Jaaha. Että semmoista. Noh, junassa tänä pänä kaksi ikivanhaa herrasmiestä, hatut ja kävelykepit kaikkinensa, pitkät takit ja kaulahuivit rennosti roikkuen keskustelivat Vanhasen kitkerästä vaalitappiosta.
- Se, se, se oli sen vaimon syy.
- Miten niin sen vaimon? Nehän on eronneet.
- No... no, no, no just sen takia. Se vaimo teki sen tahallaan. Semmosta ei tehdä kunnon miehelle, että...että, että eroaa! Juuri kun miehen ura on poliittisessa nousussa.
- Ei kai sitä tahallaan kukaan eroa. Aina siihen on syynsä.
- Syynsä on. Kateellinen se oli Matille sen urasta.
- Eikös se ollut ihan harmaa ero. Ja se vaimokin sanoi, ettei Matissa mitään vikaa ollut.
- NO NIIN! Ei vikaa ollut. Silloin ei erota, kun toisessa ei ole mitään vikaa! Ne nykyajan naiset on niin kieroja, että erotaankin, vaikka ei ole mitään vikaa toisessa.
- Jaa, vai kieroja kaikki.
- No sanopas minulle yksikin hyvä nainen!
- Minulla oli hyvä vaimo.
- Jaa, niin, no omat tietenkin. Semmoset vaimot, jotka pysyy. Mutta nyt ei omia, vaikka joku poliitikko.
- Eikös ne poliitikotkin ole jonkun omia?
- Sinähän saivartelet, toinen sanoi ja heristi kävelykeppiään.
***
Minun pitäisi osallistua haastettuna siihen omituisuusmeemiin [Homman nimi: Kirjoitan merkinnän, jossa paljastan viisi omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä. via Tinka], mutta kun en millään keksi mitään järkevää omituisuutta. Siis sellaista, jolla voisi prassailla. Kaikkea ärsyttävää tulee vain mieleen.
Kaadan kyllä tolua suoraan pullosta käsille ja huuhtelen ne tulikuumalla vedellä, kun olen pessyt kissan paskoja lattialta. Tämä tapa rantautui taloon silloin, kun kissa oksensi lapamatokasan keittön lattialle. Niin kuin nauhapasta olisi henkiin herännyt. Ei kai tarvitse sanoakaan, syönkö pastaa kovin mielelläni.
Syön kyllä ihan liikaa buranaa ja vastapainoksi joudun syömään vatsalääkkeitä. Olen järkyttävässä nikotiinikoukussa, mutta nikotiinipurkasta saan hirveitä rakkuloita kieleen, enkä joskus pysty parkumatta puhumaan. Saati syömään. Kuuma kahvi on tuskaa, mutta kyllä minä sitä juon, koska jos en juo, saan päänsäryn.
Olen yliherkkä kaikelle ylimääräiselle. En voi pitää edes korviksia. Hampaan keinojuuri on sietömätön. Se vaivaa minua joskus päivin ja öin. Kuvattu muutamaan kertaan. Ei mitään vikaa. Itse asiassa se on kuulemma niitä kauneimpia ja parhaiten asennettuja juuria, mitä nämä hammaslääkäriekspertitikin ovat ikinä nähneet.
Lisäksi olen jumalattoman nirso. Se on vähän viime aikoina karissut, mutta maailma on täynnä kunnioitetuja ja ihailtuja herkkuja, joita minä en voi sietää; punaviini ja juusto esimerkiksi. Kekkereillä jään aina nälkäiseksi. En pidä graavilohesta, en voileipäkakuista, en majoneesista, en kiusauksista, en kiinalaisesta, en intialaisesta, en japanilaisesta... siis ruuista... en voi sietää ananasta pitsassa, ja joudun nyppimään ne pois, mikäli sellainen pitsa eteeni jostain kumman syystä ilmestyy, mutta hedelmäsalaatissa ananas on hyvää. Tai paljaaltaan. Tai makeassa piirakassa. Leipä leipänä ja pulla pullana, mutta en silti syö pullavaa. Veljeni ahmi sitä pienenä pitkotolkulla ja on vieläkin ruikkuapina. Minun ei tarvitse kuin katsoa sitä ja alan paisua, paisua, paisua...
Ryyppään yleensä vain äitini kanssa ja pelaan tietokilpailuja, joissa pääasia ei ole oikea, vaan paras vastaus.
Ja sitten ne viisi, joille tämä pitäisi heittää. Tietty Kirstille, kun se on valmiiksi jo niin omituinen tapaus, ja Looralle, kun se siellä jo seuraavaa meemiä odotteleekin, Oharille ja minhille, mikäli se ei ole tässä välissä ehtinyt jo osallistua :)... ai yksi vain vielä? Hö... no... ääää.... Mediaopelle.
How to Survive November 2024 – 22
6 tuntia sitten
13 kommenttia:
tänk juu for the meemi, kai. on se vaikee.
Arrgggh. :|
Kiittääkö tästä kunniasta nyt pitäisi? No, kai se hyviin tapoihin kuuluu. :}
Yritätsä miellyttää joitain omituisii miehii...?
Saara, vaikka olen samaa mieltä korviksien sietämättömyydestä, niin tuosta keinojuuresta sen verran, että mulla oli yksi juurihoidettu hammas, josta kärsin vuosikausia. Siis oikeasti vuosia. Se oli vielä kivasti etuhammas, niin en sitä poistaakaan viitsinyt. Ja sitä kuvattiin ja kuvattiin. Se lakkasi kumminkin tuntumasta ja sattumasta jossain vaiheessa.
Anteeksi :) ja olkaa hyvä.
Rane, mä en usko, että pystyn. Muuten kyllä.
Joo, Emmi, tätä on jatkunut suunnilleen viitisentoista vuotta. Ehkä se joku päivä loppuu :)
Oho, no sitten olenkin ihan hiljaa.
Äläs ny. Voi se loppua. Mutta jotakin pitää vissiin tapahtua ensin; jonkun toisen hampaan pitää ehkä lähteä tai jos lakkaisin joku päivä kirskuttamasta hampaitani.
Jaa tämä se oli se meemi. Ja minäkö omituinen? Sinä muuten tunnet sen hampaasi koska sinulla on sellainen temperamentti. On on, älä väitä vastaan.
Siis minulla on jonkinlainen hammastemperamentti?
No niin just joo. Hö. Ei kun sun kroppa vaan on niin herkkä. Se on ihan biologista.
Hyvänä ja jalona kommenttieläimenä annan Saaralle anteeksi sen, ettei hän heittänyt tätä meemiä minulle. Ehkä tätä ei heitetty minulle, koska yleisesti minua ei pidetä lainkaan omituisena.
Koska haluan kuitenkin olla osa tätä omituista yhteisöä, listaan täysin keksimäni omituisuuteni tähän kommenttilaatikkoon.
Petran omituisuudet:
1. Haluan olla osa tätä blogiyhteisöä(hahhah, jos tämä ei ole oudoista oudoin piirre, niin heittäkää ruualla kommenttielukkaa)
2. Vastoin yleistä luuloa, minulle ei makseta tästä palkkaa, vaan teen tätä täysin pyyteettömästi ja omaa tyhmyyttäni(tämä on todella omituinen piirre näinkin fiksussa kommenttieläimessä kuin minä)
3. Olen kaunis(niin, moni luulee, että olen kolme milliä paksu heiluva
keltainen pallopää)
4. Ymmärrän Saaraa(joo, meistä jokaisella on perversiomme)
5. Ymmärrän myös Kirstiä (joku voisi pitää tätä syntinä, minusta se on vain omituista, hahhah)
Joo, mä olen biologinen.
Petra, kyllä minä mietin sinun haastamistasi. Pitkään. Siis hyvin pitkään ja hartaasti.
Älä yritä, Saara, et sä jaksa ajatella pitkään. Hartaasti kylläkin.
Hahhah.
Kiitos kuitenkin, nyt nukun kuin lapsi -koliikkinen vauva, nääs :=)
Lähetä kommentti