleesti, mutta kyllä näillä jotenkin pärjää.
eki

Anonyymi kirjoitti...

Nyt joudun kyllä olemaan jyrkästi eri mieltä: Mireille Mathieu on KLASSIKKO ja Ranskalaiset pimut on ehkä parhaita levytyksineen!

Ainoa syy, miksi voisin ottaa faijaani yhteyttä, olisi Mireille Mathieu-vinyylit ja muut ranskis-pimaukset.
-minh-

Anonyymi kirjoitti...

Niin, tuosta Maijasesta ja vanhuksista vielä, että myönnän, että olette oikeassa, mutta vain osittain: minä en salli äitini joutuvan vanhainkotiin, vaan otan meille asumaan. Homma on sovittu.Ei tämä ole leuhkimista, koska ymmärrän täysin, ettei kaikki voi eikä halua(suurin osa ihmisistä ei voi) hoitaa kotona.Riippuu tietysti äitini kondiksesta vanhana.

Olen ehkä paatoksellinen(mutta älkää verratko Paveen, pliis), mutta sosiaalijärjestelmään pitäisi tehdä totaalinen rakennemuutos, että ihmiset voisivat hoitaa vanhuksia kotona tai pitää heitä kotona ja saada hoitoapua, JOS HALUAVAT. Eri juttu tietysti, jos on sairaalahoitoa vaativa vanhus, dementikko ja muuta. Eli vaihtoehtoja lisää!
-minh-

Saara kirjoitti...

Palautan tokana päivänä? Entä jos en enää haluakaan. Jos aivosi päättävätkin jäädä minun päähäni. Mitä me sitten teemme?

*

Niinpä niin, minh, enemmän vaihtoehtoja ja isompia asuntoja vähemmällä rahalla.

Anonyymi kirjoitti...

Kyl sä palautat, näisson sellanen paniikkivika isoilla kierroksilla. Et sä haluu jäädä kii johki lyhtytolppaan tai porttikonkiin.
eki

Saara kirjoitti...

Siis niillä jää kiikkiin porttikonkeihin ja lyhtytolppiin? Nyt ne olisivat tarpeen. Ei tarvitsisi jatkaa mattopyykkiä.

Anonyymi kirjoitti...

Nii jää, välillä. Ei ne ehdi sun Mäntysuovalles. Mites mun kollega?
(Ny alkaa K18, varo!) Joku syöny sen, vai onkse muuttunu pinssiks, ja periny puolet sun tiluksista?

Saara kirjoitti...

Kollega köllöttelee yhä lumpeenlehdellä. Olen vähän alkanut miettiä tuota sammakon elämää. Keväällä se kuksii ja kutee ja lopun ajan köllöttää mulkoillen kieli pitkällään. Yöksi se menee johonkin koloon ja aamulla se taas tulee ottamaan aurinkoa. Talvet se saa horrostaa. Ei ollenkaan huono elämä.

Anonyymi kirjoitti...

Ei paha, niin. Blogia sillei kai oo?
eki

Minna Wilhelmiina kirjoitti...

Albinonin Adagio on kyllä aivan ihana, se oli minunkin listassani.

Roy Orbisonista tuli mieleen, että minulla oli sellainen vaihe, jolloin kulutin radiosta nauhoitettua tai jostakin saatua kasettia, jossa Orbison lauloi sitä Pretty Womania, kunnes näin jossakin hänen kuvansa ja pinnallisena pikku teininä hylkäsin hänet iäksi. Olin ilmeisesti kuvitellut hänet tosielämän vastineeksi Barbien Kenille. Just. :D

Kumpaa Tampereen paikallisradiota tarkoitit, uutta Sun FM:ää vai 95,7:aa? Minusta tuntuu että olen varmaan kuullut saman biisin, koska muistikuva jostakin karmeasta kummittelee mielenpohjalla. Onneksi en muista sitä kunnolla. Kieltämättä suomalaisilla on aivan erityinen kyky kirjoittaa hirveitä kökkösanoituksia, mutta tämä pätee myös elokuvanimien suomennoksiin ja lentäviin lauseisiin jne. Puhumattakaan suomalaisesta "komediasta".

Pave Maijasen kamalin on muuten se, missä lauletaan siitä helmen sukelluksesta. Minhkin näemmä on huomannut. :) Se on varmaan muuten Helmenkalastajan teemalaulu.

Saara kirjoitti...

Siis se radiotoimittaja sanoi ihan oikeasti, että "tämä on Tampereen yleisradio", enkä minä tiedä edes taajuutta, koska se tuli ja meni. Eikö siellä ole Ylellä alueradiota ollenkaan? Se olisikin sitten ollut aika aavemainen kokemus.

Jospa se oli merirosvoradio, mutta 95,7 se ei takuulla ollut. Se on hyvä kanava. Kuuntelin sitä aina silloin, kun asuttiin siellä.