sunnuntaina, maaliskuuta 20, 2005

Ristus junassa

Kun lähtee sunnuntaiaamuna töihin, tuntuu siltä ettei lähtisi töihin vaan jonnekin ihan muualle. Lähdön tunnelma on tyystin toisenlainen, niin kuin olisi menossa matkoille tai kenties haahuilemaan pitkin Helsinkiä. Joka tapauksessa sunnuntaiaamuisin tuntuu siltä, että pitäisi olla matkalaukku mukana. Tunne vahvistuu vain matkan varrella kun matkalaukkumiehiä ja -naisia nousee joka asemalta kyytiin. Ja toisaalta niitä haahuilijoita myös, iäkäs juoppo, karvareuhka päässään ja vähän nuorempi huppupäinen kaveri, jolla on kova yskä. Vanhan viinan haju ottaa koko tilan ja yleisön haltuunsa yhdellä vaivattomalla uloshengityksellä. Vanhaa miestä katsellessa tietää, ettei se tule enää koskaan lopettamaan juomista. Nuoremman naama on pahasti ruvella. Joko se on kyntänyt pitkin katua omia aikojaan tai sitten saanut turpaansa.

- Missä sun hanskas on? Vanhempi kysyy ja nuorempi saa jotenkuten yskältään vastattua, ettei tiedä.

- Sun kätes ihan jäätyy. Ne on ihan punaset jo.

- Niinhä ne vähän taitaa olla, nuorempi vastaa. Sen ääni kähisee ihanasti.

- Pelataanko korttia? Kato, mulla on James Bond-kortit mukana. James Bond. Siis Zeims. Näissä on hyvän näkösiä naisia. Pelataanko? Ristiässää?

- Mitä se on?

- Iha helppoo. Hyvä rahapeli kuule. Mä jaan. Matteus, Markus, Luukas ja Johannes. No niin, kato nyt, onks sulla?

- Onks mulla mitä?

- Ristiässää. Ristiässä on ristus.

- Ei oo.

- Mulla on. Yks nolla.

- Miks et sä näyttänyt sitä.

- Tässähän se oli just. Kuule, tää ois hyvä rahapeli.

- Niin niille joilla on rahaa.

- Onks sulla yhtään?

- Voi mulla kakskyt senttii olla.

- No paa likoon. Mulla on kans. Kolmesta poikki. Se on nyt yks nolla. Sä teet työt. Jaa nyt. Mä nostan.

- Miten se menikään?

- Matteus, Markus, Luukas ja Johannes. Just noin, hyvä. No onks sulla?

- On.

- Kato, sä voitit. Mulla ei oo. Se on kaks yks.

- Miten niin kaks yks? Sehän on tasan.

- Eikä ole. Mä sain kaks pistettä siitä ekasta.

- Ai jaa.

- Pyyhi vähän silmääs. Siinä on rähmää. Mä jaan nyt. Matteus, Markus, Luukas ja Johannes… No niin, onks sulla?

- Ei oo.

- Kato, ei mullakaan. Sillon suurempi voittaa. Mitä sulla on.

- Mulla on ässä.

- Niin mutta suurempi voittaa. Mitä sulla on yhteensä?

- Ässä ja jätkä ja nelonen ja kymppi, nuorempi sanoo ja saa yskänkohtauksen.

- Mä ostan sulle kyllä huomenna yskänlääkettä. Eihän tosta tuu mitään. Miten sä oot niin väsyneen näkönenki. Nukuit ku tukki koko yön etkä yhtään yskiny.

- En mä tiedä. Väsyttää vaan.

- Mutt huomenna ostetaan lääkettä. Hei, mä voitin, mulla on neljä seiskaa.

- Tä?

- Niin, mä voitin. Se oli kolmesta poikki. Mulla oli paras käsi.

- Miten niin, se piti olla isoin.

- Niin niin, isoin käsi siis. Oot kai sä pokkaa joskus pelannu.

- Joo.

- No ei pelata enää. Kohtahan me ollaan perillä. On sulla kyllä hirvee yskä.

- Kurkku on varmaan palanu viinasta.

- Voihan se olla. Mut mitä jos pelataan vielä toinen matsi. Onks sulla vielä rahaa?

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Juuri tätä mä tarkotin kun kun sanoin, että sun todellakin pitäisi koota nää Junajutut läjään ja tehdä niille se mitä hyville teksteille pitää. Tääkin on aivan loistava.

Mielikin oli oikein otollinen tälle jutulle, tulin nimittäin juuri kirkosta.

Anonyymi kirjoitti...

Samaa mieltä kuin Karpalo.

(Mulla oli kerran Turussa asuessani helluntaiuskovainen poikaystävä. Yhtenä maanantaiaamuna hän rymysi seitsemän jälkeen sisälle. "Missä perkeleessä sää olet koko yön kouhannut?" minä kysymään. "Kirkossa", se sanoi.
Se oli se yksi sana liikaa.)

Saara kirjoitti...

Kiitos. Mutt emmä tiä. Kun ei ne sitten jälkeen päin enää tunnu oikein miltään.

Mutta kiitos kuitenkin.

Anonyymi kirjoitti...

Ei sinusta niin, mutta lukija voi olla erimieltä.

Saara kirjoitti...

Niin justiinsa. Ja ihanaa kun ovat.