keskiviikkona, helmikuuta 06, 2008

Syyllistämisen vapaus

Sattuipas somasti. Tuossa tulomatkalla ajattelin juurikin sitä, miten seksi tekee ihmisen näkyväksi. Taiveahon Satu se on taas sitä mieltä, että vaikka olisi päällä mitä hyvänsä, se ei oikeuta tuijottamiseen. Meitsi ei ainakaan voi olla katsomatta naisen tissivakoa, jos se sitä avoimesti silmieni edessä tyrkyttää. Voisin myös kuvitella, jos joku balettimies tepastelisi pullea herkkukurkku sukkahousuissaan edessäni, niin kyllä olisi maailman ihme, jos en sortuisi seksuaaliseen häirintään ja ainakin vaivihkaa vilkaisisi, että mitä helvettiä sillä siellä oikein on!

Itse kun olen näkymätön keski-ikäinen, tiedän kyllä mistä puhun. Miehet eivät perään katsele, kun päällä on kunnolla vaatetta. Eivät soi farkut meikäläisen perseessä, eivätkä pursu push-up -tissit kaula-aukosta eikä kopise ladydomina-saappaat jaloissani. Ei ole myöskään huulet houkutteleviksi tussattuina ja ripset maskaran painosta raukeina. Jos olisi, niin kenties kohderyhmästä 60 ja risat saattaisi joku vilkaista. Useimmat miettisivät mielessään, että paljonkohan maksaisi.

Itse asiassa olen ajatellut, että jos laittaisin päälleni minihameen, se olisi viesti. Se olisi viesti siitä, että saa ja pitääkin tuijottaa, koska täällä sitä on tavaraa tarjolla, niin kuin näkyy, ja että eikö tekisikin mieli. Ikään kuin jokainen maailman ihminen ei tietäisi, mitä siellä naisen jalkovälissä on. Ei siis ole mitään syytä korostaa sitä, jollei sitä aio tarjota. Naiset pukeutuvat minihameeseen tuottaakseen sekä itselleen että tuijottaville miehille mielihyvää. Mitään muuta syytä siihen ei ole, jos nyt ei olla tennistä pelaamassa. Ei ole mitään järkevää syytä pukeutua piikkikorkokenkiin ja liian kylmiin ja epäterveellisiin asusteisiin muuta kuin se, että haluaa tulla nähdyksi. Niin se vain on. Monet haluavat ja se on ihan okei, muttei sitä silloin kyllä pidä mennä valittamaan, jos joku katsoo.

No jos siis minä nyt pukisin minihameen päälleni, niin se kyllä ensinnäkin näillä tanttareisillä olisi viesti siitä, että olen tullut hulluksi. Mutta varsinaisesti se olisi valhe. En pystyisi kulkemaan tuolla maailmalla koko ajan valehdellen, että haluaisin tulla nähdyksi. Heterona erityisesti siinä tilanteessa haluaisin tulla miesten näkemäksi. Katsokaa meitä, kirkuisivat sääreni, koska siinähän ne olisivat näytillä. Mutta totuuden nimissä, sortsit paljastavat yhtä paljon kuin minihame, jos nyt ei kumarru sinne jalkoväliä kurkkimaan. Jokin siis myös tuossa hameen alle pääsemisen helppoudessa kiihottaa. Se tussu on siinä niin lähellä. Sen voi melkein nähdä. Kyllä minihame on kiihottava vaatekappale. Ja ne jotka roiskeläppään pukeutuvat, tietävät sen kyllä. Muussa tapauksessa hameen kantaja on joko tyhmä tai vieläkin tyhmempi, jos väittää julkisesti, ettei hameen pituudella ole mitään merkitystä. On sillä.

Julmaa tekstiä. Kyllä. Mutta asialla on toinenkin puoli. Talvella pukeudun sen vuoksi riittävästi, ettei palele. Jo se on viesti siitä, että ajattelen asioita käytännön kannalta. Käytännölliset naiset ovat harvoin seksikkäitä matalissa koroissaan ja toppatakissaan. Mutta kesäisin sattuu niin, että joutuu pukeutumaan vähemmän ja toppi paljastaa liikaa. Minullekin kävi niin kerran, ja silloin ajattelin, että mitä helvettiä tuo mies oikein tuijottaa. Miksi se puhuu tisseilleni? Minun pääni on täällä! Täällä ovat myös korvani. Tissini eivät kuule, eivät näe. Eivätkä ne puhu. Silloin en kotoa lähteissäni viestinyt mitään muuta kuin sitä, että oli jumalattoman kuuma päivä. Tissituijotuksen kohteena tunsin oloni hyvin vaivautuneeksi, koska en ollut ajatellut asiaa etukäteen ja jouduin tilanteeseen kuin varkain. Entä mitä jos puseroni olisi ollut peittävämpi ja minulla hikikarpalot nenänpäässä? Olisinko kuitenkin sentään onnistunut näkemään keskustelukumppanini silmät?

Asia on todella monimutkainen. Pitäisikö naisen siis pukeutua kesällä vaikka burkhaan, ettei joutuisi tahtomattaan himotuijottamisen kohteeksi? Pitääkö miehen siis ottaa huomioon vuodenajat? Lämpötilasta riippuen joko saa tai ei saa tuijottaa. Vähän niin kuin Kaarina Hazard kirjoitti Kontallaan -kirjassa, että porno ja väkivalta ovat silloin vasta pornoa ja väkivaltaa, kun sille ei ole syytä. Kun jyystetään vain ilman juonta, kyse on pornosta. Kun nainen tapaa miehen ja rakastuu, ja ihmissuhteessa tapahtuu sisääntyöntymiseen johtava käänne, paneminen siinä kontekstissa on korkeintaan erotiikkaa. H&M:n ulkomainokset kuohuttavat juuri joulun alla. No kyllä kai niin, kun riekutaan talvisaikaan ihan melkein alasti "arjelle vieraissa asennoissa" siinä tyrkyllä. Sehän on provosoivaa. Kesälläpä en usko, että tunteet kuumenisivat samaan malliin.

Yhtä kaikki vaikea asia. Herää tietenkin kysymys voisiko olla sellainenkin mahdollisuus, että mies pystyisikin olemaan tuijottamatta, oli vaatetus vuodenaikaan nähden kuinka pielessä tahansa? Entäpä jos miehet tällaiseen älylliseen suoritukseen pystyisivätkin? Monenkohan naisen päivä olisi pilalla, kun provokaatiovako antavassa kaula-aukossa ei houkuttelisikaan yhtään himokasta silmäparia? Siinä saattaisi jokusen rinnanympäryksen ympärille rakennetun naisihmisen itsetunto romahtaa - ja nykymenolla kansantalouskin vähitellen, kun seksikkyys ei enää kävisikään kaupaksi. Minusta miesten tuijottamattomuus olisi kuitenkin ihan oikein kaikille niille naisille, jotka avujaan auliisti esittelevät. Varsinkin eduskunnassa.

24 kommenttia:

Ensio E. ex officio kirjoitti...

Siis tota kuva puhuis nyt aiheesta enemmänkun monta sanaa...

Saara kirjoitti...

Hö, mä meinasin oikeesti piirtää! Hitsi. Taas vaan lätisin liikaa. Hmph.

Ensio E. ex officio kirjoitti...

Siis valokuva... se puhuu. Semmonen minihame-kireäpusero-maalattu-Saara-kuva meinaan... piirrokset ei puhu - eihän ne osaa puhua. Valokuvat vaan osaa. Ja ilman koiraa sitte, pliiz. Tai öljyttynä autovarikolla uimaan menossa. Se puhuu kanssa.

Saara kirjoitti...

Enska! No enhän mää semmosta. Jos autovarikolla ollaan, niin se on haalari päällä.

Maija kirjoitti...

Naurattaa joka kerta kun erehdyn vilkaisemaan Ilta-Sanomien etusivun kuvaa Kalervo Kummolasta. "Törröttävät rinnat" sekoittavat!

No sehän nyt on selvä. Kyllä minuakin sekoitti kun kerran kaupan kassalla seisoskellessani näin jonkun pojan lerssinpään! Se oli nostettu törröttämään housujen vyötäröstä (aivan, siis näkyville).

Taiveahon Satu ei ole tainnut sanoa koskaan mitään järkevää.

Ensio E. ex officio kirjoitti...

Eiko siis niinku missit oli, autojen seassa, öljyisinä. Pikinit.

Vai Kummolan Kale se taas mälikkäläläisensä kanssa etuillut kaupan jonossa? Onneksi ei sentään törröttänyt, siinä olisi ostoskärryt kaatuilleet ja naiset ja invalidit kirkuneet.

Se tars äänestää takasin eduskunnan hissiin.

Helen kirjoitti...

Öhöm, no onko Kummola tai Lyly Rajala joskus sanonut jotain järkevää? Niillä on kuitenkin jo vuosia ja kilometrejäkin takanaan, toisin kuin vaikka Taiveaholla, jonka poliittisia ansioita en tunne, mutta tuskin nekään ihan olemattomat ovat.
Nuoret kauniit naiset saavat paljon mediajulkisuutta politiikkoinakin, tämähän on ihan tutkimuksillakin todistettu, mutta eihän se tarkoita ettei sen julkisen kuvan takana olisi oikeitakin ajatuksia.

Noista vaatteista sitten, tuskin mini-minihameet tai avarat ja kireät puserot asialliseen työpukeutumiseen kuuluu, eduskunnassakaan. Viksumpaa silti olisi vanhempien kansanedustajien yrittää huomauttaa asiallisen pukeutumisen eduista, sen sijaan että ryhtyvät vetämään niistä rasvaisia johtopäätöksiään.

Saara kirjoitti...

Enska hei, voithan sä luovana ihmisenä visioida sen. Mutta aika karmeaa se todellisuus kyllä on, että älä ny ihan niihin pikinikuviin pakahdu. Toisaalta ei kai siitä vahinkoakaan ole :)

No tuo, Maija, se tietty on karmeeta, kun ne tissit nyt saavat miehet eduskunnassakin sekaisin. Siellä kun pitäisi olla siis meitä taviksia fiksumpien ihmisten töissä ajamassa kansalaisten asioita, ja perkele jonkun törötissit saa sitten nuo mulkosilmät sekaisin.

Mutta siis hei, lerssinpää kaupan kassalla. Et sitten sanonut sille päivää.

Saara kirjoitti...

Tuo oli muuten, Helen, hyvä pointti. Niin kuin sulta nyt voi odottaakin. Fiksulla pukeutumisella on etunsa.

Almamaria kirjoitti...

Vierastan tuossa ahdistelujupakassa sitä, että nimettömät ihmiset kertovat toimittajalle ahdistelijoistaan ja nämä päätyvät kuvineen lehden sivuille. Eikö tosiaan ollut mitään muuta tapaa hoitaa asiaa?

Saara kirjoitti...

Siihen ei tekisi edes mieli ottaa kantaa. Vielä hankalampi asia.

Ei ole naisen eikä miehenkään helppo kertoa joutua ahdistelluksi. Siinä menee aika lukkoon. Kyllähän ne naiset sanoivat, ettei naisena ainakaan kannata mennä mitään sanomaan. Aina kaikki pelkää niin perkeleesti sitä kukkahattutädin leimaa, ettei sen takia uskalleta sanoa mitään, vaikka olisi aihetta.

Ja toisaalta vaikka naisedustaja kertoisikin asiasta eteenpäin, johtaako se varsinkaan eduskunnassa mihinkään, kun siellä kaikki on valtapeliä. Niin miesten kuin naistenkin touhut.

Mutta kolmanneksi, ne ovat kansanedustajia. Äänestämällä valittuja ja sinne halunneita. Niillä pitää olla silloin myös rohkeutta tuoda esiin epäkohtia, kaikenlaisia epäkohtia! Ja sellaisia varsinkin, jotka koskettavat kuitenkin kaikkia kansalaisia. Ja sen pitäisi myös silloin tapahtua jollakin muulla tavalla.

pah44 kirjoitti...

Apuva, mua taputti tänään yksi 50-kyppinen tyttö töissä persuksille! Eli omakohtaista kokemusta on. Taitaa olla pervoa tunnustaa, että se tuntui jopa hyvältä! Oli vielä kaikenlisäksi pomoainesta. Kenelle mun pitäisi valittaa?
Tai sitten jätän valittamatta ja näen siitä unta ensi yönä!

Saara kirjoitti...

Jaaha, Pah44, se on niin kuin koulukiusaamisenkin kanssa. Jos se kiusatusta tuntuu pahalta, niin silloin se on kiusaamista. Silloin pitää ottaa yhteyttä polliisiin.

tienpäällä kirjoitti...

HYVÄ SAARA!
Nythän me ollaan melkein kuin samaa mieltä, jopa näin naisellisesta asiasta.

Joo, ihan turha valittaa jos tulee tuijotelluksi - kyllä täällä on jokaisella oltava oikeus tuijotella ihan mitä ikinä tykkääkin.
Ja jos sitä nyt joku joskus takamuksille läpsäiseekin, niin reaktiohan ei koskaan riipu suinkaan teosta, vaan siitä onko tekijä mieluinen vai epämieluinen. Harvassa takuulla ne naiset, jotka pahaa tykkäisivät vaikkapa jonkun brad pittin pienestä taputtelusta - mutta vetäisivät jouko ahosta surutta turpaan.

Tahra kirjoitti...

Heh. Ehheheh. Kun nyt mainitsit niin tuli mieleeni että mitäköhän naisihmiset minusta silloin kuvittelevat kun tuijotan hajamielisesti (mitä teen usein). Saatan tuijottaa keskustelukumppaniani väsyneessä mielentilassa vaikkapa varpaisiin, kynsinauhoihin, tai puseron kaula-aukon tienoille. Onneksi olen nainen, niin ettei kukaan voi nostaa katseen satunnaiseen kohtaan unohtumisesta häirintäsyytettä. Tai ainakin siihen on suurempi kynnys, kuulostaahan se hieman harhaiselta oman egon pönkitykseltä jos luulee sekä miesten että naisten katsovan sillä silmällä.

Minusta vain tuntuu kummalliselta tuijottaa koko ajan suoraan silmiin, pistävästi, suorastaan syyttävän oloisesti.

Ehkä minä olen ihmiskammoinen ja kartan katseita :O

turisti kirjoitti...

Rasti seinään! Taitaa olla ensimmäinen kerta kun olen samaa mieltä kanssasi, Saara.

Saara kirjoitti...

Ehheh, Tienpäällä. Mä en tykkäsi, mut ei kai sitä voi yleistää :)

Tahra, niinpä! Just niin mullekin saattaa käydä. Mun pitää ainakin oikein keskittyä tuijottamaan pelkästään silmiin. Muutoin silmät alkaa harhailla.

Jaa jaa, Turisti. No sepäs oli.

Anonyymi kirjoitti...

Pitäytyisin siinä vanhassa nyrkkisäännössä että katsoa saa mutta ei koskea niinku taidenäyttelyssä vai missä se oli.

Kai

Anonyymi kirjoitti...

Ja mitä enemmän katsottavaa sitä parempi se on selvä.

Saara kirjoitti...

Niin niin, kyllä se minusta hieman outoa on, että jos paljastelee, niin kukaan ei saisi katsoa. Miksi sitten paljastella, jos ei halua katseita? Itselleenkö? Kumma väite myös olisi, että esimerkiksi minihame olisi mukava päällä. Ja hame ei sitten enää olisi mukava, kun se ulottuisi vaikkapa polviin. Eijei.

Saarela näytti sanovan lehdessä, että kaikki pukeutuvat eduskunnassa aina asiallisesti. Joopa. Eikö niistä roiskeläpistä ole puhuttu monet kerrat.

Periaatteessa nyt tänään kun lueskelin tuossa lehteä, niin jokainen toimittaja joka kehuu "uhkeaa" naista on joutunut katsomaan sitä uhkeutta, jotta sen tietää olevan olemassa.

On ihan helvetinmoista jeesustelua väittää, että ihminen voi olla katsomatta toista, varsinkin jos se toinen antaa paljon nähtävää.

Lesonen kirjoitti...

Voi, Lesinenkin haluaisi seksuaalisen häirinnän kohteeksi! Mutta sitä kun istuu kotona eikä eduskunnassa, eikä paljastele mitään, niin hyveellisyyteen on tyytyminen.

Saara kirjoitti...

Niinpä niin, Lesonen. Se voi olla, että kun täältä kotoa käsin meikäläinenkin tuota touhua kattelee ilman minkäänlaista häirintää, niin jotenkin se perspektiivi on sillä tasolla, että kun joitakin edes vähän häiritään, niin olkoot onnellisia. Mutta ehkä niillä on sitä seksuaalista vipinää muutenkin ihan tarpeeksi, ja liika on liikaa. Oli se mitä hyvänsä.

Johannes Knektman kirjoitti...

Kirjuuttelin joskus noille tisseistä hullaantuville miehille näin:

Jos haluatte yllättäen ja pyytämättä kopeloida rintoja, hankkikaa tuollaiset Tissipallot itsellenne. Ja jos välttämättä haluatte sen implantin olevan oikean ihmisen (Käytän tässä oikea ihminen termiä sen laajemmassa merkityksessä) ihon alla asennuttakaa ne omien nännienne alle! Kuvitelkaa: Silloin teillä olisi jättimäiset elävät ja tuntevat rinnat kopeloitavana bussissa, suihkussa, autoa ajaessa, kahvipöydässä, missä kopelointitarve nyt yllättääkin 24/7/365!!! Ja joka kopeloinnin sähköistävän fiiliksen tunnette itsekin, ja voitte vaikka viritellä nänneistä radiokanavia, eix ois mahtavaa?! Pääsisitte siinä sivussa eroon siitä elävästä ja hengittävästä naisesta jonka tunne(Hitto ku naiset koko ajan änisee tunteista, eix o ärsyttävää?)höpinöitä joudutte kuuntelemaan eix ois kuulia??

Saara kirjoitti...

Johannes, linkki ei johda mihinkään, mutta ei se haittaa.

Olet aivan oikeassa. Kopelointi ilman vastapuolen kopelointihaluja on VÄÄRIN! Juuri noin. Hankkikoot omat tissit, jos eivät voi pitää näppejään erossa.

Joku kolumnisti valitteli sitä, että asioista puhutaan ihan väärin ja jokainen vain kertoo omista ikävistä kokemuksistaan. En tiedä mikä siinä niin väärin on. Muakin on kerran vastentahtoisesti kopeloitu ja se oli aivan helvetin nöyryyttävää. Vielä näin parinkymmenen vuoden jälkeenkin ottaa pattiin, että menin niin lukkoon. Ja nyt kun enää en menisi, kukaan ei uskalla edes yrittää. Ja huonostihan siinä kävisikin.