Internetyhteyksiä aletaan katkoa, nettikiusaajia rangaistaan ja koulu-uhkaajia pidätetään. Uutisoinnista on vaikea löytää mitään hyvää, mikä liittyy Internettiin. Se on pahuuden tyyssija, mustasydämisten paratiisi ja helvetin esikartano. Rouvat kiusaavat netissä naapurin tyttöjä itsemurhaan asti, piraattiveikot vievät artisteilta leivän suusta ja pitkästyneet koulupojat purkavat toimettomuuttaan uhkailemalla huviksensa ihmishenkiä. Pitäisi räjäyttää koko Virtulandia.
Toisaalta tässä siivoushommia vältellessä olen googlettanut vanhoja poikaystäviä. Matkalla löytyi onnellisia perhealbumeja sukukokouksista. Kuvissa oli hymyileviä ja hyvinvoivia vaimoja, isoksi kasvaneita lapsia ja kaljuuntuneita entisiä poikaystäviä, sekä kovasti rypistyneitä ex-anoppikokelaita. Apet ovat kuolleet pois. Kirjoitin tämän monikossa, koska se kuulosti paremmalta. Oikeasti niitä appeja oli yksi ja minä olin paikalla, kun henki lähti. Muistan aina ne viimeiset sanat: Kaukaa kuuluu. Ne väittävät, että kuuloaisti on viimeinen, joka kuolinhetkellä toimii. Ja kun kaukaa kuuluu, erkaneeko henki ruumiista, vai heikkeneekö kuuloaisti ikään kuin puhe kuuluisi kaukaa.
Se ex-poikaystävä oli minulle todellinen työvoitto. Olin ihan liian nuori riiaamaan sen ikäistä nuorta miestä, mutta sitkeydellä sain sen järjen tainnutettua. En muista sitä ennen enkä sen jälkeen jumaloineeni ketään samanlaisella nuoruuden kiihkolla. Toki ikää ehti vuosien varrella kertyä ja kiihkokin haihtua. Ikuiseksi mysteeriksi jäänee silti, mikä siinä niin ärsytti, että siitä piti sitten luopua. Se kyllä nauroi nenäänsä ja kovalla äänellä, mutta muuten siinä ei ollut mitään vikaa. Hirvittävän hyvä poika. Ja komea.
Lieneekö täysikuun syytä vai mitä outoa on liikkeellä, mutta muutama muukin on tänään haikaillut netissä kadonneiden ihmisten perään.
Sama alkutalven valo
15 tuntia sitten
27 kommenttia:
Kaukaa kuuluu...
Vau.
Ääh, enpä taida guuglettaa vanhoja poikaystäviä, jos tuollaista löytää.
Löytäisi vaan ne kadonneet ennemmin.
Joitakin kadonneita tupsahtelee mieleen aina joissakin yhteyksissä, mutta katoavat sitten taas mielestä. Ei niitä hirveästi auta käydä miettimään, mutta tuleepahan mieleen kuitenkin silloin tällöin.
Kuuklasin minäkin noi vanhat tyttöystävät. Ja kaukaa kuului:
Tulokset 1 - 10 noin 86 700 osuman joukosta haulle vanha tyttöystävä. (0,36 sekuntia)
En muista että niitä ihan noin pal oli. Mutta nuarena se oli semmosta.
Aikamoinen sonni olet ollut, Enska.
Liian pal vihreitä...
Enska on kyllä forever young. Eikä siihen mene kuin 0,36 sekuntia, hahhah.
Subjektiivinen aikakäsityksemme... et Susu ole koskaan ihmetellyt miksi vanhoissa elokuvissa (mustavalkoisia, ei ääntä) ihmiset kävelivät ja liikkuivat paljon nopeammin kuin nykyään? Muistaakseni Kari Hotakainen on selvittänyt asiaa, ja hän oli jostain saanut tietää jopa sen päivämäärän, jolloin ihmiset yhdessä päättivät, että tästä lähin aletaan liikkumaan hitaammin kuin ennen. Tämä lupaus on pitänyt.
Mutta siis silloin vanhaan aikaan saattoi siis ihmissuhde alkaa, latistua ja ajautua kriisiin ja kasvamme ystävinä 0.36 sekunnissa - ja jos oikein toimelias oli, jossain välissä ehti nauraa nenäänsäkin siinä. Ennen hommat hoidettiin.
Enska, siitä on muuten tehty tutkimus, että suomalaiset kävelevät nopeammin kuin ennen. Varsinkin kaupungeissa.
Kyllä se nykyäänkin on aika vinhavauhtinen joillakin yksilöillä tuo suhteen syttymis- ja sammumisnopeus. Esmes nyt vaikka tuolla meijän Tanjalla.
http://www.iltasanomat.fi/viihde/uutinen.asp?id=1458015
Jukka Relanderin kolumni tämänpäiväisessä Suur-Jyväskylän lehdessä (PDF) oli piristävää luettavaa näiden viimeaikaisten nettivainojen jälkeen. Tuli sellainen olo että sentään jonkun toisenkin mielestä siinä netissä on hyviäkin puolia.
Voi Jani herranjestas minkälainen kuva! Voi apua.
Oi ja joo, kiitos, rakastan välillä lukea Suur-Jyväskylän Lehteä, mutta unohdan sen aina. Kiitos muistutuksesta. Jännä, että ovat muuten saaneet siihen Relanderin kaltaisen kolumnistin. Hmm. Ja joo, pitäisi ehkä alkaa muistuttaa muistakin netin hyvistä puolista jo välillä. Vanhat poikaystävät eivät ehkä riitä, mutta yritystä on ainakin.
En minä ennen mustavalkoiseen, äänettömään aikaan liikkunut laisinkaan kävellen, hevosella vaan, nopeasti se kyllä eteni.
Kuten myös suhteet.
Onhan netissä nyt muutakin hyvää kuin vanhat sussut. Huuto.netistä saa kaikkea muutakin kivaa, vanhaa.
Kauppamiehiä tämä Relander. Eikö tuo sama ollut myös Metrossa hiljattain? Relander senttaa sen lisäksi ainakin uuteen UuteenSuomeen mutta tuo juttu oli jossain muualla.
Ei sillä, kyllä Wikipediaa saa kehua.
Katopas mokomaa. Metrohan ei Jyväskylässä ilmestykään. On mahdollista tuo, että kierrättää samat jutut lehdestä toiseen.
Heh, Susu, joo, ja saahan sieltä uuttakin. Tomaatteja ja sen sellaista.
"- Kyllä se niin on, että meri on upea elementti ja haluaisimme muuttaa meren äärelle. Katsotaan nyt, jos jotakin joskus löytyy, Olli Saarela kommentoi tuolloin."
Miksi sinä Saara haluat aina ajatella vain epämiellyttävimpiä vaihtoehtoja? Jos Olli on muuttamassa Tanjansa kanssa meren rannalle niin sinä jo täällä vihjailet että heidän rakkautensa 0.36 sekkaa on jo ummessa.
Millaista on Ollin nauru? Nenäänkö menee?
Metron saa netistä, niin minäkin sen aina katson läpi (lähinnä jotkut kolumnistit, Relander kuuluu niihin).
Mitä, eikö Face of the Futuren näkemys minusta vauvana oikein miellytä silmääsi?
Tuosta uusimmasta S-JL:stä suosittelen tuon kolumnin lisäksi kutossivun juttua feissaajista. Siellä alalaidan beigenvärisessä laatikossa kerrotaan yhdestä, joka ei oikein jakanut mielipidettäsi niiden lehdestä.
Enska mussukka, enhän minä mitään vihjaile. Tai siis en keksinyt sitä itse. Se oli joku toimittajanretale. Siinä sanottiin, että ne eroavat ja että Tanja on jättänyt hakemuksen. Hitsi. Mua syyttää.
Itse asiassa se exä muistuttaa vähän Saarelaa, samanlainen parta nykyisin ainakin, jotta voi tuo ihan hyvin nenäänsäkin nauraa.
Joo joo, kyl se netissä on, muttei se ole sama asia, kuin jos ilmestyisi Jyväskylän menopeleissä.
Jani, tuohan on kuin jokin paholaislapsi. Ja niin söpö kuin malli onkin oikeasti. Hmph.
Meillä on töissä yks feissaaja ja se kehui, että vastaanotto Jyväskylässä keskellä 20 asteen pakkastakin oli hyvä. Niin se aika muuttuu ja tavat. Tunnelissahan niitä on kans pilvin pimein, mutta kun niihin tottuu, niin huomaa äkkiä, ettei kyllä vihamielinen suhtautuminen ole mistään kotoisin. Niihin pitää suhtautua kuin puluihin.
Olipas siellä kiukkuinen feissaaja: "Suur_jyväskylän Lehti on paska lehti enkä minä lue sitä ikinä."
Voi elämä :)
Näinä kalliin sähkön ja jatkuvan tehokkuuden sekä tuottavuden vaatimusten aiheuttaman kiireen keskellä on paljon edullisempaa, että elelee keskellä entisiään. Ei kulu aikaa googletteluun, ja niistä existä saa jopa yhä jotain hyötyä irti.
Nii tämmönen detalji tossa oli:
"Suur- Jyväskylä"... ? Millä vuosikymmenellä siellä eletään?
Sunnuntailiite on sitten vissiin "Erwache, Jüväskülä!"
"Hurraavat väkijoukot tervehtivät jylisevin huudoin kaupunginjohtajan autoa sen ajaessa läpi kuohuvan ihmismassan jokasunnuntaisessa paraatissa Jüväskülän pääkadulla!"
Niin, tiiä sitte, mistä johtuu, mutta aina välillä tulee tarve googlettaa ja etsiä palasia menneisyyden ihmisistä. Exiä ei ole kovin montaa, että niitä kannattaa enää haikailla.
Enää ei riitä "Koulukaverit"; niillä tiedoilla mitään tee, onko lapsia 1 vai kymmenen ja miten hienoja työpaikkoja/ammatteja kenelläki on.
Sitä paitsi harva _oikeasti tärkeä_ ihminen elämästäni on sinne edes kirjautunut. Kyllä ne vaan näköjään löytyy ihan muita kautta. Hyvä, että löytyy.
Joo, Tienpäällä, taloudellista ajattelua. Säästä sähköä, älä googleta exää...
Suur-Jyväskylässä eletään hurmosaikakautta. On aina eletty. Pääpaino on kaupungin laajentamisella yli ympäristökuntien rajojen. Tällä hetkellä Jyväskylä on hotkaissut aimo palasen jo tänne etelän suuntaan. Vähitellen se ahmaisee sisäänsä kunnan jos toisenkin, pian on vuorossa Tampere, sitten Hämeenlinna ja lopulta Helsinki. Jyväskyläläiset visionäärit ovat suunnitelleet kaiken jo kauan sitten. Kusi jämähti lopullisesti päähän siinä vaiheessa, kun Nokialle annettiin lupa rakentaa Jyväsjärven rantaan lasitoimisto. Ne ovat kaikki siellä nyt Nokian lapsia.
Tinka, koulukavereita on vaikea googlata, kun naiset ovat vaihtaneet nimiään. En löydä yhtään vanhaa koulukaveria. Vaikka nettiä käyttääkin jo kolme miljoonaa suomalaista päivittäin, se ei näköjään tarkoita vielä yhtään mitään.
En tiedä mitä tarkoitat tuolla "on kirjautunut sinne". Minusta ainakin löytyy tietoa netistä ihan siis työn tuloksena ja vanhempien tietojen kautta ilman mitään kirjautumisia.
"En tiedä mitä tarkoitat tuolla "on kirjautunut sinne". Minusta ainakin löytyy tietoa netistä ihan siis työn tuloksena ja vanhempien tietojen kautta ilman mitään kirjautumisia."
Kirjautunut/rekisteröitynyt siis nimenomaan sinne "Koulukaverit"-sivustolle. Nih. Joko nyt pysyit perässä :)
Toki netistä muuten vaan löytyy tietoa vaikka mitä ja vaikka kenestä, mutta niitä vanhoja koulukavereita jos ettii tuon ko. sivuston kautta, ni ei löydy, kuin ne, jotka sinne on rekisteröityny.
Eikus siis..öh.. otetaas uusiksi:
Niin ja jos et vielä ole rekisteröitynyt sinne Koulukaverit.comiin, niin kokeile. Sieltä voit ettiä myös uusia rouvia entisellä sukunimellä.
"myös uusia rouvia entisellä sukunimellä."
Tämä palvelu saattaisi olla sopiva aikamme kiireiselle miehelle: "Pera tässä moro! Sulla oli Koulukavereissa ilmotus, sen kautta soittelen. Uus muija jouluks, juu. Laitetaan sieltä sun varastosta uus rouva, entisellä sukunimellä ettei tarvi opetella uutta. Katot sitten niitä vähän parempia sieltä takaa, ei mitään bulkkikamaa. Ja vanhan saa sitte viedä samalla pois kun tuotte sen uuden. Kierrätysmaksu on maksettu. Moi."
Hih, uusia rouvia entisillä sukunimillä :) Juu.Aha, Tinka.
En ole rekisteröitynyt sinne kyllä, että ainakaan Peralle musta ei uudeksi muijaksi ole.
Höh, mä googlasin entisiä seurustelukumppaneita ja neljästä etsimästäni yksi on kuollut, yksi on periaatteessa mun nykyisen pomoni pomon pomon pomo (Eli opetusministeriön isokenkäinen) ja kahdesta en löytänyt mitään tietoa.
"Katopas mokomaa. Metrohan ei Jyväskylässä ilmestykään. On mahdollista tuo, että kierrättää samat jutut lehdestä toiseen."
Ei tuo vielä mitään mutta Loka-laitinen taitaa kierrättää samat jutut yhdessä ja samassa lehdessä.
Hitsi, Johannes, en ole vajonnut näin alas, enkä tiedä milloin olet kommentoinut, kun tuossa typerästi näkyy aina vian kellonaika. Mut hei, näinkö tekee Loka? Mmmmmitä? Vai toistaako se vain itseään? Se on niin karmiva tyyppi, etten ole enää jaksanut vaivata päätäni sen jutuilla. Ihan änkkä. Ei minkäänlaista kehitystä tapahdu sen päässä koskaan. Ja sivusuunsakin se kirjoittaa. Ja syyttelee milloin ketäkin. No, yleensä naisia kaikesta. Ei sitä vaan jaksa.
Sullahan on heiloja ollut joka sormelle, Johannes, hitsi.
Lähetä kommentti