sunnuntaina, maaliskuuta 27, 2005

Iänkaikkinen ihana elämä

Abortin vastustajat mielestään puolustavat elämää ja vaativat hedelmöittyneelle munasolulle ihmisoikeuksia. Tässä asiassa meidän tulisi elää luonnon lakien mukaan ja antaa jokaiselle elämän alulle mahdollisuus kokeilla siipiään ja tulla onnelliseksi. Jos pilkkuja aletaan nussia, niin kierukka on abortointiväline. ”Kuparikierukka aiheuttaa kohdun limakalvolle steriilin tulehdusreaktion, joka heikentää siittiöiden hedelmöittämiskykyä heikentämällä niiden kulkua munatorviin. Se muuttaa myös munatorvien eritteen sukusoluille epäedulliseksi ja häiritsee siten hedelmöittymistä. Useimmiten hedelmöittyminen estyykin kokonaan. Kierukan ehkäisyteho perustuu toissijaisesti siihen, että se estää munasolun kiinnittymisen kohdun limakalvolle.” (Tohtorin ehkäisyklinikka)

Että siinä sitten vaan elämään tämän ajatuksen kanssa. Oliko siittiö jo potentiaalinen elämän alku kohdatessaan munasolun. Se yksi ainoa onnistunut kiinnittyminen kohtuun tekee tässä maassa abortista moraalisen vääryyden. Ja senkin hedelmöittymisen olisi vastuullinen typykkä pystynyt estämään monella eri tavalla.

Törmäsin vastikään meidän vessassa Esko Valtaojan ajatuksiin. Hänelle on täysin selvää että ihmisestä voidaan tehdä kuolematon ihan minä päivänä hyvänsä. Kaikki valmiudet ovat jo olemassa. Nanogi-geeni antaa ihmisen kantasoluille kyvyn jakautua määrättömäksi ja ne voivat erikoistua minkä tahansa elimistön solutyypiksi. Solujen ikääntyminen voidaan pysäyttää, kunhan vielä selvitetään miksi hait ja kampelat eivät lainkaan vanhene. Ne vain kasvavat ja kasvavat, mutta eivät vanhene. En tiedä mihin ne kuolevat, sitä tässä ei kerrota. Hait luultavasti tappeluissa ja kampelat tauteihin tai ympäristömyrkkyihin. Sitten kun ihminen lakkaa tappelemasta, päihittää kaikki taudit ja tekee jotakin myrkyille, ei olekaan enää mitään keinoa, millä täältä pääsee pois. Maapallo koostuu vartaloltaan parikymppisistä silmäniloista, joiden sataan kertaan kloonatuissa aivosoluissa on tuhansien vuosien tieto. Itse asiassa ihminen on alkanut valmistua tähän jo. Ei ole ollenkaan varmaa, etteikö ihminen noudattaisi tässä jonkin superälyn edeltä käsin määrittelemää tietä. Ehkä elämme todellakin alkuräjähdystä koko ajan. Nuoruuden ihannointi on oikea tie ja vanhuus jotakin, mikä ei varsinaisesti tähän ihmisen elämään kuulu. Tilapulakin voi tulla, mutta ehkä ihminen nousee konkreettisesti taivaaseen asumaan ilmassa kelluviin taloihinsa.

Keksimällä ikuisen nuoruuden salaisuuden voisi kukin nainen laittaa lapsia maailmaan määräämättömästi. Jos jostain käsittämättömästä syystä ottaisi vanhenemisenestodroppia vasta keski-iässä, voisi silti vielä pyöräyttää mukulan jos toisenkin. Aina vaan lisää mukuloita. Yhdestä äidistä voisi syntyä miljoonia onnellisia ja kuolemattomia mukuloita.

12 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hm jaa Valtaoja on kyllä melkoinen teknologiaoptimisti kaikin puolin. Voikohan kantasolukaan jakaantua loputtomasti ja voiko ihmisen kaikki solut vaihtua? Yksi ongelmahan tässä on muistaakseni tuo geenien sauvamainen rakenne. Jakaantumisessa tulee päihin aina virheitä ja siksi sitä voi normaaleilla soluilla ainakin tapahtua vain rajattu määrä, olisko se 50 kertaa. Mutta ehkä toi nanogi geeni vai mikä se oli niin on sitten ratkaisu tähänkin ongelmaan, jos solujen uusiintuminen hoidetaan kantasolujen kautta? Tämä näkymä kyllä ylittää jo sen sormenjälkiskenaarionkin.

Saara kirjoitti...

Niinhän se just meni, että se Nanogi-geeni antaa ihmisen kantasoluille kyvyn jakautua määräämättömästi ja kantasolut voivat sitten erikoistua miksi tahansa elimistön solutyypiksi. Tää oli joku japanilais-skotlantilainen porukka kun sen löysi ja Valtaoja oli tässä välissä tiedonvälittäjän roolissa.

Eli sitten kyllä tarvitaan tietty se kyllin suuri kovalevy, jolle aivojen tajunnan voi tallentaa ja siirtää sieltä sitten kasvatettuihin klooniaivoihin.

Että tämä nyt kestää vähän pidempään kuin sen sormenjälkiskenaarion tuleminen.

Anonyymi kirjoitti...

Niin, tuli haista mieleen. Tiikerihaista ei kuulemma vieläkään tiedetä, että missä se synnyttää. Katsoin huonon eläindokumentin, jossa ei selitetty eikä kerrottu juuri mitään, ja sekin mikä kerrottiin, kerrottiin niin epämääräisesti, että jatkokysymykset ja -ihmettelyt on vaikea tehdä. No, oli siinä kuvia. Hait söivät rantavedessä lintuja. Ne olivat kummallisia lintuja, eivät lainkaan pelänneet haita vaan räpistelivät vain hiemaan sivuun, kun evä lähestyi. Mutta ne eivät ole koskaan nähneet Jaws-leffaa. Se ero linnuilla ja ihmisillä ainakin on: ihmiset katsovat telkkaria ja linnut eivät katso.

Ruu

Anonyymi kirjoitti...

1970-luvun lopulla gynekologini, arvostettu suomalainen lääkäri, kertoi olleensa kansainvälisessä lääketieteellisessä kongressissa. Siellä oli keskusteltu kierukasta. Suuri joukko lääkäreitä oli pitänyt sitä aborttina. Äänestyksessä voitti nipin napin niiden kanta, jotka pitivät sitä vain ehkäisyvälineenä.

Pirkko

Saara kirjoitti...

Tosiaan, haista on tullut muutama dokumentti. Täällä pyöri vuosi takaperin jokin amerikkalaismallinen eläinohjelma, joka yksinomaan keskittyi kertomaan kaiken haikaloista. Haikala on sitten kiva sana.

Joka tapauksessa ne dokkarit olivat aivan surkeita. Missään niistä ei koskaan kerrottu, että hai on kuolematon. Nythän tämä tieto lisää erityisen paljon myös kampelan mediaseksikkyyttä.

Ajatella niitä lintuja. Olikohan se kuitenkin toistuva tapa aterioida juuri niitä lintuja? Hämmentävää. Ne olivat jotenkin päättäneet, että elämä ei olisikaan suojelemisen arvoinen tai että haille ei yksinkertaisesti mitään voi. Jos aikeeena on olla rantavedessä niin sillä sitten olisi myös ne omat ikävät seurauksetkin. Nykyäänhän kaikki harrastavat kaikenlaisia extreme-lajejakin.


***

Joo, Pirkko, onhan tuo vähän kinkkinen homma. Lähinnä omantunnonkysymys jokaiselle.

Jari Sedergren kirjoitti...

Kyllä se vähän epämääräistä on, mutta ei saman kuin tietämättömyys tiikerihain suhteen:

http://www.flmnh.ufl.edu/fish/Gallery/Descript/Tigershark/tigershark.htm

"The tiger shark is the only species of its family that is ovoviviparous. The gestation period ranges from 14-16 months, at which time a female can give birth to anywhere from 10 to 80 pups. In the Northern Hemisphere, mating takes place between March and May and the young are born between April and June of the following year. In the Southern Hemisphere, it is believed that pupping occurs in November to January. It is believed by some scientists that because of the large size of the young at birth, uterine nutrition is supplemented by 'uterine milk' secreted by the lining of the uterus.

"Ovovivoparous" on muuten:
Method of animal reproduction in which fertilized eggs develop within the female (unlike oviparous), and the embryo gains no nutritional substances from the female (unlike viviparous). It occurs in some invertebrates, fishes, and reptiles.

Saara kirjoitti...

Se menikin sitten vähän toista tuntia tänne pyrkiessä. Siinä ehtii välillä vaikka pyykit pesasta.

Vaan siinäpä oli mainio sivistyksen kosketus Sedikseltä. Päästiinkin oikein ihailemaan hienoja englanninkielisiä sanoja toinen toisensa perään. Kiitoksia.

Anonyymi kirjoitti...

Niin, siinä dokkarissa oli hienoja läpivalaisukuvia tiikerihaiemon mahasta, näkyivät mulkoilevat poikaset, kuulemma jo 60-senttiset kuvaushetkellä. Mutta en tiedä oliko mahan läpivalaisu tehty tietokoneella myöhemmin (siis joku animaatio) vai oikeasti jotenkin laserilla tutkittu asiaa. Dokkarissa oli muitakin trikkejä: oli satelliitista kuvattu hailauman metsästystä, ikään kuin lämpökameralla, samoin muidenkin kalojen toimia.
Niin, sitä siis jäin ihmettelmään, että missä ne tosiaan synnyttävät. Sediksen peistaamassa pätkässähän vain kerrotaan että miten ne syntyvät (mikä on sekin yllätys, että poikasia ja maitoa (?)..) Mistä se voidaan tietää miten, jos ei tiedetä missä?

Niistä linnuista: hai tuli ensin perinteisesti (nyt dum-dum-dum-musiikkia tähän) evä pinnalla viilettäen ja lintu vain räpisteli sitä pois, mutta muutaman kerran suolavettä haukattuaan, hai "oppi" lähestymään evä pinnan alla. Sit rupes tapahtumaan: slurps! Ja siivet vaan rutisi.

Nämä nyt eivät tietenkään liity mitenkään aborttikeskusteluun, mutta kerron nyt, kun tässä satun olemaan.
Ruu

Saara kirjoitti...

Ei mitään, hait kuuluvat tähän ihan oleellisesti. Ja geenit. Nythän olemme saaneet ilouutisen. Lituruohon (kai se se oli) pystyy korjaamaan vanhemmiltaan perityt huonot geeninsä. Tämähän on nyt moneen kertaan testattu ja todistettu. Genetiikka on mullistettu. Perinnölliset sairaudet on pian eliminoitu.

lioncat kirjoitti...

Tosissaako täällä ollaan? :) Siis kuka on tavannut edes satavuotiaan joka haluaa edelleen elää loputtomasti tai edes 90 tai 80 vuotiaan. Ja sitäpaitsi toisaalta vuodet ei kerro ihmisestä välttämättä aina husin merkittäviä asioita. Olen kahta mieltä. Toisaalta olen ihan kyllästynyt elämään no oikeasti siis elämääni ja toisaalla samaan aikaan olen varsin utelias pikkuasioista. Se oli se putoavat muurahaiset jotaka osaavat leijalla peffa edellä takaisin oman puunsa rungolle. Muutoin vois eksyä. Ja mitä hittoa musta tulee? Ja sellasta... :P

Saara kirjoitti...

Hmph. No mutta hyvänen aika.
Kypsä se olen minäkin, enkä ikinä jaksaisi enkä kestäisi olla täällä ikuisesti. Eikä silti ole mitään tietoa, mikä minusta tulee isona.

Tuon skenaarion aikana ei enää ole vanhoja satavuotiaita, vaan nuoria ja kauniita ihmisiä, joilla on ikää sata vuotta. Eikä tässä varmaan meiltä sitä kysellä. Kaikki tapahtuu joka tapauksessa. Tiedemiehet ovat hulluja.

Anonyymi kirjoitti...

Todellinen kuolemantuomio on tietää olevansa kuolematon.

Antiikin mytologiassakin monet kuolemattomat anoivat jumalilta oikeutta kuolla, vain joillekin se annettiin.