tiistaina, elokuuta 12, 2008

Ihme touhua

Puckia pisti ampiainen alahuuleen - olipahan muuten näköinen. Harvinaisen hapannaamainen otus. Ja heti kohta lahkeestani pujahti sisään kusiainen, joka puolestaan tietenkin kusaisi jalkoväliini. Pimpan poskea polttaa vietävästi. Jotakin sentään. No, ei siinä mitään. Vaihdoin verkkarit shortseihin ja lähdin koirien kanssa pihalle. Jätkät veti mut oikopäätä nokkospuskaan, niin että jalkojakin polttelee. Mikäs täsä on ollesa. Kesääkin vielä jäljellä.

3 kommenttia:

Ensio E. ex officio kirjoitti...

Hieno proosaruno.

Olli kirjoitti...

Kyllä kunnon kusiainen aina yhden hieromasauvan voittaa.

Saara kirjoitti...

Oh, kiitos Enska. Niin onkin tuo runoilu ihan verissä :)

Niin just, Olli. Ei se koko vaan se tekniikka.