Tänään oli todella vaikea pitää pokkaa, eikä se sitten pitänytkään. Asiakas nimittäin kysyi, että eikö ole mitään kuluttajansuojalakia näille kirjoille. Se oli ostanut erään kirjan, joka oli täynnä kirjoitusvirheitä ja huonoa kieltä ja se kysyi, mihin se voisi valittaa. Lukukokemus oli kuulemma ollut tuskainen, mutta juonen takia oli pakko kestää se myötähäpeä. Enhän minä voinut kuin purskahtaa nauruun. Onneksi oli söpö asiakas. Mies.
18 kommenttia:
Hans Selon kirja kyseessä?
Ehehheeeee....hahaa, kiitos. Nyt nauratti. Mutta ei. En minä viitti sanoa, kun se on semmoinen tuntemattomampi tyyppi.
Hyvä idea, siis kannatan.
Toinen blogger-blogi, jossa on poistunut mahdollisuus kirjautua muuten kuin blogger- tai google-tilillä. Onko tämä vain tämän päivän juttu vai kokonaan muuttunut?
No oliko tämä söpö mies ehkä ammatiltaan Hesarin kirjallisuusarvostelija? Jutut kuulosti vähän siltä.
Ai, Almamaria, kuluttajansuojalakia kirjoille? Se olisi kyllä hyvä.
Mun mielestä tuo ominaisuus ilmaantui eilen, enkä vielä ole itsekään tajunnut, mitä se oikein meinaa. Kai siis anonyyminä voi tai jollain kutsumanimellä. Outoa.
Eikä ollut, Enska, ihan tavisasiakas se oli. Sitäkin alkoi naurattaa, kun en saanut ihan heti naurua loppumaan. Sitä paitsi se oli SÖPÖ. Onks joku Hesarin kirjallisuusarvostelija sun mielestäsi söpö, kysyn vaan.
Nii-in. Palautusoikeus koskisi juuri tuollaisia kirjoja, joissa on kymmenen kirjoitusvirhettä per sivu ja tankerosuomea kaupan päälle. Jos olisi muuten vain tyytymätön kirjaan, saisi kärsiä nahoissaan.
Tää on kyllä, niin, omakustantajat tietty joutuu tässä aika koville, jos eivät tohdi edes oikolukijalle tekelettään näyttää. Ehkä se olisi niille ihan oikein. Jokin turva pitää kyllä kirjan ostajalla olla, prkl.
Juuh, kirja pitää ehdottomasti saada palauttaa lukemisen jälkeen... Kirjastossa toimitaan niin.
Saapas nähdä, onnistuuko kommentointi. Bloggerissa näyttää pyyhkivän uudistuksen tuulet. Tänne on ilmaantunut joku ihmeen kutsumanimivalinta. Kai se on tarkoitettu meille ei-bloggereille. - Sitä kai almamariakin tarkoitti.
Olet kai, Saara, ihan varma, että se mies ei ollut Ensio?
Niin mutta, Celia, millä tavalla tuo estäisi kommentoinnin? Ei kai. Se on vain erilainen kuin ennen.
JOo, se olisikin hauskaa, kun asiakkaat saisivat palauttaa huonot kirjat. E edes uskalla ajatella, mitä siitä seuraisi. JOku huonojen kirjojen jäännöserämyymälä kai sitten. Vähän huono liikeidea kyllä...
Susu, ei se ollut Enska. Olen ihan varma. Se johtuu siitä kirjasta.
Saara, kyselin asiasta jo aikaa sitten eräältä ison kustannustalon toimittajalta. Ei heillekään ole läheskään aina "varaa" oikolukuun.
Mitä kummaa, anonyymi? Ei ole varaa oikolukuun? Eihän tuo voi mitenkään olla mahdollista. Aivan älytöntä.
Siis millä hiton perusteella nykyään pitäisi arvostaa kansien väliin lykättyä tekstiä, jos sitä ei edes aina oikolueta. Olen pöyristynyt.
Mielestäni ainakin suomentajien toimintaa pitäisi jollain lailla valvoa. Ja jos huonoa laatua syntyy niin sitten vaan kenkää persaukseen niin lujaa ettei kyseinen pseudosuomentaja saa töitä kuin jostakin afrikkalaisesta alkuasukasheimosta jossa ilmenee toiveita lukea seiskaa.
Ei ei, ihmiset, kirjan sisällöllinen huonous ts. juonen köykäisyys, ohuet hahmot tai surkea tapa kertoa tarinaa eivät oikeuttaisi kirjan palauttamiseen (paitsi kirjastoon). Se, mikä minua suuresti inhottaa, on saamattomuus ja laiskuus: kirjan käännös ontuu, lauseen aloittaminen jännittää kun ei tiedä loppuuko se ollenkaan, kirjoitusvirheitä on joka toisella sivulla jne.
Miten ihanan auvoista oli lukea Atwoodin "Nimeltään Grace", sanat vipelsivät järjestyksessä ja tarinan lumo ei ollut hävinnyt käännöstyön hikeen. Sitä kokemusta minä kaipaan!
Oh, Almamaria, olen lukenut tuon kirjan, kerrankin. Jee.
Olisi se kyllä hirveätä olla vastuussa myymästään tuotteesta :) Kauheeta, ihan niin kuin muissakin kaupoissa, joissa ei olla tuotteeseen tyytyväisiä. Akateemisessa vois kokeilla tuota, että jos kirja on täynnä virheitä ja kökköä kieltä, että saisiko sen palauttaa. Nehän kuulemma Stockalla ottavat vastaan ihan kaiken, vaikka kerran käytetyn koltunkin.
Ehkä olisikin ovelinta valittaa suoraan kustantajalle, kauppias jää ikävään välikäteen. Mistäs se polo tietää, mitä kökköä sinne kansien väliin on tursotettu. Taidankin ottaa tämän seuraavaksi reklamaation aiheeksi, kunhan saan välini selviksi ex-Postin kanssa.
No nimenomaan kustantajalle pitäisi, jos niillä ei muka ole "varaa" oikolukuun. Jösses sentään.
Lähetä kommentti