maanantaina, kesäkuuta 06, 2005

Syöppöhullun päiväkirja osa 1.

Tulin töistä kotiin ja pistin uudet perunat kiehumaan. Söin kylmää makaronilaatikkoa suoraan jääkaapista sillä aikaa. Paistoin perheelle kalapuikkoja ja keitin nakkeja. Söin niitä sitten itsekin perunoitten kanssa. Ja sämpylän. Sitten keitin kahvit ja söin saksalaista suklaata muutaman palasen. Se oli niin makeaa, että kitalakea kutitti. Nukahdin sohvalle ja heräsin kun suomalainen vaatesuunnittelija esitteli televisiossa huovutettua hääpukua, jossa oli valoja. Oli pakko saada nikotiinipurkkaa. Tytär toi kaksi kaveriaan yökylään. Niillä oli heti nälkä. Keitin mannapuuroa kattilallisen ja söin itsekin vähän marjojen kanssa. Nyt voisin taas sammua.

13 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kaksi kaljaa, yksi pizza, pari kakunpalaa, kolme kuppia kahvia, 5 juustoleipää.

Saara kirjoitti...

Justiinsa. Tervetuloa kerhoon.

Tant C kirjoitti...

Lukemani sai haluamaan mannapuuroa, mutta voisilmällä. Pakko keittää. Oli joskus aikoja, kun mannapuuro oli pääasiallinen ravinto. Se on liian hyvää..

t: -C-

Anonyymi kirjoitti...

Minäkin haluan puuroa. Helmipuuroa. Se on ihanaa. Kun sitä tekee riittävän suuren määrän, niin että sitä jää, voi seuraavana päivänä maustaa sen vaniljasokerilla, kananmunalla ja sokerilla ja heittää uuniin saamaan väriä. Ihanaa.

Lapset saivat laatia viikon ruokalistan, kun kerran ovat kotona jouten. Tiedossa on nakkeja ja ranskalaisia, kebabia, pizzaa, kinkkukastiketta nauhamakaronin kanssa, lihapullia ja spagettia. Ihana viikko siis tiedossa. Taidan antaa heidän laatia listan aina.

(niin kuin meillä nyt listan mukaan syötäisiin)

Petra

Saara kirjoitti...

Ihme puuromaakareita kaikki.


(Meilläkin oli sitä makaronilaatikkoa jääkaapissa lapsia varten...)

Lostis kirjoitti...

Saara se varmaan on juuri oikea ihminen kertomaan minulle miten teen minuuttivelliä! Eläköön! Kauan olen etsinyt, mutta nyt sinut löysin!

Anteeksi. Tuli nyt innostuttua vähän liikaa noiden huutomerkkien kanssa.

Saara kirjoitti...

Miten niin minä? Se ohjehan lukee siinä paketissa. Oletko sitten hukannut paketin?

Ne jauheet lisätään kiehuvaan veteen tahi maitoon ja vispataan minuutti, samalla kun se velli siis kiehahtelee. Se on varmaan suhteessa vajaa desi sitä jauhetta litraan nestettä.

Lostis kirjoitti...

Jos tekee pakkauksen ohjeen mukaan, saa lautasellisen keitettyä maitoa.

Vielä minä sen opin.

Anonyymi kirjoitti...

Saara, ei tuo ole kummempaa kuin että olet kiireinen, väsynyt ja stressaantunut. Itsekin varmaan tiedät.
Voi, Mocartes, koetan olla tekemättä juustoleipiä näin yön selkään.

Anonyymi kirjoitti...

Teidän lukeminen tekee minut nälkaiseksi:) Onneksi (tai vastaanpäin:)) on kauppa mun kotista parin metrin päissa:)

Anonyymi kirjoitti...

Mitäs punane hanrahan söi? Saaran pötsistähän tulee pian kokkiohjelma, eiks entiset jo riitä? Minä kysyn vaan, ja kohta metsä vastaa, tai joku joka vastaa 10ntä ryssää, minä kysyn vaan... mitä se nyt olikaan, kun te kuitenkin täällä elätte kuin pellossa ja vain syödäksenne, hyi teitä, ja polkuja kanssa! Tämä kaikki alkoi siitä kun hassu-Saara alkoi roikkua siinä Helkamansa hantaakissa, nyt Saaralle piiskaa! Ja mitä minä sanoin, mitä siitä seuraa, alkoi napit lennellä, ufot, ja seuraavaks kai raiteet, mitkä vetskarit, sanokaa mun sanoneen.
eki-seta

Anonyymi kirjoitti...

Kannattaa syödä proteiineja ja rasvaa. Niin ei väsymys ja yletön syöppöys haittaa. Ainakaan paljon. Tai usein.

Saara kirjoitti...

Menipä päiväunet vähän pitkiksi. massu täynnä jaksaa hyvin nukkua. Nyt on taas nälkä. Minähän olen kuin jättimäinen vauva.

On se hyvä, ettei ole kauppaa tuossa nurkalla. Pian roikkuisin sen kaupan ovessa kaiken päivää.

Kyllä tässä taas jotakin pötsiin mahtuisi, että olisi Eki-sedällekin jotakin raportoitavaa. Salaattia, ai ai. Nyt pitää saada salaattia.