26.4.2006
Juna oli vasta alkumatkassa. Mies istui minua vastapäätä jalka toisen jalan päällä ristissä. Se selasi lehteä äänekkäästi ja lyhyin väliajoin työnsi kovan ja vaaleanpunaisen kielensä ulos suustaan nuollakseen sormeaan. Yritin pitää katseeni tiukasti maisemassa, mutta sivusilmälläkin näkee ihmeen paljon. Miehellä oli pieni leuka, jonka alla roikkui heltta, ja sen posket olivat valahtaneet hieman kasvoja alemmaksi. Pientä päätä kehysti tumma tukka ja silmälasien alta erottui hermostuneet ruskeat silmät. Miehellä oli lyhyt talvipusakka yllään ja sen alla pikkutakki, kauluspaita ja kravatti. Maha pömpötti pyöreänä pallona niin, että napit olivat aukeamaisillaan.
Mies heitti lehden pois ja huokaisi syvään, siirsi jalkansa pois toisen päältä ja alkoi tuijottaa ikkunasta. Se hengitti kiihkeästi ja minun oli todella hankala olla katsomatta, mikä miestä oikein vaivasi. Samassa mies nappasi lehden uudestaan käteensä, levitti sen eteensä ja nosti taas jalkansa toisen päälle ristiin ja alkoi lukea. Tuijotin tiiviisti ikkunasta etsien puista edes aavistusta vihreästä, mutta huomasin, että mies vilkuili minua tavan takaa. Aloin tuntea oloni hyvin vaivautuneeksi.
Vihdoin mies heitti lehden kädestään ja tuijotti minua suoraan kasvoihin. Oli pakko katsoa takaisin. Se on vain jokin sisäänrakennettu reaktio, että kun huomaa jonkun tuijottavan, sitä kääntyy katsomaan. En tiedä mikä miehessä oli niin vastenmielistä. Ei se ruma ollut, mutta jotakin sen ulospäin törröttävän ylähuulen jyrkässä kaaressa ja voimakkaissa sieraimissa oli sellaista, mikä kieli liiallisesta itseriittoisuudesta.
>
- Ja sä et sitten muista mua, vai? Mies narahti äkkiä.
- En, en ole kyllä koskaan sinua nähnytkään.
- Älä puhu paskaa. Mitä sä oikein esität? Mies haroi hiuksiaan ja käänteli päätään.
- Anteeks? Nyt olet kyllä erehtynyt henkilöstä.
- Kai mä nyt muistan sut!
- Hä?
- … siis viime kesänä? Porin jazzeissa? Vai onko kusi noussut päähän?
- Nyt kuule annahan olla. Minä en ole sua koskaan nähnytkään. Ja jos olisin, niin ikävä kyllä muistaisin.
- Aha. Ja mikäs mussa on vikana?
- No ensinnä se, että kuljet junissa aukomassa päätäsi tuntemattomille ihmisille.
- Entäs sitten?
- Ei mitään. Jätä mut jo rauhaan.
- Olet kyllä harvinaisen ärsyttävä muija.
- Niin varmaan, mutta ei voi mitään. Mä en ole sua koskaan nähnytkään ja toivottavasti en enää koskaan näekään.
Tekstit
15 kommenttia:
Ensi kerralla en taida edes tervehtiä.
Minulle ei koskaan käy noin. En ole kenenkään näköinen tai minkään näköinen.
Onneksi.
Mä en usko, että se oli Etappisika. Etappisika olis varmaan söpö.
Minäkin olen aina luullut olevani ainutlaatuinen, mutta niin on taas jalat maan pinnalla. :)
Härregod, sulle sitä sattu kaikenlaista. Miekä on kanssa niin ainutlaatuisen näköinen että kaikki miistaa minut, minä en muista ketään. Ei löydy kaksoisolentoja, ei.
Vaikeaksi tilanne menee vasta silloin, kun on luonteeltaan sellainen ettei kykene muistamaan ihmisiä ja pitää elämäntavasta, joka tietyissä olosuhteissa mahdollistaisi jossakin - esimerkiksi Porin Jazzeilla - käymisen ilman, että sitä jälkeenpäin muistaisi.
En minä tiedä, tuli vain mieleen.
Tämäkin kertomus vain osoittaa sen, että koskaan ei pidä käydä Porin jatseilla!
Mulla on muuten tosiaan hyvä kasvomuisti. Olen yllättänyt itseni epäilemästä monta kertaa, etten muista jonkun kasvoja, jonka olen nähnyt vain kerran, mutta kertaakaan en ole unohtanut. Karpalonkin tunnistin heti toisella kerralla. Ehkä te olettekin niin ainutlaatuisia :)
Olispa mielenkiintoista olla henkilö, joka ei muistaisi käyneensä Porin jazzeilla. Voisi siis elää sellaista elämää, että voisi käydä ihan missä vain, mutta ei muistaisi...äh... no mitä hyötyä siitä sitten olisi käydä missään. Eijei, Vt, eihän tuossa ole mitään järkeä.
Niin justiinsa, ei kannattaisi käydä edes Porin Jazzeissa.
On aikoihin eletty. Pönttö! Sehän yritti iskeä sut. Sillä oli vaan vähän outo sovitus siitä biisistä: "neiti, missä me ollaan nähty aikasemmin". Setänäsi olen huolestunut, olet tainnut unohtaa rakkauselämän esperanton. Voi voi!
Ahaa! Vai rakkauselämän esperantoa. Ilmankos se kuulosti niin vieraalta.
Jukupätkä, sähän olet fossiili, millä vuosisadalla sä elät!
"Jukupätkä"! Entä ite?
Sun setäs on kuule moterni maalimanmies.
Juu, juu, Jukupätkä-Setä.
Hukkapätkä...?
Pakko laittaa tänne linkki, koska kyseinen kirjoitus vähän sivuaa tätä mies-nainen-hukkapätkä-jukupätkä
keskustelua eli käykää tienpäällä lukemassa TosiMiehistä ja TosiNaisista.
http://www.diesel.vuodatus.net/
Lähetä kommentti