Metro se kansainvälisenä lehtenä ei petä. Samat jutut kierrätetään kaupungista toiseen, oli se kaupunki sitten missä maassa tahansa. Kolumneista sentään kiitos, jotka on ajateltu kotimaisin voimin. Tänään Metrossa (s.9) esiteltiin luonnollisesti Ruotsin suosituin blogi, joka yhtään ruotsalaista tuntematta ei yllätä. Luonnollisesti ruotsalainen, koska esimerkkiä pitää aina ottaa naapurimaasta ensin. Kun kerran Ruotsissakin, niin näin voi olla meilläkin... Blogeja lukematon voi näin Ruotsin kautta paremmin hyväksyä, että sellaista virtuaalisyntiä harjoitetaan myös meillä Suomessa. Sitä paitsi sillä tavoin voi myös kaiken varalta syyllistää ruotsalaiset, vähän samalla lailla kuin aikoinaan pidettiin homouttakin Ruotsista meille kulkeutuneena tartuntatautina.
Miksi juuri Kenzan
blogi on niin suosittu?
– Ehkä syynä
ovat kirjoittamani
asiat, se että
olen malli ja
shoppailen
paljon.
(Kenza Metrossa 8.2.08)
No, siis tämä 16-vuotias ruotsalainen mallineito Kenza tarjoaa blogillaan ylivoimaisen vastuksen kenelle tahansa 50 000 erillisellä lukijallaan per viikko. Edes poliitikkojen jutut eivät kiinnosta likimainkaan niin paljon kuin tuon tyttösen meikkivinkit, päivät asut ja tekstin sekaan ujutetut puffit. Mitähän se kertoo ruotsalaisista? Ehkä siellä ei oikein netti ole vielä vanhemman väen hallussa. Toivottavasti. Tai sitten ruotsalaiset vain yksinkertaisesti ovat iästä ja sukupuolesta riippumatta niin kiinnostuneita mallin pintaelämästä.
Nyt onkin siis aika ottaa lusikka käteen ja katsoa asian positiivisia puolia. Täytyy nimittäin suomalaisena olla ylpeänä sitä mieltä, että mieluummin maan luetuimpana blogina jumankauta vaikka angstinen Turisti ja aiheena arkivitutus, kuin turhakkeista kylläiseksi korruptoituneen pikkumallin päivän pikkuostokset. Turistin niskaan ihquttaa tosin jo Suomen oma muotituuba Focus on Fashion. Vähän on siinä vielä skarppaamista kyllä, mutta noin yhteenvetona voi vain todeta, että muoti on ahmaissut maailman ihmiset ja kohta se varmaan ahmaisee meidätkin.
PS. Mutta on sillä mallineidolla kyllä söötti koira. Sitä voi kantaa kainalossa kuin käsilaukkua.
Sama alkutalven valo
8 tuntia sitten
Tekstit
21 kommenttia:
Mitä? Eikö susupetal på svenska olekaan ruotsin suosituin blogi. Pärkkele, nyt minä kyllä vähän suututtaa.
Heh, sun tarttis Susu shoppailla vähän enemmän.
Siinä se olisikin, pärkkele, ku minu selkä ei taivu. Ketä tulis hjälppimää minule uusi kenkä jalkaan?
No, pärkkele, kun ei niitä uusia talvistöveleitä todellakaan edes voi ostaa, kun sälkkä taippu niin vähä.
Mutta heti kun saan ne ostettua reeasta niin bloggaan just kyl! Paan siihen vähä pal suomalaista angstia kyl kans(pärkkele, kun ei mahdu, ei mahdu jne ni vet...)
Elä, Susu, sitä vitutusta pane siihen. Ei ruotsalainen kunnon vitutuksen päälle mitään ymmärrä.
Jokin aika sitten oli muuten tehty tutkimus, jossa todettiin, että yleisin ruotsalaisten käyttämä lause oli jag vet inte
(http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=1481600).
Se muuten pelastaa paljolta, kun mitään ei tiedä.
Pyh. Jaksa mitään linkkejä rakentaa. Katkaisen mielummin kahtia.
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/
uutinen.asp?id=1481600
Jag vet inte, mutta otan selvää...
Laitoin muuten tämän päivityksen etusivun uutiseksi, koska näen tässä merkkejä kansakunnan yhtenäisyydestä.
Nih.
Heh, no mutta tuohan oli hienoa! Näin siis ulkopuolisiin vertaamalla voimme yhteistuumin nostattaa suomalaista angstia keskuudessamme ja luoda lisää yhteisöllisyyttä muutoin niin eripuraisiin mieliimme.
Yhteinen, iloinen ja positiivisluontoinen vihollinen, lisää angstista yhteenkuuluvuutta, näin se on.
Täällä pohjantähden alla...elää suomalainen...
Nih. Päivän hyvä työ tehty. Tässähän pääsee jo sohvalle angsteissaan kieriskelemään. Että miten helvetissä tässä nyt näin kävi, kun vituttaa piti.
Pläräsin tässä yksi ilta kaikki blogilistan fäshön blogit läpi. Järkyttää (no tiätty!) se kauhea osto-kertakäyttö-kulttuuri, mutta samalla tunsin suurta sympatiaa 17-vuotiasta tyttöä kohtaan, kuka esitteli jostain kaukaa pohjoisesta Seppälä ostoksensa. Monet vielä niin suloisesti linkkaavat ruotsin blogeihin ja hurmaavaan suomalaiseen tyyliin kirjoittavat, että ei meillä täällä tämöisiä rahoja ja liikkeitä, mutta löysin ullakolta äidin vanhat korkokengät jne...
Aikuisten ihmisten kirjoittamina nuo kuvottavat, mutta kun teinit innostuvat, niin siinä on jotain suloista. Ja ne videobloggaavat myös!
Hitsi kun unohdin blogin nimen, yksi oli Oulusta ja aivan ihana. Muistan itsekkin ihan tarkalleen, kuinka innostuin 90-luvun alussa äidin vanhoista 60-luku Vuokko mekoista (innostun muuten edelleen!) ja nyt nämä leidit ihastelevat 80-lukua.
Joukossa on tietenkin kauheuksia ja näitä ihme anorektikko juttuja, mutta juntteja nyt löytyy kaikista ikäryhmistä.
Sympatiseeraan myös Turistia. Ja susu po svenskaa, vaikken mitään tajuakkaan.
oho, lohilaatikko uunissa tarvitsee kaitsijaa.
Kata, aika tavalla eri asia tuo, kuin malli, jolle posti kantaa tuotteita kotiin, jotta se niistä edes pienen sanasensa blogissaan sanoisi. Ihan uskottavia sanojakin varmaan...
Katos vaan. Mun ruotsi on jäänyt sinne lukioon, eli en lukenut kyseistä plokia. Lässytän siis ihan asian vierestä. Mutta mä yritinkin selittää sitä, mikä ei siis liity aiheeseen, että monet suomen teinien fäshönblokit ovat suloisia.
Mä meen nyt taas kattomaan sitä laatikkoa. Lähetä pusu Puckille.
Joo, mulla on oma söpö teinix-neiti täällä kans. Sekin innostuu mun vanhoista piikkareista :). Siis mä oon niin jumalattoman vanha.
Puck kuule... no jooo... joku toinen kerta kerron. Nyt se saa pusun.
"Siis mä oon niin jumalattoman vanha."
No odotas kun huomaat niiden vievän sun loputkin vaattees, kenkäs, CD:si, kirjasi ja lähtiessään kotonta ne vievät pesukoneen, telkkarin, digiboksin, stereot, kirjahyllyn ja jopa olohuoneen verhot. (Mutta ottivatpa mukaansa myöskin meidän nurkkiin kerääntyneitä ylimääräisiä astioitakin, tosin vain pakotettuna)
Niin ja sit ne vielä tuo tyttärensä sun hoidettavaks kun itse lähtevät miehensä kanssa teatteriin!
No joo, mielellänihän minä tuota pikkulikkaa hoidan (Varsinkin kun se on iloinen kuin viiden pennin hevonen ja se kuuntelee kiinnostuneena papan juttuja -- ainakin toistaiseksi kun ei niitä ymmärrä -- toisin kuin äitinsä), oikeastaan tuntuu hyvältä kun luottavat minuunkin sen verran että uskaltavat likan illaksi jättää papan hoitoon vaikka mummi on poissa.
Kappas, ruotsin xiaxue. En tosin jaksanut tavata onko neitien asenteissa kuinka paljon eroja, mutta eikös tämä ole nykyään ihan validi, joskin marginaalinen tapa tienata vähän käteistä ja sponssattua elämää? Vähän nenäkkäitä kommentteja ja parit 'advertoriaalit' väliin. Who cares, on niitä pahempiakin puffeja tehty, paljon härskimminkin.
Mutta no worries, kaikki kommodisoituu aikanaan. Kopsaajia siunaantuu, alkuperäistään parempiakin. Samoin vanhat läpät kuluu eikä uusia olekaan niin helppo keksiä jos pitää pysytellä roolissa. Seuratkaa vaan "sori kun en ole blogannut pitkään aikaan, mutta.." aloitusten tiheyttä.
Jaa jaa, Johannes, että putsaavat vielä pesänkin mennessään ja tuovat mukuloita tullessaan papalle leperreltäväksi. Lieneeköhän täällä paljonkaan putsattavaa siinä vaiheessa. Miten minusta tuntuu että kaikki hajoaa. Ja jos ei hajoa niin Puck järjestää asian. En usko, että meillä on ainakaan verhoja antaa...
Hyvä anonyymi. Olisin hirveän otettu, jos tuo päreeni luettaisiin ja sisäistettäisiinkin hyvässä lykyssä. En ole kirjoittanut mitään tuon vastastakaan, mitä tuossa sanoit.
Rautalankaa:Minä siis kirjoitin, että se Kenza on jostakin syystä ruotsalaisten luetuin blogi. Siis kyseenalaistin ruotsalaisten maun blogitottumustensa suhteen.
HAASTE! HÄHÄ! HAASTE! HÄHÄ!
(Kässäsiks?) (HAASTE!)
Hahhah, Ohari, kässään oikein hyvin. Just tuota haastetta olen pelännyt ja nähnyt painajaisia siitä, ruokahalutkin ovat mennyttä, koska en ymmärrä miten se pitää tehdä :o
Siis mä olen NIIN JUMALATTOMAN VANHA, kun ensimmäinen ajatus tuon ruotsalaistytön blogissa käydessäni oli, että miten sen vanhemmat antaa sen poseerata tissit melkein paljaina netissä. Mutta kai se on sitten ok, kun on ihan malli ja kaikkea. Blogin sisällöstä täytyy sanoa sen verran, että jopa minä ymmärsin ruotsintaidottomana kaiken tekstin. Eli ei siinä kauheasti sisältöä voinut olla.
Yhdyn muuten Katan mielipiteeseen suomalaisten teinien muotiblogeista, joissa hehkutetaan niitä Seppälä-hankintoja ja äidin kasarinilkkureita. Se on niin sööttiä!
-minh-
Jep, Minh. Kyllä se kieltämättä kävi mielessä mullakin, etten ihan antaisi meidän tytön tuolla tavalla itseään esitellä.
Lähetä kommentti