Kävin kiropraktikolla tänään. Aivan ihanaa! Toisin kuin lääkäreille, tälle ei tarvinnut sanoa mihin sattuu. Se kyllä löysi sen ihan käsikopelolla itsekin. Vaikka lääkärille näyttää, että tässä on kipeä kohta, se hajamielisesti kokeilee ja sanoo, ettei siinä mitään tunnu. Nyt ei siis tarvinnut sanoa. On turvotusta välilevyn ympärillä, joka painaa iskiashermoa ja nivelsidekin vaurioitunut.
Selän varovainen hieronta tuntui taivaalliselta takaraivosta varpaisiin, ja välilevyn venytys myös, mutta kyllä se selkärangan rusauttelu on upeaa. Ihan niin kuin tehtäisiin uutta asentoa ääniefekteillä. Aivan ihanaa. Homma meni siis näin:
- Se on tu... mika se nyt on... tama kieli on niin vaikea... englantia vai ruotsia?
- Mielummin englantia.
- Aha... no kuitenkin se tur... tur...?
- Turvotus
- Niin! se turvotus on paha. Pakkas... pakkaus... pakkaste... noh, siis se kylmapussi.
- Pakastepussi!
- Niin! Pakastepussi. Se pitaa laittaa joka tunti. Aina viisi minuutti ja pois. Sitten tunnin... no... jälk-keen taas viisi minuutti. Four times, niin se turvotus pi... pi... noh... getting smaller!
- Pienenee?
- Niin! Oolrait! Ja sitten viikon kuluttua tahdon katsoa sen uudestaan.
- Oolrait.
How to Survive November 2024 – 4
20 tuntia sitten
Tekstit
11 kommenttia:
Kirolla käynti on ihanaa. Siellä voisi käydä viikoittain. Onneksi ei tarvitse nykyään.
Muista nyt se pakkaspussi fyra gånger och turpa menee pienemmäksi.
Muistan tietenkin... heh... miten voisin unohtaa.
Ihana on se hetki kun voi alkaa luottaa että homma hoituu.
Älä kuule, Zepander, muuta sano. Mua jännitti alkuun hirveesti, että kävelenkökään koskaan enää. Hah. Että mä olen tyhmä. Noh.
No kaise ainakin helpotti? parempi kopeloija, joka ottaa kontaktia, kuin lekuri, joka heilauttaa stetoskoppia vähän siihen suuntaan ja sanoo, ettei löydä mitään. Kopaise vielä osteopaatti ja akupunktiohoitaja, sekö mahdollisesti hieroja(opistolla halpaa Pasilassa), niin luulis jotain tapahtuvan.
-minh-
Ai niin, se pakastepakkaus! Hei joo, Minh. Nyt mä meen.
Just juttelin eilen puhelimessa sairaan kanssa helsinkiin ja siellä sairaalassa oli sympaattisin ja inhimillisin hoito tullut lekurilta, kuka ei puhunut hyvää suomea!
Pakastepussia!
Mul olt kiropraktikon jäljiltä peppu ja reidet ihan mustelmilla. Mutta tunto palasi jalkoihin ja se oli pääasia. Taivaalliseksi en olisi mennyt kokemustani kehumaan...
Niin, Kata, mä kyl ensin ajattelin, että tää olisi ollut suomenruotsalainen, mutta kai se oli sitten jotain muuta. Olen kyllä kuullut samantyyppisiä juttuja aiemminkin.
Voi Allyparka, ei ollenkaan ollut semmosita menoa tämän kanssa. Hyvin hellä oli hän. Tunto ei vielä tosin ole palannut, mutta ei kai se voikaan, kun on vielä paikat tur... tur... noh...
Hmm, epäilen, onko Ally laisinkaan käynyt kirolla, jos PEPPU ja REIDET ovat mustelmilla. Hmph. Saanut jotain muuta hoitoa.
Nih.
Ehheh.
Lähetä kommentti