Taas yksi extra irtisanoutui. Oli saanut niin hyvät myyntivoitot asunnostaan, ettei pysty tekemään vuoteen töitä. Aamulla toinen soitti, ja kysyi, että ethän sinä vain ole tehnyt vielä työvuorolistaa, kun tekisi niin mieli lähteä ulkomaille. En tietenkään ole, hinkkasin sitä koko samperin lauantain ja nyt se menee ihan uusiksi. Kolme olikin jo ennestään varannut loppukuuksi matkan, kuka ulkomaille, kuka lappiin. Toinen vakituisista valitteli aamulla selkäänsä ja toisella alkaa verenpaineet olla taivaissa. Lähti lääkäriinkin ihan. Sitten soitti pomo, joka halusi pidentää aukioloaikoja viikonloppuisin nyt heti. Minulla ei ollut listan mukaan enää ketään, joka nämä tunnit olisi tehnyt ilman ylitöitä. Meillä ei ylitöistä edes makseta. Hälytin koko eteläisen pallonpuoliskon extrat kaikista ketjun myymälöistä, mutta kenellekään ei käynyt.
Ajattelin, että jos jotenkin repeän itse enemmän töihin, niin kyllä tästä selvitään. Opiskelut ja seuraavaan tenttiin valmistautuminen on jätettävä ihan viime tinkaan ja huusholli totaalisesti retuperälle. Joulun laittamisesta ei kannata edes haaveilla. En minä saa keneenkään sen verran kuria, että joku tekisi edes joskus jotain. Enkä oikeastaan jaksa edes väitellä kenenkään kanssa. Parempi niin, että saan olla ihan hiljaa. Ei huvita puhua kenellekään mitään. En aio vastata puhelimeenkaan. Tänään tosin kaikki tulivat iltaan töihin, joiden pitikin tulla. Huominen pelottaa, koko loppuviikko pelottaa. Koko loppukuu on ihan hiuskarvan varassa ja se hius olen minä. Haluaisin katketa. Mietin junassa, miten esimerkiksi kainalosauvojen kanssa voisi käydä töissä, jos sattuisi jalka murtumaan. Ei oikein mitenkään. Eikä tarvitsisi laittaa ruokaa kotona eikä siivota.
Kiitos, että sain valittaa. Tajusin juuri eilen, että kaikilla sukulaisillani menee aina niin helvetin huonosti, ettei minulla ole oikein ketään kenelle voisin valittaa. Ne pistävät aina pahemmaksi. Että nyt tämä ikävä kyllä kaatui sinun niskaasi, rakas lukijani, vaikka tiedänkin, ettei kenelläkään mene hyvin.
How to Survive November 2024 – 21
20 tuntia sitten
Tekstit
24 kommenttia:
Saara, en tiedä missä putiikissa olet töissä, mutta arvelen, että stadilaisessa kirjakaupassa.
Entisen luottamushenkilön korvaan särähtää pahasti tuo Minulla ei ollut listan mukaan enää ketään, joka nämä tunnit olisi tehnyt ilman ylitöitä. Meillä ei ylitöistä edes makseta.
Oletko ihan tosissasi, että pyysit jotakuta myyjää hoitamaan iltalisätunnit normaalilla taksalla? Vai onko tässä meikäläisen osalta jokin tukos tai tiedon vaje?
Pieni korjaus: Tuo pyysit siis tarkoittaa, että sinun olisi tullut pyytää tms., sillä tekohan oli kait harkinnassa.
Saara, mulla menee nyt vaihteeksi aika hyvin, joten anti tulla marinaa oikein olan takaa (tai ihan mistä vaan). Vastaanotan ja tällään vielä kaupan päälle halauksetkin. Joulun laittamiset ja sen semmoiset... noh. Satrioinen ja kynttilänvalo ne hoitelee vallan kätevästi. Älä katkea töissäkään, ei mikään työ ole sen väärti.
Hmm, haudastako aiot myös ponkaista töihin?
Joo, kaikkihan me olemme korvaamattomia, kunnes meidät korvataan.
Lopeta ajoissa ennen kuin olet raato.
(noh, ei minua ennenkään ole hienotunteisuudesta syytetty).
Minulla menee ihan hyvin ja valituksia jaksan kuunnella, mutta eihän siitä kuuntelemisesta ole mitään apua sinulle. Siis oikeasti.
Höh.
Merkillistä, tulee mieleen se Honkajoen ihmettelemä yksinäinen vartiomies. Sillä oli sentään helppoa tuohon verrattuna. Ei tarvinnut muuta kuin seisoa. Eiks sen pääomonkin pitäisi tehdä jotain rakentavaa.
pääpomon siis
Kuuntelin. Toivottavasti auttoi edes vähän. Taitaa olla voimat aika vähissä sinulla. Rohkeutta. Ja voimia.
*eikö mistään löytyisi Saaralle vähemmän stressaavaa töitä*
Ohoh, hyvää iltaa Iines.
Normaalilla taksalla siinä mielessä, että tunnit vähennetään jostakin toisesta paikasta, josko sinne saisi jonkun muun tekemään töitä. Sama koskee myös minua, eli tälläkin hetkellä on viikko ylitöitä, joita ei siis koskaan tulla maksamaan, vaan ne on pidettävä vapaina, jos jostakin semmoinen rako löytyy. Eiköhän tämä ole ihan laillista ja normaali käytäntö monessa kaupassa, jossa on pihi ja vanhakantainen omistaja. Joskus käy niinkin onnellisesti, että nämä neidit pikemminkin pyytävät ylimääräisiä vapaita ja korvaavat sitten mielellään sunnuntaisin kk-palkkaan vaadittavia vajaita tuntejaan 100% (ja illasta vielä vähän ylikin) palkalla.
Esimiehille ei ole muuten olemassa minkäänlaista suojaa, ja yleensä korva aina särähtääkin työntekijäpuolella, vaikka niillä on kaikilla oikeus sanoa ei. Ja niinhän ne sanovatkin. Aina.
Erosin aikoinani liikeliitosta juuri sen takia, että sen touhu on ihan perseestä. Todellisiin epäkohtiin siellä ei puututa lainkaan. Monet joutuvat tekemään ihan epäinhimillisen pitkiä pätkiä töissä ilman taukoja, eikä pamilla ole siihenkään mitään muuta vastausta, kuin jokin "tauolle on päästävä sopivin väliajoin". Mikä sitten kenellekin omistajapuolen taholle sopii :), myyjillä siihen ei paljoakaan ole sanomista. Ja juuri nämä tämmöiset ylitöitten maksamattomuudet sun muut, jotka antavat omistajalle vapaat kädet kohdella alaisia miten sattuu. Olen tosiaan aika ressaantunut näköjään.
Ohari, kiitos. En satrioinenkin kuulostaa melkein ylivoimaiselta. Oli muuten hirveän piristävää tuo, että sulla menee vaihteeksi hyvin:). Ihan tosissaan.
Susuuu! En minä ole korvaamaton. Tässä voisi käyttää jo vanhaa kulunutta sanontaa, "ei paras, mutta ainoa". Ja sinulla menee siis hyvin? Minä pistän tämän korvan taakse, jos minusta joskus löytyisi puhtia... en jaksa ajatella. Jotakin piti sanoa glögeistä.
Hubis, seisominen on ihan hirveää. Pitäis.
Auttoi, Louhi. Kiitos. Ajattelinkin tehdä tänne avoimen työpaikkahakemuksen. Olisiko siinä ideaa? Mitähän siihen laittaisi... kajahtanut, mutta hyväkäytöksinen... eei, ei olisi kyllä ehkä sittenkään hyvä idea. Sitä paitsi pitäisi ehkä poistaa nämä valitusvirret täältä siltä varalta, että joku tuleva työntantaja ne kävisi lukemassa. Hmm.. ei kovin hyvää mainosta. Kamalan raskasta kuitenkin. Puolen tunnin päästä menen nukkumaan. Pitäisi hommata oikea herätyskello, että voisi sulkea kännykän. Herään siihenkin, että sen valo välkkyy. Hei, laitankin sen sängyn alle... tämäpä olikin innovatiivinen keskustelu. Kiitos jälleen.
Hirveitä epäloogisuuksia tossa mun kommentissani. Koettakaa kestää. En saanut niistä tolkkua, joten en nyt jaksakaan korjata. Hyvin mystistä tekstiä, täytyy sanoa.
Mitä epäloogisempaa sen parempi on mun motto. Mutta tuossa en kyllä huomannut yhtään epäloogisuutta. Saako ne tunnin tunnilta vaiko kaksinkerroin tai jotain sitten niistä ylitöistä, se jäi vain hieman epäselväksi sellaiselle, joka ei koskaan tee töitä, ei kun siis ylitöitä.
Hb
Retorisia kysymyksiä olkoon tietenkin, en halua rasittaa mitenkään vastauksilla typeriin kysymyksiin.
Hb
Saara,
Yhdyn Susun ja Oharin kommentteihin.
En kyllä pysty minäkääm muuten enään mitään ajattelemaan, joten enpä keksi edes omaa kommenttia.
Lähetän täältä kuitenkin jaksamista.
Älähän Saara katkaise sitä hiuskarvaa!
Jos loppukuusta oikein tiukalle vetää ja sitten vielä tiukemmalle, niin aina löytyy vaikka täältä täysin epäpätevä mutta motivoitunut apulainen.
juu, kyllä tutulta kuulostaa .
ne ruojat siellä isojen poikien toimistoissaan, orjuuttavat ja polkevat meitä pieniä :( *niisk ja nyyh*
ja ei rakas tuntematon bloggarini , ei ehken ole sen netticv:n paikka täällä , meitin hullujen keskellä :) johan se pomo sais lapshalvauksen kun lukisi näitä hämärän rajamailla olevia kommentteja.
ja pyydän kovasti anteeksi tätäkin höpöttelyäni, poistun nyt autuaasti tutimaan. ei tainnut olla paljonkaan järkeä tekstissä, vaikka sitä paljon tulikin.
mutta sanonpahan vaan, että näytä sille orjuuttajalle mistä ne pamilaiset oikein pissii !! :)
Oi Kata. Kiitos. Nyt on jo perempi.
Mitä ihmettä! Kiitos kiitos, Rocky, mutta älä ny hullujas lupaile. Voisi tulla näitä aamuherätyksiä...
Ahaa, fifi bellini, ja kiitos kommentista. Ruojat toden totta olisivat lapsihalvauksensa ansainneet.
Mä voisi tulla teille kirjailijavierailulle. Siitä olisi se hyöty, että puulaaki pysyisi taatusti tyhjänä koko visiittini ajan ja saisitte vähän aikaa vetää lonkkaa ;)
Entäs jos me koko bloggaava kansanosa tulisimme kirjailijavierailulle ja siinä samalla möisimme vähän kirjoja? Ihan noin niin kuin asevelihintaan? Ei kun ...henkeen. Näin itsepäisyyden kunniaksi.
Blogit ovat sitä varten, että sinne puretaan murheet, joita ei muuten sanoiksi saa. MOT.
Valittaminen ei haittaa, hypätköön yli se joka ei kestä lukea.
Nykyisenäkin luottamusmiehenä sanoisin, että taidat olla varsin täisen firman palveluksessa. En tunne teitä koskevaa sopimusta, mutta minullekin heräsi epäilys millaisia määriä vapaata niistä ylitöistä saa. Tulee vain mieleen kuinka luottamusmieskoulutuksessa tutkittiin montako prosenttia tulee korotusta milläkin kellonlyömällä.
Meitä on monia, jotka seuraamme huolestuneena jaksamistasi. On tunnettu tosiasia, että juuri lähiesimiehet ovat kovilla, heillä on paineet ylhäältä ja alhaalta. Näitä paineitasi tarkoitin, kun varoittelin opintojen alkaessa, ettet väsyttäisi itseäsi liikaa. - Kuitenkin opiskelu voi elämän palkitsevin osa arkisen pakerruksen seassa. - Voiko siinä säädellä tahtia ja siirrellä tenttimisiä hieman kiireiden mukaan.
JPK, tuo ei pidä paikkaansa. Se olisikin hauska idea sitä paitsi.
Ja Satujatar, tuo myös. :)
Niin tämä blogin funktio tosiaan, onhan se niinkin. Onhan siellä jokunen blogi ihan listakärjessäkin, jossa etupäässä vain valitetaan :), tosin hyvin, oikein hyvin. En minä sitä.
Valittaminen on taitolaji. Minua kuitenkin jo tämä valitusvirsi hävettää.
Sylvi, voi, minä ylidramatisoin varmaan, kun tänään ei tunnu niin pahalta ollenkaan. Töissäkin tuntui, niin kuin siellä olisi ollut paikalla tehotiimi, eikä mikään raakkilauma. Ja tämä joulunalunen nyt on siellä mitä se on. Keväämmällä helpottaisi. Joo, mähän joudun tässä jo siirtämään tenttiä tuonnemmaksi. Se olisi jo viikon päästä enkä millään pysty siihen. Seuraava on sitten tammikuun puolessa välissä. Tähtään siihen, vaikka hirvittääkin.
Omassa blogissa saa ja minun mielestäni pitääkin valittaa silloin kun valituttaa. Eli jatka Saara tätä rataa ihan rauhassa.
Toisaalta opiskelu joustaan! Tenttejä ja kursseja voi suorittaa siihen tahtiin kuin kerkiää. Se oli oikeastaan ensimmäinen asia jonka opin yliopistolla.
Toisaalta kuten Dr Phil sanoo, niin et voi vaikuttaa muihin kuin itseesi, joten muista ettet ole muista vastuussa, vain itsestäsi. Etenkin työpaikkalla.
Äääk, mähän olen hei "myymälävastaava". Kauhee ammattinimike. Mutta joo-o, olenhan minä vastuussa niiden jaksamisesta. En voi teettää sellaista määrää työtä esimerkiksi, mikä menisi niiden sietokyvyn yli. Mutta koska olen myymälävastaava, olen vastuussa siitä myymälästä, eli jos muut eivät jaksa, en minä voi oviakaan kiinni laittaa. Tai voin, mutta siitä on sitten jo ikävämpiä seurauksia. Minulle.
Niinpä niin, Saara. Se on se paikka, jossa ollaan seinän ja tapetin välissä, ja liisteriä tulee naamalle molemmilta puolilta.
Nimimerkillä "Kokemusta on".
Tässä mielessä tarjosin apua jos oikein tiukalle vetää. Enkä peru sanojani, en edes aamuherätysten pelossa!
Rocky, tuossa tapauksessa otan tämän nyt kyllä erittäin vakavasti :). Kiitos.
Ikävä kyllä en voi kahteen vuoteen tarjoutua ekstraamaan, mutta sitten, jos elossa ollaan ...
Lähetä kommentti