tiistaina, kesäkuuta 27, 2006

Muistoja ja tunnustuksia
















Tämän järkyttävän roskakasan keskellä tajusin... en minä mitään tajunnut, mutta minä ajattelin, kerrankin ajattelin. Pysähdyin ajattelemaan ja se oli kamalaa. Revittyäni muutamia seitsemän vuoden takaisia käsikirjoituksia, en tuntenut mitään muuta kuin helpotusta. Hyvää harjoitusta ne varmasti olivat tätä blogin pitämistä ajatellen, mutta silti olo on ennemminkin puhdistunut, sillä näitä kirjoituksiani ei enää saa mistään koneeltakaan kaivettua. Ajatella, jos ne olisivat joutuneet kuolemani jälkeen vaikka lasteni käsiin. Voi sitä häpeää. Ei sieltä mikään nero kyllä tullut rivien väleistä läpi saati sitten niiltä riveiltä. Aika on paras ja julmin kriitikko. Muut kritiikit ovat vain veteen piirrettyjä viivoja. Ja nyt se ajattelun tulos: En ole koskaan oppinut ottamaan vastaan kritiikkiä, en hyvää enkä huonoa, enkä luullakseni koskaan tule oppimaankaan. Kaikki kirjoitusoppaat ovat pullollaan neuvoja siitä, että kritiikkiä pitää oppia ottamaan vastaan, muuten sinusta ei tule koskaan yhtään mitään. No, sitten ei tule, jos näin kerran on. Eipä niissä kyllä opeteta ottamaan kehuja vastaan, mikä minusta on kyllä väärin. Miksi negatiivisen kritiikin vastaanottaminen on pakollista, muttei positiivisen? Eihän siinä ole mitään järkeä. Tämä on jokin suomalainen niiaa ja nöyrry sinä kurja -asenne, ennen kuin olet ansainnut yhtään mitään kehuja. Sen jälkeenhän ne kehut eivät oikein uskottavilta enää tunnukaan ja se johtuu siitä, että ihminen on alkanut kirjoittaa niin kuin muut ovat neuvoneet. Eli ihminen ei omana itsenään kelpaa, vaan vasta silloin kun se oppinut kirjoittamaan muille mieliksi. Siis sama ongelma kuin rakkaudessa. Jos sinua ei rakasteta sellaisena kuin olet, vaan asetetaan ehtoja ja sanellaan sääntöjä, vastapuolen rakkaudentunnustuksia on hyvin vaikea sen jälkeen enää uskoa, vaikka kuinka haluaisikin.

Voin itse asiassa sietää arvosteluja hyvinkin, olla neuvoista jopa kiitollinen, mutta en siedä sitä, että vakavasti otettavaa arvosteltavaa todella löytyy. Siis oikeasta tekstistä. Kirjoituksista. Siedän siis kritiikkiä siinä mielessä, mutta en siedä itseäni, ja sitä, että luultavasti olen myös ansainnut sen kritiikin. Joutavanpäiväistä kritiikkiä kyllä näkee paljonkin, eikä sillä ole merkitystä, mutta jos joku todella avaa silmäni, että olen mennyt kirjoittamaan tuollaista paskaa ja se vuosien jälkeen näyttää olleen totta, minusta se on kamalaa. Ihminen on nyrhännyt kirjoituksia pitkin öitä lasten ollessa pieniä, tuskin nukkunut koskaan... tuhlannut aikansa ja kenties terveytensäkin, niin onhan se jumaliste tyhmää, jos ei ole tehnyt kunnon jälkeä. Ajattele nyt, ihminen tekee hirveän työn vain repiäkseen häpeissään sen kaiken vuosia myöhemmin.

Miten paljon seitsemässä vuodessa onkaan tapahtunut. Se saa pään pyörälle vieläkin enkä yhtään ihmettele, miksi en ole oikein nauttinut kirjoittamisesta muutoin kuin hetkittäin nettipalstoilla ja nyt tässä. Ihmisen pitäisi pystyä kirjoittamaan kässäreitä samanlaisella rentoudella kuin millä blogiakin voi kirjoittaa. Tässä ei tarvitse sietää itseään niin pedantisti. Nettikeskusteluilla ja omalla blogilla on myös eroa. Tämä on niin kuin hiljaista onanointia sen alati äänekkään ryhmäseksin sijaan. Narsismista ja nautinnosta on kuitenkin molemmissa aina kyse.

Niitä vuosien takaisia nettikeskusteluja lukiessani jäin miettimään myös sitä, miten valmis sitä on luullut olevansa. Ja kuitenkin sitä on niin virheitä täysi koko ajan. Korvantaustat märkinä läpi elämän. Siitä sitten tuli mieleen, että eivät kai lapseni joudu käymään näitä samoja virheitä läpi kantapään kautta. Olisi se upeaa, jos uusi sukupolvi olisikin aina piirun verran viisaampi, eikä niiden tarvitsisi toistaa kaikkea joutavaa.

Silloin kun löysin nettipalstat, olin ihan tumpelo. Katselin silmät suurina kuinka herttaiset äidit taistelivat foorumeilla. Olen säästänyt tämän, koska se silloin oli minusta niin uskomaton, nykyisin siksi, että se on niin hauska:

Äiskä: Minulla on ongelma. Tulen aina raskaaksi, kun mieheni vain vilkaiseekin minuun päin. Sterilisaatio tehtiin jo kolmannen lapsen syntymän yhteydessä, mutta tulin kuitenkin raskaaksi, ja nyt meillä on neljä lasta, joista olen kaikista oikein kiitollinen.

Mitä voin tehdä, etten enää vaan alkaisi odottamaan lasta?

<Äityli:Voi, minulla on sama ongelma. Ymmärrän hyvin pelkosi!

style="font-weight: bold;">Sirpa: En ole kohtalotoveri, vaan hirvittävän kateellinen näiden kuumeen mittailujen ja muiden taikakeinojen lomassa.

Äippä: Ihmisillä on oikeitakin ongelmia, hävetkää!

Äiti joskus:Voi, täällä näyttää jotkut olevan niin ymmärtämättömiä toisten ongelmille, mutta älä Äiskä välitä. Minulla ei ole vielä lasta, mutta toivoisin joskus sellaisen saavani. Ajattelin kuitenkin, että olisiko kohdun poistosta sinulle Äiskä hyötyä?

Äiskä Äipälle: Mitä minun sitten sinun mielestäsi pitäisi tehdä? Abortti, abortti, abortti?

style="color: rgb(204, 0, 0); font-weight: bold;">Äiskä Joskus äidille:Ihanaa, että ymmärrät, täällä kun näyttää olevan noita ymmärtämättömiäkin. En usko, että saan kohdunpoistoa pelkästään sen perusteella, että pelkään tulevani raskaaksi. Sitäpaitsi olen kuullut, että raskaus on vielä senkin jälkeen mahdollinen.

Olen myös luovuttanut munasolujani muille, joten kaikkea on tullut kokeiltua.

Äiti joskus Äiskälle: Niin, en tietty heti ymmärtänyt, että olet jo läpikäynyt kaikkia vaihtoehtoja, anteeksi.

Kolmoisäiti: Miten olisi miehen sterilisaatio?

Äiskä Kolmoisäidille:En usko, että mieheni saa sterilisaatiota sen vuoksi, että minä tulen niin helposti raskaaksi.

Äippä Äiskälle: No käytä hyvä ihminen kondomia, jos noin kauheasti pelkäät vielä lapsia saavasi! Tai ole touhuamatta epävarmojen päivien aikana.

Triplaäiti: Käytä ite kumia, senkin pölvästi. Ei ainakaan minun mieheni voisi koko päivää pitää kumia, eikä siitä mitään tulisikaan pesujen ja muiden välillä…

style="color: rgb(255, 204, 51); font-weight: bold;">Äippä Triplaäidille: Ymmärsinkö oikein, että rakastelet koko päivän?

Triplaäiti Äipälle: Kyllä minä sentään sitä vielä rakateluksi kutsuisi, toisin kuin varmaan sinä, joka paneskelet huviksesi! Me saatamme viikonloppuna helliä toisiamme kaiken aikaa.

Äippä Triplaäidille:Mistä hemmetistä sinä minun panemisista tiedät? Sitäpaitsi koko yhteiskunta olisi hätää kärsimässä ilman kondomia. Älä vain kerro lapsillesi miten kauhea kapistus se onkaan, etteivät heti ensihätään saa HIViä.

Triplaäiti Äipälle:Tietämättä taustojasi, epäilen että kumi sopii hyvin elämäntyyliisi. Minun ja mieheni väliset hellät hetket eivät kuulu meidän lapsille!

Äiskä Äipälle: Sinun on syytä opiskella suvaitsevuutta. Lopeta koko seksin harrastaminen, jos se on sinusta niin vastenmielistä. Tai sählää itse kumin kanssa ja kuluta energiasi varmojen päivien laskemiseen. Antaisit noiden typerien kommenttien sijaan mielummin konkreettisia neuvoja, mutta ilman kumia!

Äippä Äiskälle: Opettele ite, että kestät niitä lapsiasikin, kun niitä kerran tulee lisää koko ajan!

Triplaäiti Ääliöäipälle: Hitto, että voi maailmassa olla noin idiootteja tyyppejä kuin sinä! Voi lapsiparkoja!

Äiskä Äipälle: Opettele ymmärtämään ihmisiä ja niiden ongelmia, miten voitkin olla noin tyhmä? Meillä on mieheni kanssa myös niin läheinen ja kaunis suhde, ettemme voi sitä kondomilla pilata!

Äippä Äiskälle: Itse pyysit neuvoja, mikä hitto siinä kortsussa niin kauheaa on. Tai muutaman päivän nussimatta olemisessa?


Äippä Triplaäidille: Oletko sinä nyt ihan oikealla kanavalla? Täällä pyydettiin neuvoja liikaan lapsien tuloon.

Mamma: Kyllä se miehen sterilisaatio minusta oli ihan hyvä idea! Vaikka en kyllä ymmärrä tätä kiivasta kumin vastustustakaan.

Äiskä Mammalle: En minä voi mieheni puolesta päättää niin isoa asiaa!

Äippä Äiskälle: Niin, kun se varmaan kohta menee vieraisiin naisiin ja perustaa uuden perheen, kun sillä on noin tyhmä vaimo!

<Äiskä Äipälle: Että sä voitkin olla idiootti!

Äippä Äiskälle:Eihän sulle mikään neuvo näytä kelpaavan, mitä sitten täällä kyselet? Jos lääkäriin menisit, niin samat sanat saisit sieltä kuulla.

Triplaäiti Äipälle: Minulta on kohtu poistettu erittäin pahan synnytyksen jälkeisen tulehduksen vuoksi. En tarvitse kumia, mutta sinä voisit vetää sellaisen päähäsi!

Äippä Triplaäidille: Mitä hittoa sinä sitten täällä edes teet ja vastustat kaikkea. En antanut neuvojani sinulle, vaan sille joka pelkää niin pirusti vielä tulevansa raskaaksi.

Äippä Äiskälle: Sterilisaatio on 99% varma. Ja ehkäisyvaihtoehtoja on muitakin. Sen sijaan jotkut raukat eivät saa ollenkaan lapsia ja sille ei voi yhtään mitään. Ajattelisit vähän, mistä valitat! Ja ota neuvot vastaan, typerys!

Mutsi Äipälle: Joo, kyllä sterilisaatio on tosi varma, minäkin tulin heti raskaaksi, vaikka minut olikin sterilisoitu! Hei haloo! Et tiedä mistä puhut!

Äippä Mutsille:On se hyvä, että teidät on sterilisoitu kuitenkin, niin kuin ennen vanhaankin kaikki aivovammaiset sterilisoitiin!

Äiskä Äipälle:Voi helvetti, että osaat olla paska! Voi kun tulisit pimeellä kujalla joskus vastaan….

Äippä Äiskälle: Sano vaan aika ja paikka!

Kolme edellistä viestiä oli poistettu seuraavana päivänä. Joku oli niihin kuitenkin ehtinyt vastata.

style="font-style: italic;">Kaksi vuotta yrittänyt:style="font-style: italic;"> Jos joskus tulisin äidiksi ja musta tulee yhtä fanaattinen ja sairas kuin teistä, niin viekää mut heti hoitoon!


Siinä meni kyllä aikaa, ennen kuin uskalsin sanoa itse mitään. Muistan vieläkin sen tunteen, kun lähetin ensimmäisen viestini jippiin kirjallisuuspalstalle. Tein sen kädet vapisten. Se tuntui yhtä suurelta teolta kuin käsikirjoituksen lähettäminen kustantamoon. Siinä oli mittasuhteet kohdallaan...

37 kommenttia:

annalinda kirjoitti...

Hihihihih tuli vaan mieleen et mitä jos nuo äitykät olis istunu jossain äiti-lapsikerhossa naamat vastatusten...

Saara kirjoitti...

Tuo on totta, Annalinda, livenä ei koskaan tapahdu mitään näin hervotonta. Tai ainakaan niissä äitilapsikerhoissa, joissa minä kävin. :)

hanhensulka kirjoitti...

Minä en ole koskaan käsittänyt tätä "yrittämistä" niin kuin se olisi jotakin erikoista. Samanlaista nussimista (eihän sun (oma) äitis vaan lue näitä enää) se tiemmä on tulee jälkeä tai on tulematta! Vai pitääkö sen olla jotenkin jäykempää tai rennompaa, kun yrittää?

Saara kirjoitti...

Hehe, Hanhis, riippuu varmaan siitä nussimistilanteesta, että jäykempää vai rennompaa. Näin muuten viime yönä unta, kun väkisin yrittää eikä siitä sitten tietty mitään tule, kyllähän te tiedätte. Mun alitajunnallani on ollut varmaan vähän... miten sen nätisti sanoisi... tylsää viime aikoina.

--KATA-- kirjoitti...

Saara! Tämä on päivän paras. En kestä, hurmaavin on ehkä tämä: "En tarvitse kumia, mutta sinä voisit vetää sellaisen päähäsi!" Tai "ennen vanhaan kaikki aivovammaiset sterilisoitiin!"
Minä eksyin joskus vuosia sitten city:n sivuille, tutkin niitä kuukausia ja totesin netin olevan kauhea AIVOVAMMAISTEN kohtaamispaikka. Ihan pelotti tietous siitä, että ihmiset voivat olla niin yksinkertaisia juntteja. Sitten vasta myöhemmin löysin nämä kivat puolet.

Saara kirjoitti...

Joo, Kata, nää on just munkin suosikkikohtiani.

Täällä blogistaniassa pääsee jotenkin vähemmällä näitten apinoitten suhteen. Joku roti on niinku koko ajan tässä touhussa toisin kuin noilla palstoilla.

minh kirjoitti...

ÄÄÄÄHHHÄHHÄHHÄÄÄÄ!!!! Vittu että repesin! Tämä oli ihan paras!

Voi miksi en koskaan ole käynyt äippäpalstoilla, kun niistä saa noin paljon huvia!!??
-minh-

Saara kirjoitti...

Ehheh, no tota, minä menin sinne alunperin seuraamaan, mitä muut äidit ylipäätään juttelevat, kun olin kakanväridilemmoihin hiekkisellä aika järkyttävän kyllästynyt.En voinut uskoa, etteikö ihmisillä olisi muuta puhuttavaa. Olihan toi tietty vaihtelua siihen.

minh kirjoitti...

Ihmettelin aina hiekkalaatikkoaikoina sitä kiihkoa ja tunteen paloa, millä äidit kakanväridilemmoista keskustelivat. Tarkkailin erilaisia äitejä ja kirjoitin jonkun surkean novellinkin joskus niistä hiekkalaatikkokeskusteluista, joihin en koskaan päässyt itse mukaan. Nythän sen voisi kaivaa esiin ja repiä huvitusta itselleen. Häpeän ohella, tietty.
-minh-

Saara kirjoitti...

Ehkä se sun novellisi voisi vähän kohentaa äitien mainetta tässä suhteessa. Aina siellä porukassa kuitenkin on joku, joka ei oikein löydä sitä kakan paloa sisältään.

reiska kirjoitti...

Hah hah hah haaa. Tää on niin totta.

Saara kirjoitti...

Niin mikä niistä? :)

reiska kirjoitti...

Siis kauhee estrogeenipaukku! Ja naisten ja äitien solidaarisuus ja pullantuoksuisuus! Ja sitten ne puhuu testosteronista, sehän on ihan kurria ja lantrinkia tän rinnalla.

Saara kirjoitti...

Siltähän se näyttää. "Hakataan pari lissuu" ei oikeastaan enää ihmetytä.

Anna kirjoitti...

Aika uskomatonta. Ilmeisesti tuollainen keskustelupalsta sitten on foorumi, jossa voi villiintyä ihan miten sattuu?

Oli surkeaa tai ei, kiitos päivän nauruista ;)

Anna kirjoitti...

Enkä siis tässä tarkoittanut olla anonyymi...Vaikka esimerkistäsi päätellenhän siinä olisi omat sairaat etunsa :D

Saara kirjoitti...

Moi, Anna. Keskustelupalstoilla oli taannoin tosissaan villi meininki, eikä siihen paljon mikään auttanut. Tai ei siis mikään. Alussa ne vielä sensuroivat niitä, niin kuin tuossakin sitten lopulta tapahtui, mutta vuosia meni niin, että sitä sai kyllä kuulla olevansa lutkasta lähtien ihan mikä tahansa. Nythän jippiillä on rekisteröitymispakko, joten varmaan vähän rauhallisempaa.En ole kyllä käynyt katselemassa. Muistelen, että se olisi ollut Jippiin foorumeita, koska en muissa juurikaan käynyt. Varmaan höppänä kuvittelin, että kun minulla oli saunalahden liittymä, minun pitää ikään kuin velvollisuudesta olla sen lafkan ylläpitämillä foorumeilla, jos jossakin nyt ylipäätään piti olla.

Anni kirjoitti...

Siis yritätkö Saara oikeasti väittää että tämä ei löytynyt sieltä silppuuriin joutuneiden omien käsikirjoitusten joukosta? En usko!
Nyt pitäisi vaan jonkun kirjallisuuspoliisin käydä äkkiä hakemassa kaikki nuo silppeet talteen ennen kuin tapahtuu kauhea rikos ihmiskuntaa vastaan.

reiska kirjoitti...

Niin justiinsa Anni. Ja sitten vielä että kuka näistä on Saara, Äippä vai Äiskä..... Nyt jäit hosut nilkoissa kiinni kyllä, toope! Miks sä tämmösiä muuten olisit printannu.

reiska kirjoitti...

Nyt saammepa kuulla tosi hauskoja selityksiä, vuan eipä nuihin kukkaan usko. Matskua nämä oli kyllä nih.

Juha K. Korento kirjoitti...

Niinpä tietysti! Annilla leikkasi! Sieltä tuo on löytynyt. Mutta uskomaton on tuo keskustelu kyllä. Toivottavasti minusta ei koskaan tule äitiä.

Saara kirjoitti...

Tsot tsot, Anni ja Reiska, minä tulostin tämän siksi, että tiesin siitä olevan joskus ainesta ja liitinkin sen yhteen juttuuni, jonka todellakin panin silpuiksi juuri ja sieltähän minä sen siis löysin. Tämä on kyllä aikaisemmin ollut esillä muualla, joten jonkin koneen syövereissäkin sen pitäisi olla, vaan ei kyllä tämän.

Mutta tämä taatusti on palstalla tapahtunutta keskustelua ja ei, minä olin silloin ihan noviisi, kiltti ja arka.

Hahhah, Juha. Eihän sitä tiedä. Sinusta voisi tulla hyvä äiti!

Tony kirjoitti...

Ei juma! XD

Pieni varoitus aamukahvin juojille olisi paikallaan. Nauroin kahvit nenässä. Vaikka tuo keskustelu on todella hauska jo itsessään, niin repesin uudella lukemalla kun katsoin mitä nimimerkkejä keskusteluun liittyy. Varmaan kaikki äidistä väännettävät ovat mukana ja lopulta joku on joutunut tyytymään mutsiin. :)

Saara kirjoitti...

Kauheeta. Hauska ja hauska, Tony. :)

reiska kirjoitti...

Hah hah, tuli selityksiä. Elä höpötä, sinua usko kiltiks edes Ahmedin aasi. Sano suoraan olekko nä Äippä, Äiskä vai kuka!

Saara kirjoitti...

Reiska, elä jaksa.

Saara kirjoitti...

Itse asiassa mä en voisi koskaan keksiä mitään noin hullua, että esim. raskaaksi voi tulla vielä vaikka kohtu on poistettu ja mitä kaikkea siinä nyt olikaan. Siis vaikka olen ihan kilari, niin kyllä tää on mulle ihan liikaa.

reiska kirjoitti...

Eikun oli poistettu kohtu, pistetty piuhat poikki ja se tuli raskaaksi kun mies vaan katsoi sitä! Se on musta kyllä jo lähellä neitsyt Mariata!

reiska kirjoitti...

Sitä paitsi sä olet kilarimpi vielä, ja kun sä lisäks et muista ennee yhtään mittään ni sinä oot ihan hyvin suattanu keksiä koko jutun. MOT!

Saara kirjoitti...

En muuten ole. Kyllä tässäkin tapaksssa nyt vaan on elämä tarua ihmeellisempää.

Saara kirjoitti...

Tapaksessa... se on syötävää.

reiska kirjoitti...

Herrajeesus mistä tapaksista sinä nyt vouhotat, syö luojan luoma ettet tollasta höpise. Tapaksessa, höh! Eikä oo ku ite olet kaiken keksiny. Piste!

Saara kirjoitti...

Olisinkin keksinyt, mutta ku ei tää pää keksi tollasia.

reiska kirjoitti...

No eihän se paikallaan, mutta sinoot sitä ravistellu, muttet vaan muista sitäkään tuas.

Hahmo kirjoitti...

Äitipalstat ovat maanpäällinen helvetti. Sinne ei oikeastaan nuorten epävarmojen äitien kannattaisi edes mennä. Siellä ei tunneta suvaitsevaisuutta ja erilaisten ymmärtämistä.

Joskus joku heittää sinne kivoja provoja, jotka äidit uskoo ja alkavat vaahtoamaan ja tappelemaan mielipiteistään.

Katsokaapa vaikka tämän keskustelupalstan tasoa:

http://www.kaksplus.fi/keskustelu/?cm=forums&mode=viewforum&fid=2&page=1

Sieltä löytyy esim. otsikko: Miltä äidin kuuluu näyttää?

Hahmo kirjoitti...

Tämähän on jo klassikko:

http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=6448947&p=2&tmode=1&smode=1&cookieCheck=430108811

Tosin tuollainen väärä oivallus olisi voinut sattua minullekin... ;)

Saara kirjoitti...

Kiitti, Hahmo. Kävin lukemassa ja joo, vähän läpinäkyviä keinoja päästä kehumaan sitä, miten hyvin on säilynyt, mutta onhan se hiton hyvä, että sellainenkin palsta on. Kyllä nuoret äidit tarvitsevat vähän itsetunnon kohotusta ilman muuta. :)

Jaa jaa, minusta tuntuu, että... noh, aika paljon vitsailevatkin nykyään enemmän kuin ennen.