Ahkeroinut vampirismin saralla
1 päivä sitten
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tietoa bloggarista
Oma blogiluettelo
-
-
Sama alkutalven valo1 päivä sitten
-
Saturday Classics – 211220241 päivä sitten
-
Kuningattaren maja3 kuukautta sitten
-
Pahan päivän varalle tarvitaan ruokaa, laumaa ja hyvinvointia11 kuukautta sitten
-
Elämäkertaa etsimässä11 kuukautta sitten
-
Uimahallissa on tunnelmaa1 vuosi sitten
-
Kirje exälle avioliiton aikana4 vuotta sitten
-
Leo Tolstoin viimeinen haastattelu - Arkistojen aarteita 24 vuotta sitten
-
Ilmastoturismin oravanpyörä5 vuotta sitten
-
Kanava-tietokirjapalkinto 20195 vuotta sitten
-
Kaikki taide ei sovi yrittämiseen5 vuotta sitten
-
Vaihda uuteen osoitteeseen5 vuotta sitten
-
Musiikkia, joka vie yöunet6 vuotta sitten
-
Miksi, miksipä ei.6 vuotta sitten
-
Uusi uljas minä6 vuotta sitten
-
Mikä leffa?6 vuotta sitten
-
¯\_(ツ)_/¯7 vuotta sitten
-
Pieni koira on paras7 vuotta sitten
-
Fakta Unik Jaket Bomber Jokowi Yang Lagi Ngetrend7 vuotta sitten
-
+1126 Ystävän näkeminen7 vuotta sitten
-
nyljetyt ajatukset9 vuotta sitten
-
Audi R810 vuotta sitten
-
Satunnainen surffaaja...11 vuotta sitten
-
Tilaa
Tekstit
Kommentit
Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi.
18 kommenttia:
Sisäinen Freudini meni tilttiin.
Hmmm, tätä täytyy miettiä...herättäkää vuoden kuluttua.
Petra
Mitä enemmän tuota tinaa katselen, sitä huolestuneemmaksi tulen. Se on järkyttävä.
Alimmainenhan on kukkiva kaktus: hedelmällinen ja kestävä.
Silja Orvokkihan sen sanoi ja minäkin näin sen nyt: alhaalla on erheellisesti kuivaksi ja kuolleeksi luultu kasvi, josta -ihmeitten ihme!- lähtee versomaan uusi lehti, uusi alku, uusi elämä.
Ei mitään pelottavaa, vaan toivoa ja iloa antava tina.
Petra
Jaaha, voihan tinapeniksen suusta työntyvän käärmeenkielen tietty tulkita noinkin, kun hyvää tahtoa ja uskoa riittää. Minusta sellaiset on nyt taidettu lopullisesti nujertaa ja tuo paratiisin luikerteleva pitkäkielinen kikkeli taitaakin olla muistomerkki minun elämäni miehistä.
Ehkä kannattaa ajatella niin, että se tosiaankin on muistomerkki ja tästä nyt katse tiukasti kohden parempaa tulevaisuutta.
Mis sie hyvää oraakkelia tarviit, täs siul on semmoinen!
Käärmehän on seksuaalisuuden symboli, eikö? On se (nyt ainakin). Käärme haistelee kielellään, eikö? Johtopäätös: tulet saamaan runsaasti hyväntuoksuista seksuaalisuutta tänä vuonna.
Eipä kestä :-)
Hahhahhah, kah siinä miul vasta oraakkel, peijakas. :)
Blogistanista on viimeinkin löytynyt Oraakkeli, johon voi luottaa - "ohi ammuttu!"
Mutta mitä se seksi muuten on? Olen kyllä kuullut sanan, ja asiasta lienee paljonkin polemiikkia.
Itse asiassa - olen hyvin hyvin kiinnostunut seksistä. Harrastan nimittäin historiantukimusta...
Siis nimenomaan "historiantukimusta..."
Moi! Haastoin Saara sinutkin toivomaan bloggaajaa alkavalle vuodelle. Kuten myös aika monta vakituista kävijääsi.
Hyvää uutta vuotta :-)
No täällä on kyllä aika saattanut kullata muistot, ja muutenkin kannattaa varmaan kysyä asiantuntijoilta. Minä kyllä tietäisin mitä se voisi olla, mutta en lähde arvuuttelemaan ennen kuin empiiriset tutkimukset on käyty läpi. Eli siis tuskin koskaan.
Oi, kullitetut muistot.
Uutta vuotta, kuin nuoruus.
elvis
Olisiko iloisena niityillä kirmaileva kauris..?
Voisithan tarkastella tinaa kynttilän valossa. Tarkkaile seinällä olevaa varjoa eri kulmista.
Onnellista uutta vuotta :)
Voihan nenä! Mullitetut kullit ja niituilla koikkiva nauris, hah hah.
Ahah, hra Räsänen! D.S. Via Kraag, eh eh!
dzygfw, noin se jämähti seinälle
reiska
No nyt täytyy myöntää, että weirdomman näköistä tinaa en ole ikänä nähnyt!
Mulle tulee vaan laivoja ja kökkäreitä, joissa on selviä kyyneleitä. Aina. Sikspä en valanukkaan tänä vuonna.
Tuo kannattaa säilyttää, ihan vaan jo sen omituisuuden vuoksi!
-minh-
Jokohan tämä netti päästäisi mutkin tänne.... joo... säästän sen tinan kyllä. Isäntä näki jostakin syystä tuossa tinassa vapaudenpatsaan ja tytär sanoi, että sehän on jänis, joka loikkaa.
Lähetä kommentti