No niin, vappu lähestyy. Silloin kun minä olin nuori (hah) vappu ei ollut mitään muuta kuin työläisten marssia, liehuvia punaisia lippuja, tupakan savua ja jäätelöannos. Vielä tänäkään päivänä vappu ei tunnu missään. Typerä juhla. Minä vihaan nakkeja ja perunasalaattia, öykkäröiviä kansalaisia television uutiskuvissa, suomenruotsalaisia skoolaamassa Ullanlinnanmäellä ja laulamassa jotakin typerää juomalaulua. Ja mitä hiton virkaa on serpentiinillä?
Nykyajan lapsilla on vappujuhla koulussa. Minä en muista sellaista juhlaa. Eihän sitä nyt koulussa työväen juhlaa sopinut siihen aikaan viettää. Ei edes kevään juhlaa, koska joku olisi voinut luulla, että kommunistit ovat vallanneet koulun ja viettävät siellä salaista työväenjuhlaa ja aivopesevät avuttomia lapsiparkoja.
Mutta siis nykyajan lapsilla on. Naamiaisasut tekivät kauppansa; merirosvoparrat ja huivit, pupun korvat, ampiaisen ja leppäkertun tuntosarvet, pellenaamarit, kissanaamiot... karnevaalimeininkiä, ettenkö sanoisi.
Meillä tilanne käy tukalammaksi joka vuosi. Aina pitää yrittää ylittää edellisvuoden naamiaisasu sen lisäksi, että syksyllä on myös Halloween-naamiaiset. Kaksi kertaa vuodessa on pitänyt keksiä kolmelle lapselle naamiaisasu. Onneksi yksi on kasvanut niistä jo yli, mutta vielä on pari vuotta parin lapsen naamarit pistettävä uuteen uskoon. Syksyksi otetaan jo ehdotuksia vastaan.
Kleopatra ja Elvis, joka pääsi jakamaan nimmareita ja sai valtavasti karkkia.
Ahkeroinut vampirismin saralla
1 päivä sitten
15 kommenttia:
Syksyksi ei ole mitään ehdotuksia, mutta voisiko ajatella niin(tämä voi kyllä olla vähän liian positiivista, sori), että kun naamiaisasujen keksimisen vaiva muuttuu valvomisen vaivaksi, sitä katsoo kaiholla taakse päin ja siunaa niitä aikoja, jolloin lapsille riitti vielä koulun vappuhulinat?
Tuli vaan mieleen, että pianhan ne lapset kai alkavat naamioitua kennelin pitäjiksi ja lähtevät ulkoiluttamaan mäyräkoiriaan vapun kunniaksi.
Mutta kyllä, ennen riitti, jos sai sen punaisen ilmapallon(jota ei saanut, koska se oli liian kallis) ja jalkaansa pitsiset polvisukat. Koulussa ei muistaakseni todellakaan huomioitu vappua mitenkään. Teevee kyllä hoiti sen puolen -vapunpäivänä ei tullut muuta kuin pitkiä vappupuheita.
Johan täällä on kohta meno kuin Brasilian karnevaaleissa:) Tätä menoa.
P.S.
Kovasti on Kleopatra äitinsä näköinen(kurkkasin kuvaasi) ja Elviksen katse on aika kohtalokas.
Mä en kyllä kestä sitä, kun ne alkavat ryypätä. Toivottavasti tyttö alkaa mun kanssani vain pelata tinoissaan tietokilpailuja keittönpöydän ääressä. Sukutraditio. Noista pojista mä olen kyllä aika huolissani, vaikka Elvis kaimansa elämän- ja kuolintapaa kovasti jo kritisoikin.
No on se näkönen, joo.
Joskus on ihan kiva naamioitua! Kunhan siihen ei pakoteta :)
Sori nyt, mutta antakaa paperipussi, jotta saan hyperventiloida. Mulle yhden lapsen naamiaiset kerran vuodessa on ollut ihan tappava tahti.
Äitinsä näköä on, juu... : )
Saa nähdä, miksi se minun esikoiseni on naamioitunut. Ei varmaankaan ihan hirveäksi koirantaluttajaksi, vaikka varaemo jo soitteli, että häntä huolestuttaa ihan hirveästi. No, häntähän huolestuttaa ihan kaikki. Sitä paitsi lapsi on jo täysi-ikäinen, enkä halua komentaa häntä kotiarestiin. Huomenna teemme kuitenkin tupatarkastuksen. ; D
Sinun kouluaikanasi oli vappulla liikaa poliittista painolastia - puhumattakaan tietysti minun ajastani. Nyt ovat vapautuneempia, ja hyvä niin. Kukanjuhla on jotenkin vallankumouksen valmistelua viehkeämpää. Kyllä on äitiinsä tullut tyttö, nin kuin jo aikaisemmin on sanottu. Kestääkö maailma kahta aikuista Saaraa, jos on vielä terävä kielikin periytynyt?
Mitäpä niille täysi-ikäisille enää voisi, vaikka eihän se täysi-ikäisyys ole sama kuin täysijärkisyys ikänä. Ei edes tässä iässä. :)
Niin oli, Hanhis. Poliittista painolastia. Nythän sillä ei enää ole kuin lastia.
Kyllä tytöstä polvi paranoo. Se on fiksu likka, kasvissyöjäkin ollut viisivuotiaasta saakka ihan omasta päätöksestä. Mähän en siis ole, eikä kukaan muukaan tässä perheessä.
Ai joo, Kaura. Tossa se paperipussi, ole hyvä. Mutta jos tarkkoja ollaan, niin kaikkihan on suhteessa on kaikkeen. Eiköhän sulla ole ihan tarpeeksi tekemistä muutenkin.
Hö. Minä en olisi lähtenyt tuohon.
Jos poika olisi halunnut jotakin tuollaista niin olisi saanut itse ommella kamppeensa.
Poika arvostaa nykyään kaiketi enemmän kelttiläistä kuin amerikkalaista versiota samhainnista.
No ei noissa tekemistä niin kovin ollut. Kavensin mun vanhoista kaprihousuista - vai mitä hittoja ne ny onkaan - tollaset elvisbyysat ja ostin tarratähtiä valkoiseen kauluspaitaan. Eurokaupasta ostin vyön ja sormuksia sekä noita karmeita kullanvärisiä vitjoja. Ja sitten mustaa hiussprayta, meidän Elvis kun on ihan vaalea oikeasti. Tötteröä oli vähän vaikea tehdä. Siihen meni ehkä eniten aikaa, kun pojan tukka on kuin seitsemällä veljeksellä.
Mulla ei pienenä koulussa ollut mitään erikoisia naamiaisasuja, joskus oli kyllä jotain punahilkkoja ja noitia joita äiti oli ommellut isosiskolle joskus aiemmin. Yleensä äidin lapsuuden vaatteista tai isosiskon kaapista löytyi jotain sopivaa. sisko kreppasi hiukset ja niin syntyi keiju tai mennikäinen. Lapset on kuitenkin usein aika vähään tyytyväisiä. Mielikuvitus hoitaa loput.
Hauskimpia ovat olleet lukioajan naamiaiset kun on osannut itse tehdä. Keijuna onmpelin ohuesta verhohasosta hameen. pistin varvassukat ja äitin pienenä omepelemat keijusiivet. Vihreistä nylon polvisukista tuli hihat kun leikkasi sormille reiät. Hiuksiin kreppejä ja ylettömästi vihreää luomiväriä.
toisen kerran olin punkkari ja taas tuli polvisukista sormettomat hansikkaat. ja kaikkea muuta mukavaa. Tsemppiä syksyllekin
Vappu on kyllä typerä juhla.
Ja sä olet tosi ahkera kun oikeesti jaksat vääntää lapsillesi noin hienot asut.
Punkkari vois muuten olla hyvä idea Halloweenia ajatellen! Kiitti, Emmi. Toisaalta nyt tuli mieleen, että kun silloin on tarkoitus olla pelottava, niin ehkä rastatukkainen isopipohippi voisi myös olla pelottava, mutta punkkari kaikkine hakaneuloineen! Kyllä se olisi hyvä.
Hyvä runo sulla, blogissassi.
"haluan ajaa vieraaseen satamaan
hukata puhelimen rantaveteen
joutua ikuiseen katveeseen"
se on scansinavian music groupia. pitää mennä kirjoittamaan se sinne. unohtunut varmaan. Kauheeta otan kunnian itselleni vahingossa.
Kun pistää päähän kolme korkeaa ranskanlettä ne näyttää melkeein irokeesiltä. nahkatakki. Niittivyö ja mustat vaatteet ja silmämeikit. ja hakaneuloja. Kaverit kehui pelottavaksi.
Pari poitsua (ja tyttöäkin)sanoi että mun pitäis aina pukeutua niin. hui.
Itse olen naamiaisissa aina esittänyt hyvin pukeutuvaa brittiläistä genryn jäsentä.
Keskiaika bileissä taas olen pankkiiri Borgobaluardo.
Lähetä kommentti