Itseään kurittavalle harpunsoittajalle paikka avoinna?

Olen plarannut kesätyöhakemuksia tämän illan. Että on hankalaa! Siis voi hyvä ihme, jos ihmiset tietäisivät millä perusteilla minäkin näitä työhakemuksia hylkään, niin jättäisivät kertomatta moniakin asioita.

Esimerkiksi harrastukset! Vähänkö luotankin sellaisten työttöjen joustokykyyn, jotka kertovat vuolassanaisesti harrastuksistaan; partiota kesäisin, punttisalia, aerobiciä, syvävenytystä ja kanteleen soittoa ja ovat käyneet mallikurssin ja työkokemuskin on ollut jotakin gaalailtojen järjestämistä! Jooh.
- Ei mulle nyt käy nää vuorot, kun mulla on pilatesvenytystä ekaks ja sitten hahtajooga heti perään. Ja sit seuraavana viikonloppuna mun on IHAN PAKKO olla lippukunnan johtaja kerttuliisojen gaalaillassa Ala-Härmässä.

Ja entä mitä pitäisi ajatella kuuden ällän papereista, kun haetaan ruumiillisesti rasittavaa työtä, josta saa yhtä paljon arvostusta kuin hotdogien katumyyjä. Kestääkö kantti hörhöjen häätämiseen?

Sunnuntaina kauppaan oli majoittunut erittäin humalainen mies, beessi berberi yllään ja hiukset roikkuen. Harittavilla silmillään se oli tihrustanut kirjan kansia ja sammaltaen kehunut lukeneensa jumalattoman määrän kirjoja. Ja koska kaikki meidän myyjät ovat kilttejä, oli tämäkin extra kuunnellut kuuliaisesti mitä kaikkia kirjoja humalainen oli lukenut. Ja lopulta mies oli sanonut ponnekkaasti:
- Minusta tulee kirjailija!, ja sen jälkeen sammunut keskelle lattiaa.
Tyttö oli soittanut vartijat ja kun he olivat herättäneet miehen, tämä oli ollut hyvin närkästynyt siitä, että hänet herätettiin kesken unien ja oli vaatinut, että häntä kohdeltaisiin niin kuin kirjailijaa, koska sellainen hänestä tulee. Saattepa nähdä.


Ei epäilystäkään.