perjantaina, helmikuuta 01, 2008

Käräytä pomosi -kampanja alkaa

Mäkkärillä oli viime yönä karmea pierutauti. Se on sikäli hankala vaiva, että Mac säikkyy jokaista peräpäästään tulevaa äänähdystä ja pierun tullen säntää kauhuissaan ylös ja katsoo häntäpäätään hämillään, vaihtaa rauhallisempaan paikkaan ja sama uudestaan. Koko yön. Olen sen verran herkkäuninen, että herään jokaiseen kynsien rapinaan. Ja nyt rapisi yön läpensä. Käytin koirat aamuyöstä pihallakin, josko helpotusta tulisi, mutta ei, ilmaa se vain oli. Viideltä sitten lopullinen herätys ja myrskyä päin. Sitten töihin.

Töissä on ollut viime päivinä kiirettä, kun kirjaa myydään taas halvalla ja liki jokainen myyjä on ollut sairaslomalla. En mää, mutta muut. Sitä on alkanut miettiä jo työolosuhteita, että miten niitä voisi parantaa, kun selkävaivaa on yhdellä jos toisellakin. Kassan takana ei kuitenkaan saa olla minkäänlaista jakkaraa, niin on kovin 50-lukulaista meillä. Patriarkka voimissaan vielä näinäkin päivinä. Asiakkaat eivät kuulemma tykkää, kun kassalla välillä piipahdetaan istuksimassa. Niiden mielestä se näyttää laiskalta. Niinhän se näyttääkin, jos siltä kantilta katsoo, että asiakas tulee, on paikalla viisi minuuttia eikä näe kokonaisuutta. Tuskin monellekaan asiakkaalle tulee mieleen, että ne myyjät tosiaan seisovat ja kävelevät koko päivän. Olenhan muistanut retostella niillä 12 000 askeleella, jotka kuormapäivinä askelmittariin kertyvät. Kyllä siinä niin tekisi mieli perse painaa jakkaraan vähäksi aikaa ja antaa välilevyn pullistusten valtoimenaan hetken pullistella. Se tekee hyvää. Saadaanhan me kyllä vessanpöntöllä istua sen aikaa, mitä nyt ihminen istuakseen ja asioimiseensa tarvitsee.

On siellä takahuoneessa se puujakkara, johon voi asiakkaiden herkästi häiriintyviltä silmiltä suojassa käydä pakaransa painamassa, jos oikein alkaa jalkoihin ottaa ja jos aikaa on. Harvoin on. Töitäkään siellä takana ei voi tehdä, kun takahuoneet mitoitetaan nykyisin siten, ettei siellä kukaan viihdy pitempään kuin on pakko. Valehtelematta meidänkin sosiaaliset tilat ovat peräti kolme neliötä. Ja nekin järjestetty pitkittäin. Neliön vie vessa, joka samalla toimii myös myös siivouskomerona. Vessaan päästäkseen on siirrettävä puujakkaraa. Ja jos siinä sattuu joku silloin istumaan ja samalla jotain napaansa vetämään, niin siitä on vain siirryttävä, jos toisella on kovin pissahätä. Siinä sitä sitten istutaan vierekkäin imurin kanssa vesihanan valuessa, kun ei millään viitsisi viedä toisen ruokahaluja.

No, samankokoisia ne tekevät nykyisin kaikista myymälöiden takahuoneista. Olen nähnyt ihan pohjapiirutukset erään vuonna 2011 valmistuvan kauppakeskuksen myymälöistä. Myyjien taukotiloista ei nimittäin turhaan vuokraa makseta, siinä kun menee kallista myyntitilaa hukkaan. Erikoista on kyllä, että arkkitehdit todella toteuttavat nämäkin markkinamiesten toiveet ilman, ettei kukaan eväänsäkään väräytä. Ehkä se on kovin haasteellista saada kolmeen neliöön mahtumaan astiakaappi, tiskiallas, roskakaappi, jääkaappi sekä vessanpönttö ja lavuaari. Sen lisäksi siellä roikkuvat myös myyjien ulkovaatteet, kengät ja kassit, mutta sehän ei ole kenenkään muiden kuin meidän murhe.

Tästäpä tuli sitten mieleen se, että Gigantissa ja Markantalossa ovat pistäneet oikein käräytä työkaverisi -kampanjan pystyyn (KSML), jotta kaikki epätoivotut, epäkorrektit ja epäluotettavat työntekijät saadaan kiinni. Kampanjan tarkoituksena on saada selville työpaikan ilmapiiriongelmat ennen niiden kärjistymistä. Just siitä se ilmapiiri varsin paranee. Milloinkahan meistä myyjistä löytyisi sen verran munaa, että alkaisimme käräytellä kaikkia mulkvistipomoja, jotka näitä kaikenlaisia työpaikan todellisia ilmapiiriongelmia aiheuttavat. En usko, että siihen menee enää kovin pitkään, vaikka saatanan sitkas olenkin.

13 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Huolestuttaa nyt tämä veden joutokäynti siellä sosiaalitiloissa. Eikö työnantajapuolen taholta ole kiinnitetty huomiota tuollaisen haaskuuseen? Mittari?

Koirille kai on nykyisin kaikenlaisia kursseja - eikö löydy mitään piereskelykoulutusta, 300 €/6 kk? "Sinuiksi suolikaasujen kanssa"?

Saara kirjoitti...

Elä, Enska, muuta sano. Tuhluuta. Mutta mää luulen kyllä, että se vesilasku on vakio.

On ainakin täällä meillä päin ongelmakoirille koulutusta. Ongelmakoulutus: ongelmankartoitus 40 euroa tunti. Ehkä siihen kuuluu tuo sinuiksi suolikaasujen kanssa -osio myös. Kauppakalenterin kuponkitarjous tämä on kyllä. Taisi mennä tarjous jo viime vuonna umpeen.

Anonyymi kirjoitti...

Minä en ole myyntialalla, mutta itseäni on aina säälittänyt nämä seisovat myyjät tiskien takana. Olen usein ihmetellyt sitä, että mikseivät he muka voi istua? Tuntuu aika kummalliselta. Ei kai istuessa sen laiskempi (?) ole kuin seisoessaan, kai sitä samalla tavalla voi vaikka istuen lyödä asiakkaan ostoksen kassaan. Istuenhan tekevät ruokakauppojen kassatkin työtä, eikä kukaan kai heitäkään laiskoina pidä?

Jonkun pitäisi sanoa tuommoiselle pomolle, että mars aikakoneella 2000-luvulle. Ei ainakaan haittaisi tätä asiakasta pätkääkään, vaikka myyjä palvelisi istualtaan!

Voi herrajjumala tätä takapajuisuuden määrää......

Anonyymi kirjoitti...

Minua usein mietityttänyt, onko pieremisen 1. infinitiivi pierrä, piereä vai pieriä (jota tuttu suomenopettaja kerran tarjosi)?

Anonyymi kirjoitti...

Äääh, kävin viime tiistaina vakoilemassa myymälää(nne). Siellähän oli monta pinoa kirjojani, joten täytyy varmaan yrittää keventää taakkaa.

Mikä näistä olisi paras ratkaisu:
a) kirjoittaa parempia kirjoja jotta ne eivät jää suurina pinoina hyllyyn makaamaan
b) kirjoittaa ohuempia kirjoja (?)
c) kirjoittaa harvemmin kirjoja

:))

Katili kirjoitti...

Nuo sosiaalitilat ovat ihan hirveät teillä työssä. Itsekin joskus töissä ollessa sain raivareita, kun ei ollut syömiselle varattu omaa tilaa. Ja seisomistyössä pitää olla istumistilat- ja tauot. Prrrhhh.
Tuo halpakauppojen työkaverikyttäys menee jo yli viimeisenkin ymmärrykseni, ihan painajaista mennä tuollaiseen työpaikkaan. Pommi vaan alle joku sunnuntai ja sitten aletaan ihmetellä, miten tässä nyt näin kävi.

Saara kirjoitti...

Olisipa maailmassa enemmän kaltaisiasi, hyvä anonyymi.

Kari, se on pierrä. Pieriä, voi herranjestas, eihän sitä voi pieriä. Minkälainen opettaja se oikein oli.

JPK, älä sitä sure. Kyllä ne kaupaksi käyvät. Mutta kyllä trendi ihan selvästi on ohuempaan kirjaan päin :)

Katili, niin justiinsa. Kiitos tuesta.

--KATA-- kirjoitti...

Mä oikeasti järkytyin tosta käräytä t-kaveris jutusta. Edustaa kaikkea mitä vastaan olen aina taistellut.

Saara kirjoitti...

Joo, Kata. Aivan pöyristyttävää minustakin.

Anonyymi kirjoitti...

Saara: itse asiassa uskon (en varmuudella voi tietystikään sanoa tietäväni!) suurimman osan meistä asiakkaista olevan kaltaisiani, jotka antaisivat kyllä teidän myyjien istua!! Seisominen on jäänne jostain kivikaudelta. Minusta tälle asialle pitäisi oikeasti tehdä jotakin, ihan periaatesyistä.

Saara kirjoitti...

Nii-in, hyvä anonyymi, sitä mieltä minäkin olen. Mutta kukahan saisi pomotkin sen tajuamaan.

Anonyymi kirjoitti...

Kysy siltä pomolta ainakin niitä liikuntaseteleitä, joita jaetaan nykyään jokaisessa itseäänkunnioittavassa firmassa työntekijöille. Saattaisi vaikuttaa sairaslomien määräänkin..

Ja sitten vaan vasikkapuhelin käyttöön, ihmiset pääsevät purkamaan aggressioitaan käräyttelemällä douppavia ja vittumaisia työkavereita. Se nyt ainakin parantaa ilmapiiriä ja lisää henkilökunnan välistä luottamusta. Olis niin kiva soitella anonyyminä vihjepuhelimeen kännisiä pilareita:)
-minh-

Saara kirjoitti...

Minh, mää kysyn vielä. Mää kysyn sitä tuoliakin. Johan mää kerran sanoin, että mitä patriarkkaalista sää ny vedät, mutta ei se ollut siitä millänsäkään.

Ei meillä koko korporaatiossa käsittääkseni ole douppaavia eikä vittumaisia työkavereita, joten meillä sille puhelimelle ei ole käyttöä. Tai siis jos mua ei lasketa :)