torstaina, tammikuuta 12, 2006

Toipilas tolpillaan

On vielä hieman aikaista olla istuallaan, mutta oikean puoleisen pakaran iskisashermo ei kestä pitkään makaamista. Se alkaa tässä iässä olla yhtä kompromissia näiden sairastelujenkin kanssa. Jos jotakin paikkaa parantelee, niin se yleensä tapahtuu jonkin toisen paikan kustannuksella ja parantelun sivuvaikutukset nousevat parannettavaa pahemmaksi. Yhä yrjöttää, vatsassa mörisee ja virukset pitävät bileitään. Syke on sentään jo hieman rauhoittunut - sadasta kahdeksaankymmeneen.

Eilen kun lähdin töistä, minulla on muistissa musta aukko. En muista laittaneeni posteja laatikkoon enkä tiedä miten kävelin junalle. Vaunussa vasta heräsin ihmettelemään, millä helvetin perusteella olin noussut juuri siihen junaan. Eikä niitä postejakaan ollut missään. En muista katsoneeni valotaulua ja tarkistaneeni lähtölaituria, se kun vaihtuu laitureitten 13-15 välillä kellonajasta riippuen, eikä niitä kukaan ulkoa voi muistaa. Oli sitten pakko kysyä kanssamatkustajilta että mikäs juna tämä nyt olikaan.

Seurasin eilen sohvalta presidenttiehdokkaiden kisailua ja minusta se oli oikein viihdyttävä ohjelma. Tarja sai paikalle ängenneeltä Sarasvuolta näennäisen älykkäitä pyyhkeitä siitä, että oli ollut niin pahalla tuulella, mutta minusta oli mukava nähdä Tarja niin topakkana. Jaksoipa Sarasvuo nalkuttaa samaa asiaa vielä jälkipeleissä toistamiseenkin, vaikka aiheelta oli jo pohjakin poissa. Ärsyttää nähdä, miten ihmiset menettävät otteensa myydessään sielunsa.

Kallis on jotenkin niin kuin satusetä, kun se suunsa avaa. Ei millään pahalla, mutta vaikka tietoa onkin, se ulosanti on niin herttaista, ettei se ainakaan meikäläistä vakuuta. Soinin näppärät nokkeluudet olivat kuin internetin keskustelupalstalta, hauskoja ja viihdyttäviä. Eikä niissä muissakaan varsinaisesti mitään vikaa ollut. Heidi Hautalakin lumoaa minut aina. Olen päivä päivältä vakuuttuneempi siitä, että on yhdentekevää kuka on presidenttinä, jos maapallo menetetään lopullisesti markkinavoimien käyttöön.

Vanhanen sen sijaan on ihan silkkaa diipadaapaa. Miksei asiaa voi sanoa niin kuin se on, vaan sitä pyörittellään sen sen soman ällän päällä moneen kertaan niin, että kuulija ehtii vaipua syvään narkoosiin. Se onkin vissiin Vanhasen salainen ase. Eniten näissä keskusteluissa minua ärsyttää toimittajat, jotka eivät anna oikaista vääriä käsityksiä, puhuvat päälle ja hyökkäävät ehdokkaiden kimppuun niin kuin ne olisivat tehneet pelkästään vääriä asioita. En yhtään ihmettele, että Tarja joutui puolustusasemiin ja puristi huulensa tiukasti yhteen jokaisen kommenttinsa perään.




Se on tammikuun 12. päivä ja räystäät tippuvat. Lintujen laulu on muuttunut heleämmäksi ja luritukset pidemmiksi. Yritän syöttää pihapiirin talitintit niin paksuiksi, ettei niihin mikään virus pääse sitten kevään tullen iskemään, vaikka kevät näyttääkin iskevän ainakin hetkellisesti ennen aikojaan. Kainot tintit valitettavasti katosivat, kun otin kännykameran esiin.



Lunta on enää laikkuina takapihalla ja ruoho vihertää. Sireenin silmut ovat paisuneet ja puron reunamat ovat sulaneet hiljalleen solisevaksi virraksi.

7 kommenttia:

Hillitty Kukko kirjoitti...

Minulle jäi päälimmäiseksi muistikuvaksi se, ettei kukaan puhunut niin paljon käsillä, kuin Vanhanen. Eivät kädet viuhtoneet ilmaa, mutta siinä edessään käsityöskentely ahkeraa. Tulee mieleen Esko Aho samanlaisesta oman puhumisen säestämisestä käsin. Se on kai kepulainen merkkikieli..?

-C-

Saara kirjoitti...

Ehkä ne yrittävät pitää yleisön hereillä sillä huitomisella.

SusuPetal kirjoitti...

Voisi todellakin melkein luulla kevään tullen, mutta tämä on vain harhaa.

Ehdokkaita en jaksa katsoa, en kuulla. Vähemmästäkin sairastuu :)

Paranemisia!

Saara kirjoitti...

Harhaahan tämä tietty on. Eiköhän sitä lunta ehdi vielä tulla. Kovin keväinen sää nyt silti on.

Äänestäminen on kai kuitenkin sellainen asia, joka antaa mahdollisuuden valittamiseen jatkossakin. Ja on kai niitä kuultava, jotta tietää ketä pitäisi äänestää. Demokratia toimii miten toimii, mutta eivät ne muutkaan vaihtoehdot kovin hyviä ole.

Jani kirjoitti...

"Miksei asiaa voi sanoa niin kuin se on, vaan sitä pyörittellään sen sen soman ällän päällä moneen kertaan niin, että kuulija ehtii vaipua syvään narkoosiin. Se onkin vissiin Vanhasen salainen ase."

Sen aseen nimi on keskustalaisuus. Mihinkään ei passaa ottaa selkeää kantaa, jottei vain tulisi karkottaneeksi niitä, jotka sattuvat olemaan eri mieltä! Jotenkin siinä kuitenkin samalla sujuvasti unohdetaan se, että on myös meitä, joita mikään ei karkota tehokkaammin kuin tuommoinen niljakas asioiden kiertely.

Jos oma saittini toimisi niin linkkaisin tähän jutun, jossa katsastin ehdokkaiden vastaukset Linux-käyttäjien kyselyyn ja tulin samaan tulokseen Vanhasen kiertelystä ja kaartelusta. Tosin myös Lahti tuntui ainakin siinä tentissä minusta sortuvan samanlaiseen jänistelyyn.

Jani kirjoitti...

Oho, onpa mahtavaa huomata puhuneensa ihan puuta heinää. Ei se nimittäin näköjään ollutkaan tämä Linux-haastattelu, josta minulle tuo Vanhasen kiertely-kaartelu tuli niin ilmeiseksi. Päin vastoin, kehuin Vanhasen vastauksia rehellisiksi, ja se olikin tuo Lahti, joka vaikutti minusta kieroilevan. Oh well.

Saara kirjoitti...

Lahti kyllä tosiaan hypisteli niitä käsiään ja oli kuin säikähtänyt humanistilapsi politiikan konkareitten keskellä.

Vanhanen on toki rehellinen väistäessään kaiken mitä kysytään. Itse asiassa niistä jokainen haluaisi väistää kaikki kysymykset, mutta nyt on todistettava, mitä on olla tosi johtaja, vaikka kaikki ovat kutakuinkin yhtä epävarmoja luvatessaan yhtään mitään.

Jokainen niistä on valmis tekemään ja joutuukin tekemään lehmänkauppoja. Kaikki on aina niin suhteellista. Se mitä nyt sanoo, voi kääntyä myöhemmin niistä jokaista vastaan. Paitsi Vanhasta, joka ei ole sanonut mitään.