Pitäisitpä minua vielä kerran
kuin kukkaa kämmennelläsi
hetken verran
väsyneitä varpaitani
sormillasi hyväilisit
hiuksiani hivelisit
kesken
bad hair dayn
Koskisitpa edes kerran käsilläsi
ennen kuin sanon
sen viimeisen hein.
Valokuva- ja
runotorstai pelastaa jälleen karmeasta päivityspulasta kärsivän blogini. Tai no, ei tuota oikein runoksi kehtaa sanoa. Mutta kiitos inspiksestä.
8 kommenttia:
onhan tämä ihan jännä kuvaruno! :-)
Minäkin tykkäsin. Kuva ja sanat yhdessä... syntyy uusi kokonaisuus.
Oi, tämäpä oli yllättävää, Itte ja Maria. Mutta mieluista tietenkin!
HIENOO :)
Kiitos, Wiltsu. Ja olipas siellä Ammujalla lehmiä! Ihania!
Tämä on kiva, näen sen silmissäni runokirjan sivuna jo! Kuvitettu herkkä kokonaisuuus!
Tämä on kyllä nyt... ihan mieletöntä, että Liisakin tykkää. Kohta nousee päähän. :)
Siinä on tunnetta.
Lähetä kommentti