sunnuntaina, tammikuuta 01, 2006

Mitä tina näyttää?

En tiedä ihan varmana tietenkään mitä tästä pitäisi ajatella, kun en oraakkeli ole ollenkaan, mutta heikkohermoisempi voisi alkaa varoa käärmeenkielisiä miehiä.


18 kommenttia:

Kaura kirjoitti...

Sisäinen Freudini meni tilttiin.

Anonyymi kirjoitti...

Hmmm, tätä täytyy miettiä...herättäkää vuoden kuluttua.

Petra

Saara kirjoitti...

Mitä enemmän tuota tinaa katselen, sitä huolestuneemmaksi tulen. Se on järkyttävä.

Silja Orvokki kirjoitti...

Alimmainenhan on kukkiva kaktus: hedelmällinen ja kestävä.

Anonyymi kirjoitti...

Silja Orvokkihan sen sanoi ja minäkin näin sen nyt: alhaalla on erheellisesti kuivaksi ja kuolleeksi luultu kasvi, josta -ihmeitten ihme!- lähtee versomaan uusi lehti, uusi alku, uusi elämä.
Ei mitään pelottavaa, vaan toivoa ja iloa antava tina.

Petra

Saara kirjoitti...

Jaaha, voihan tinapeniksen suusta työntyvän käärmeenkielen tietty tulkita noinkin, kun hyvää tahtoa ja uskoa riittää. Minusta sellaiset on nyt taidettu lopullisesti nujertaa ja tuo paratiisin luikerteleva pitkäkielinen kikkeli taitaakin olla muistomerkki minun elämäni miehistä.

Kirsti kirjoitti...

Ehkä kannattaa ajatella niin, että se tosiaankin on muistomerkki ja tästä nyt katse tiukasti kohden parempaa tulevaisuutta.

Ohari kirjoitti...

Mis sie hyvää oraakkelia tarviit, täs siul on semmoinen!

Käärmehän on seksuaalisuuden symboli, eikö? On se (nyt ainakin). Käärme haistelee kielellään, eikö? Johtopäätös: tulet saamaan runsaasti hyväntuoksuista seksuaalisuutta tänä vuonna.

Eipä kestä :-)

Saara kirjoitti...

Hahhahhah, kah siinä miul vasta oraakkel, peijakas. :)

Rauno Rasanen kirjoitti...

Blogistanista on viimeinkin löytynyt Oraakkeli, johon voi luottaa - "ohi ammuttu!"

Mutta mitä se seksi muuten on? Olen kyllä kuullut sanan, ja asiasta lienee paljonkin polemiikkia.

Itse asiassa - olen hyvin hyvin kiinnostunut seksistä. Harrastan nimittäin historiantukimusta...

Rauno Rasanen kirjoitti...

Siis nimenomaan "historiantukimusta..."

Pauliina kirjoitti...

Moi! Haastoin Saara sinutkin toivomaan bloggaajaa alkavalle vuodelle. Kuten myös aika monta vakituista kävijääsi.

Hyvää uutta vuotta :-)

Saara kirjoitti...

No täällä on kyllä aika saattanut kullata muistot, ja muutenkin kannattaa varmaan kysyä asiantuntijoilta. Minä kyllä tietäisin mitä se voisi olla, mutta en lähde arvuuttelemaan ennen kuin empiiriset tutkimukset on käyty läpi. Eli siis tuskin koskaan.

Anonyymi kirjoitti...

Oi, kullitetut muistot.
Uutta vuotta, kuin nuoruus.
elvis

Louhi kirjoitti...

Olisiko iloisena niityillä kirmaileva kauris..?

Voisithan tarkastella tinaa kynttilän valossa. Tarkkaile seinällä olevaa varjoa eri kulmista.

Onnellista uutta vuotta :)

Anonyymi kirjoitti...

Voihan nenä! Mullitetut kullit ja niituilla koikkiva nauris, hah hah.
Ahah, hra Räsänen! D.S. Via Kraag, eh eh!
dzygfw, noin se jämähti seinälle
reiska

minh kirjoitti...

No nyt täytyy myöntää, että weirdomman näköistä tinaa en ole ikänä nähnyt!
Mulle tulee vaan laivoja ja kökkäreitä, joissa on selviä kyyneleitä. Aina. Sikspä en valanukkaan tänä vuonna.
Tuo kannattaa säilyttää, ihan vaan jo sen omituisuuden vuoksi!
-minh-

Saara kirjoitti...

Jokohan tämä netti päästäisi mutkin tänne.... joo... säästän sen tinan kyllä. Isäntä näki jostakin syystä tuossa tinassa vapaudenpatsaan ja tytär sanoi, että sehän on jänis, joka loikkaa.