Valokuvatorstai: "Satama on ihastuttava tyyssija elämän taisteluihin uupuneelle hengelle. Taivaan avaruus, liikkuvien pilvien rakennelmat, meren vaihtuvat väriasteikot, merkkivalojen tuike ovat ihmeen sopiva kuvastin, joka virkistää silmiä väsyttämättä niitä koskaan. Linjakkaat, takilaltaan monimutkaiset alukset, joita mainingit viihdyttävästi keinuttavat, ovat omiaan pitämään mielessä yllä rytmin ja kauneuden tajua. Ja se, jolla ei enää ole uteliaisuutta eikä kunnianhimoa, hän voi huvitella salaperäisellä ja ylimyksellisellä tavalla: tarkkailla näkötornissa maaten tai aallonmurtajaan nojaten, kuinka liikkuvat ne, jotka lähtevät ja palaavat: ne, joilla on vielä voimaa tahtomiseen ja halua matkustaa tai rikastua." (Charles Baudelaire: Pariisin ikävä 1869, suom. Väinö Kirstinä ja Eila Kostamo, Karisto 2000)
How to Survive November 2024 – 21
13 tuntia sitten
Tekstit
19 kommenttia:
Vakaa on kulku.
Moi Helanes, hauska nähdä sinua täällä. Mutta tosiaan, aika vakaalta näyttää. Vähän toista kuin meikäläisen meno tätä nykyä.
kaunis kuva, sai huokailemaan... miksi?
Ihana.
-minh-
Koitti lyyrinen kausi?
Hyvä että Baudelairen vene ja tuo soutupaatti ovat eri kuvissa, muutoin olisi haverin vaara olemassa, ajolinjat näyttäisivät leikkaavan, ja öljyä olisi taas rannoilla haahkojen pesimäaikana.
Ihanapa hyvinkin, Minh. Ei ole mun ottama, mutta tekijänoikeudet ovat omani.
"Koitti lyyrinen kausi", koitti ja koitti. No eikä koittanut, Tappi. Se on kyl ihan hukassa. Kunhan haaveilen tässä Pariisista ja ohi lipuvista laivoista. Kivuttomasta joutilaisuudesta.
Kaunis kuva. Tässä on ihan oikeaa tunnelmaa!
Kiitti Allya., ja huomenta.
PS. Olen päässyt omin avuin ylös sängystä tänään.
Kaunis ja harmoninen kuva.
Kuvassa on viehättävää unenomaisuutta.
Pakko minunkin kehua, niin kaunis kuva.
Kiitos kehujille, Tuimalle, Jussille ja Ittelle!
Liityn kehujien kuoroon minäkin, hieno kuva.
Pariisin ikävän sitaatti palautti mieleen, että joskus ostin työpaikastasi Pariisin ikävän enkä vieläkään ole lukenut. Aikaa on niin paqljon, ettet tainnut olla vielä tässä työpaikassa. Kiitos muistutuksesta. Tämäkin niitä lukemattomia lukemattomia kirjoja hyllyssä. Kiitos muistutuksesta.
Moi Sylvi ja kiitti. Minä ehdin jo kelata nauhaa päässä, että ei hitsi, ei meil kyl ole ollut Pariisin ikävää myynnissä.
Olinpa huolimaton oikoluvun kanssa. Ylimääräinen kirjain tekstissä ja kahteen kertaan kiittelen, tulee ihan sydämestä.
Siis, onpa kerrassaan upea kuva!
Mites selkä?
Tulin just lääkäristä. Meni ihan älyttömän pitkään. Olen aivan lopussa ja loppuviikon sairaslomalla. Mulla vetää jo jalkaa ja jalkaterääkin tuikkii. Kai se sit on jokin iskiasperäinen hermopinne kuitenkin, sanoi lääkäri. Kai ja kai.
Tallinnan matka meni sit mönkään ja silleen. Ei kuulemma kannata riskeerata.
Hieno kuva, hieno kuvaus.
Kiitos, Rane, kuvaus on kyllä lainaus Valokuvatorstaista.
Lähetä kommentti