lauantaina, maaliskuuta 17, 2007

Saastaiset lapset

Taidan taas tölväistä blogistanian rikkumatonta hegemoniaa ja ihan ykskantaan vain sanoa, että ihmisellä on toki biologisiakin ominaisuuksia, jopa vaistoja. Niin, kuulkaa. Ihminen on ihan eläin. Hyhhyh, tiesittekö, että jotkut naiset ja miehet todella haluavat lapsia. Ihan siis vaistoissa tai tunteissa tämmöinen selittämätön nykyaikaan sopimaton häikkä. Piirre ihmisessä, jota voi kyllä kontrolloida ja jonka voi kieltää, mutta joka siis siellä väistämättä on, jos sitä kerran pitää kontrolloida. Vähän samaan tapaan kun meillä on muitakin ikäviä ominaisuuksia, jotka pitää ottaa hallintaan. Jotkin niistä ovat ehdottomasti jopa rikollisia ja hyvä niin. Joidenkin mielestä myös lasten tekemisestä pitäisi tehdä rikollista tai jakaa palkkioita niille, jotka eivät niitä tee.

Yllättävää sinänsä, että monet todella kokevat elämänsä tyhjiksi ilman lapsia, ilman pieniä ihmisiä ja perhettä, yhteisöä ympärillään. Nämä villi-ihmiset eivät siis ole löytäneet elämäntarkoitustaan vaikka taiteen palvonnasta. Hyvin monet tuntuvat löytävän elämäntarkoituksensa juuri kirjoista ja palvovan pölyisiä tekstejä meemi toisensa jälkeen. Toiset löytävät elämäntarkoituksensa vaikka blogin kirjoittamisesta. Bloggareita on silti suhteessa todella vähän koko Suomen väestöön verrattuna. Voin hyvin kuvitella, miltä tuntuu paskakuskeista tai ruokakaupan kassoista, kun joku ylväs bloggari opettaa sitä uskomaan, että sen paskakuskin elämäntarkoitus on siinä. Ja jos ei kelpaa, niin ainahan voi opetella kirjoittamaan, mutta kursseille ei kyllä pidä mennä, sillä kirjoittaminen on vain harvojen etuoikeus. Syntymälahja. Sori vaan, hei, jos sullei mitään lahjaa ole. Kyl elämäntarkoitus pitää löytyä jostakin muualta kuin sikiämisestä.

Lasten tekeminen on siis vulgaaria, jopa barbaarista, mutta tuon ajatuksen julistaminen on vain yksi representaatio, joka perustuu sekin ihan niihin omiin tarpeisiin ja pohjautuu omiin lähtökohtiin, omiin kokemuksiin ja omaan kasvamiseen tässä kulttuurissa. Tuo lapsikontrolli, jota nyt on harjoitetaan blogistaniassa oikein urakalla, on sekin ihan yhtä lailla kulttuurista toistamista ja kulttuurin uudelleen muokkaamista; arvojen rakentamista uudelleen. Aivan kuin olisi aina vain se yksi arvo, joka on vastakkainen sille toiselle. Toistamasta päästyään ilkutaan lapsiperheille, haukutaan lapsia eikä siedetä niitä silmissään ja ollaan niin kovaa ja kyynistä. Tähän muoti-ilmiöön ovat ripustautuneet myös jotkut vanhemmat, jotka kaiketi yrittävät pysyä trendien aallonharjalla, pysyä valtavirran silmissä puoleensavetävinä loppuun asti.

Länsimainen ihminen on korottanut itsensä jumalaksi kautta aikain. Se on yksi osa tätä eurooppalaista ajatusmaailmaa, jonka huippu ilmenee juuri tässä kaikessa mielen ja ruumiin kontrolloimisessa. Länsimainen ihminen pitää aasialaisia ja afrikkalaisia stereotyyppisesti niin saatanan typerinä, ettei usko niiden kykyyn omaksua tätä vastaanvanlaista mielen ja ruumiin hallintaa. Tämä on muuten yksi rasismin muoto. Ajatellaan, että ne vain tyhmyyttään sikiävät ja vaaditaan, että länsimaisen ihmisen tulisi suuressa viisaudessaan antaa muille tilaa toimia holtittomasti. Voi tulla yllätyksenä taas, mutta me olemme kaikki samanlaisia tarpeinemme. Länsimainen kulttuuri on opettanut meidät uskomaan, että olisimme jotenkin muiden yläpuolella, kaikkivoipaisia, kuten blogien kirjoittajat ja poliitikot. Ajatus ikinuoresta satavuotiaasta, jumalaksi itseään kutsuvasta bloggarista, joka naputtelee näppäimistöään kultasormukset koukkusormissaan ja monokkeli poskellaan, ja joka uskoo lapsettomana yhä elävänsä sellaista elämää, jolla on pelastanut maapallon, on aika mielipuolinen. Kukahan pelastaisi ihmiskunnan näiltä.

En aio linkata ketään, näitä juttuja löytyy postauksista, mutta erityisesti kommenttiosastoilta. En nimittäin aio lukea yhtään poikkipuolista ja lapsivastaista kirjoitusta enää. Turha edes ottaa kantaa. Niitä on jo blogit pullollaan. Se puoli asiasta on jo nähty, siis siinä ei ole mitään uutta. Siinä sen sijaan olisi, että hyväksyttäisiin asia molemmin puolin.

29 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Jos lasten tekeminen olisi helppoa
ei kommentitkaan olisi kielteisiä
mulle
se tehtiin helpoksi:

Anonyymi kirjoitti...

"En nimittäin aio lukea yhtään poikkipuolista ja lapsivastaista kirjoitusta enää. Turha edes ottaa kantaa".

Ilmeisesti kommenttien pitäisi olla vain myötäsukaisia. Yritän silti.

Onko syntyvyyden säännöstelyn ja maailman tilan pohtiminen lapsivastaista? Minusta se on yksi osa elämän ja meidän perillistemme tulevaisuuden kasvualustan, maapallon, suojelemista. Syntyvyyden säännöstely on osa suurta maapallon pelastamipakettia, johon sisältyvät esimerkiksi kestävän kehityksen, ilmastomuutoksen, uusien energiamuotojen, aavikoitumisen, otsonikerroksen, sademetsien tuhoamisen, puhtaan veden loppumisen pohdikelua.

Saatan olla väärässä, mutta jos ei ongelmia kyetä ratkaisemaan ja silmitön elävien tappaminen tungoksessa alkaa, syntyvyyden säännöstely ja perhesuunnittelu tuntuvat inhimillisiltä, suorastaan lempeiltä, ratkaisuilta.

Mutta Saara, mehän olemme tämän keskustelun jo käyneet. En tuo esiin mitään uuuta.

Anonyymi kirjoitti...

Tuo otsikko menisi hyvin leffan nimenä, tai kirjan.

"Saastaiset lapset
- kaihtelematon karheanrealistinen kuvaus ajalta ennen saippuan keksimistä"


Tapahtumat voisi sijoittaa myös Ruotsiin. Kuuleeko Klaus Härö?

Anonyymi kirjoitti...

Jaha, itse luen vain lapsimyönteisiä blogeja, joten en ole tuollaista lapsikielteistä hegemoniaa huomannutkaan. No joo, en itsekään kyllä kai ole ollut ollenkaan lapsikeskeinen bloggari, niin tai no siis kaikin puolin laimea bloggari, mutta se johtuu vaan kun olen niin macho heh heh. Mutta minusta tietenkin kansakunnan tulevaisuus, siinä määrin kuin sellaista asteroidin törmäystä ja jääkautta odotellessa nyt ylipäätään on, on sitä parempi mitä enemmän lapsia syntyy ja mitä enemmän lapsiperheitä tuetaan ja kannustetaan ja kehitetään yhteiskuntaa lapsimyönteiseen suuntaan. Sinkuilla on tässä suuri tehtävä kantaa kortensa kekoon verojen muodossa ja toimimalla lapsenvahteina, jotta vanhemmat pääsevät rentoutumaan.

Saara kirjoitti...

Prospero, luit ja ymmärsit ihan oikein. Kommenttien pitäisi olla myötäsukaisia jo tässä asiassa. Liikaa on jo näitä maapallolähtöisiä selityksiä nähty, kiitoksia vain. Kommenttisi tosin oli pliisu esitys siitä, mitä blogissasi luki ja vaikutti näin luettuna varsin fiksulta. Mutta niin kuin sanoin, me emme ole sen ylevämpiä kuin muutkaan maailman ihmiset. Se vähä inhimillisyys mitä länsimaissa on jäljellä liittyy omalla kohdallani ainoastaan lapsiin, mutta minähän olenkin lisääntynyt kontrolloimattomasti kuin "kani". Länsimaissa kovin moni muu ei enää lisäänny holtittomasti. Kyllä täällä naiset sen verran ovat omapäisiä suuntaan tai toiseen.

***

Jooh, Enska. Voisi tosiaan. Häröhän voisi oikein mällätä likaisilla ruotsalaislapsilla. Näyttää ihan lähikuvia ja kaikkea. Se kyllä iskisi tämän päivän yleisöön ihan kybällä.

***

Hb, olisinpa minäkin yhtä tietämätön siitä hegemoniasta. Meneehän tämä näinkin, jääkautta odotellessa. Henkinen jääkausi on jo täällä.

Anonyymi kirjoitti...

Äh mitä muutamista bloggareista. Kyllä maailmaan mölyä mahtuu, lastenkin.

Saara kirjoitti...

Heh, pitäisi vissiin muuttaa pohjoiseen, että säilyttäisi viattomuutensa. Joskus minusta tuntuu, että tämä nykyihminen kuvittelee olevansa jo niin täydellisesti ravintoketjun huipulla, ettei se siedä reviirilleen enää edes lapsia, ei omia eikä varsinkaan muiden, ja pukee sitten nämä mielipiteensä johonkin maapallonsuojelukaapuun. Siis nekin, jotka eivät sitä tarkoita siten, ylläpitävät kuitenkin tätä käsitystä, että maapallo pitäisi säästää aikuisille. Joku muuten ottikin tuon ilmastoasian esille siten, ettei oikeasti pelätä maapallon puolesta, vaan ihan jo omasta puolesta.

Lumo kirjoitti...

Kohtelias tervehdys.

Olen nyt jonkin aikaa seurannut eri puolilla käytyä keskustelua tästä asiasta.

Itse, neljän lapsen kasvatuksen missanneena, on pakko avata suu:)

Pyydän anteeksi, mutta mielestäni keskustelu on ajautunut jotenkin harhaan, tai niinkuin väärään näkökulmaan.

---

Te käytte ideologista keskustelua lapsipolitiikasta, syntyvyyden säännöstelystä, lapsimyönteisyydestä ja lapsikielteisyydestä.

Siitä, miten suhtautua lapsiin, lapsiperheisiin tai näiden perheiden etuihin. Ja monesta muustakin tähän liittyvästä asiasta.

---

Voisiko ajatella, että aihetta lähestyisi sen tärkeimmän näkökulmasta. Lapsen.

---

Ajattelisi siten, että
keinot, toimenpiteet, haitat ja hyödyt, vastakkainasettelut lapsiperheiden ja muiden välillä, tulonsiirrot tai syntyvyyden säännöstely ovat toisarvoisia.

---

Ei ole mielestäni oleellista, syntyykö lapsi köyhyyteen tai rikkauteen, ainoaksi tai pitkän joukon jatkoksi, tavarapaljouteen tai aavoille aroille.

Ei ole oikeasti oleellista se, millaisia etuuksia lapsiperheet yhteiskunnalta saavat.

Ei myöskään se, pitääkö lapsia tehdä ollenkaan, vähän tai paljon.

---

Oleellista on se, että jokainen syntyvä lapsi tuntee olevansa rakastettu ja hyväksytty.

Ja lapsella kuuluu olla oikeus väkivallattomaan ja turvalliseen lapsuuteen.

Ei nälkää, ei lyömistä, ei heitteillejättöä.

Syntyipä se missä tahansa. Toivottuna tai toivomatta.

Sen edestä voisi rummuttaa:)

---

Jotenkin tuntui, että se lapsi niinkuin unohtui?

Anonyymi kirjoitti...

Tervetuloa Saara, täälä mennähän aamula pihale ja huuretahan rannattomil pelloil notta mää itte tääl ja mun kakaraat ja sitte kakaraat rällää lopun päivää moottorikelekoil, mönkijöil, mopoil jne,

Mut kyllähää Lumo noi epäoleellise assiat vaikuttaa keskeesesti mainihtemiisi oleellisii assioihi.

Hb

Anonyymi kirjoitti...

Käsittääkseni syntymättömän lapsen näkökulma on mahdottomuus. Kun ei ole lasta, ei ole näkökulmaa. Voin olla väärässä.

Anonyymi kirjoitti...

Joo no vääräsähä sää, kyl mul esmes voi ol syntymättömää lapse näkökulm mieles vaik hääl ittel ei oliskaa.

Hb

Annikki kirjoitti...

Ei hätää, onhan meillä lestadiolaiset!

Se on muuten ensimmäinen asia, jota minun perheeltä kysytään, koska meillä oli 7-lapsinen uusperhe, ja vanhemmat sisarukset ovat lisääntyneet ihan surutta siten, että syksyllä syntyy Annikki-tädille jo 10. pikku rutkale odottamaan synttärilahjoja.

On yksinhuoltajia, ainoita lapsia, yksi neljän lapsen ja tila-auton perhe ja niin paljon hulinaa, vilskettä ja isoja juhlia, että välillä pukkaa stressi.

Ja hienoa on se. Suvussa on aina ollut paljon pieniä lapsia, ja tulee olemaankin. Se on niin tavallista, että en osaisi kuvitella elämää ilman lasten touhuja. Ja suvussa lapsilla on turva ja yhteisö, johon kasvaa.

Voi että oli kiva kuulla sellainen tarina näistä siskojen penskoista, kun Eetu 3-v oli kiivennyt isompien perässä puuhun, eikä osannut tulla enää alas ja alkoi itkeä. Pari serkkua kiipesi samalle oksalle pitämään Ietun housuista kiinni, ettei se putoa ja Jenni-sisko jutteli alhaalta, että "Elä Eetu hättäile!" ja kaksi laitettiin juoksemaan meitä aikuisia apuun.

Parhautta!

Nyt vanhimman siskon vanhin lapsi menee yläasteelle ensi vuonna ja saadaan uusia angstisia teinejä juhannusjuhlille. Näin sen elämän pitää minusta mennäkin :)

Saara kirjoitti...

Lumo, tässä puhutaan maailmasta, johon ne lapset syntyvät. Niistä arvoista, siitä kulttuurista johon se lapsi syntyy. Ei voi puhua sen lapsen näkökulmalla mistään muusta tai yrittää vaikuttaa mihinkään mihinkään muuhun kuin yleiseen mieleipiteeseen.

Maailma, johon lapsi syntyy on aivan erilainen riippuen siitä millainen hegemonia yhteiskunnassa on parhaillaan meneillään. Kielteisesti lapsiin suhtautuvaan kulttuuriin ei kai kukaan todella uskaltaisi lasta edes synnyttää. Ja minusta tässä ja noissä kaikissa mainitsemissasi jutuissa on kyse juuri siitä mihin päin yleinen mielipide on menossa.

***

Hehe, Hb, emmää tota kyl tarkoittanut, mutta hyvältä se silti kuulostaa.

***

Annikki, just tätä tarkoitin, etten minäkään osaa ajatella elämää ilman lapsia. Ajatus kylmästä ja kontrolloidusta, steriilistä kulttuurista ilman lapsia ei oikein tunnu elämän arvoiselta yhteiskunnalta ollenkaan.

Lumo kirjoitti...

"Kielteisesti lapsiin suhtautuvaan kulttuuriin ei kai kukaan todella uskaltaisi lasta edes synnyttää"

Olen eri mieltä Saara. Lapsia syntyy olosuhteissa, joissa kulttuuri on enemmän kuin lapsivastainen. Ja aivan tieten tahtoenkin.

---

"Lumo, tässä puhutaan maailmasta, johon ne lapset syntyvät. Niistä arvoista, siitä kulttuurista johon se lapsi syntyy."

Vaatimattomien havaintojeni perusteella se perhe, johon lapsi syntyy, merkitsee lapsen tulevaisuuden kannalta aika merkittävästi enemmän kuin se yhteiskunnassa vallalla oleva lapsiystävällisyyskulttuuri.

---

Oikeastihan tässä meidän yhteiskunnassamme olisi paljon tärkeämpää asennemuutosta tehtävänä kuin se, miten lapsi otetaan vastaan.

Se kun on edes jotenkin tolallaan.

Saara kirjoitti...

Lumo, joo, Suomi on jo lapsivastainen, että siinä mielessä olet oikeassa. Lasten tekeminen tähän kulttuuriin on enemmän kuin uhkarohkeaa. Itse ajattelen tilannetta vielä pidemmälle eli sinne, missä lasta katsotaan jo todella karsaasti ja vanhempia syytetään luonnon energiavarojen törkeästä hyväksikäyttämisestä. Jos lapsi kasvaa itse siinä kulttuurissa, jossa on kokee ympäristössään vain vihamielisyyttä, en usko että siinä tilanteessa kukaan todella voi lapsia enää edes ajatella tekevänsä. Eihän se ole elämän jatkumisen arvoista elämää.

Vaatimattomien havaintojeni perusteella se perhe, johon lapsi syntyy, merkitsee lapsen tulevaisuuden kannalta aika merkittävästi enemmän kuin se yhteiskunnassa vallalla oleva lapsiystävällisyyskulttuuri.

Tuo ei mielestäni puolestaan pidä paikkaansa. Jos esimerkiksi lapsiperheitä ei tueta, ongelmat kasaantuvat ja kertaantuvat. Perhe on osa yhteiskuntaa. Jos yhteiskunnassa porskuttavat vain menestyvät yksineläjät, perheillä menee entistä huonommin.

Kyllä yleinen mielide ja yleiset arvot vaikuttavat kaikkeen muuhunkin ja nimenomaan siihen, miten yhteiskunnassa ylipäätään lapsiin ja lapsiperheisiin suhtaudutaan. Periaatteessa monet ongelmat lähtevät siitä, että tämä elämä katsotaan onnistuneeksi vasta, kun ihminen on pystynyt mahdollismman tiukasti kontrolloimaan ja hallitsemaan omaa elämäänsä. Pienikin repsahtaminen kaavamaisesta menestyksestä aiheuttaa syöksykierteen.

Voihan niistä muistakin asennemuutoksista puhua. Ihan voi aloittaa ken tärkeämmäksi jonkin kokee. Minulle tämä asia nyt on tämmöinen peikko, kun ajattelen omia lapsiani aikuisina ja niiden mahdollisuuksiin tehdä päätöksensä itse. Se porukka, joka nyt lapsiin kielteisesti suhtautuu on siinä vaiheessa poliittisen vallan kahvassa; keski-ikäiset lapsettomat miehet ja naiset tekemässä päätöksiä yhteiskunnan hyvinvoinnista. En vain millään voi uskoa, etteikö se olisi pelottava visio. Siinä vaiheessa niihin asenteisiin on enää turha muutosta toivoa.

Saara kirjoitti...

Kaiken kaikkiaan tarkoitin tuolla postauksellani sitä, että yhteiskunnassa on esillä yleinen asenne, joka on jatkuvasti kääntymässä lapsivastaisuutta kohti. Ajatellaan nyt sitten vaikka tuota Prosperon blogissaan esittämää ideaa, että ihmiset palkittaisiin rahallisesti, jos ne eivät tekisi lapsia. Se on signaali. Se luo ympäristöön käsitystä, ettei lapsien tekeminen ole sopivaa, vaan se on ikään kuin sellaista hallitsematonta kanikulttuuria. Kun yhteiskunta esimerkiksi mediassa toistaa näitä näkemyksiä; itsenäisyyspäivän juhlissa jaettaisiinkin suurperheiden äideille rangaistuksia ja mitalit annettaisiin ikänsä lapsettomina pysyneille, niin eihän se voi olla vaikuttamatta yhteiskunnan jäsenten asenteisiin ja päätöksiin. Lapset kasvavat kiinni siihen kulttuuriin.

Yritän siis ajaa asiaa, joka olisi tasapuolisempi. Ei olisi vastakkainasettelua. Ei syyllistettäisi lapsia tekeviä, eikä myöskään lapsettomia. Nyt tässä käy jatkuvasti niin, että toinen puoli hyökkää ja toinen puoli puolustautuu, mistä tulee käsitys, etteivät puolet hyväksy molempia mahdollisuuksia. Itse siis toivoisin, että tulevaisuudessa lapseni voisivat itse päättää tekevätkö lapsia vai jättävätkö tekemättä.

सारी kirjoitti...

Lapsivastaisuus on aika outo käsite.
Kun sitä tarkemmin pohtii, tarkoittaa se pohjimmiltaan ihmisvastaisuutta.
Ihmiset ovat maailman syöpä, niin kai monet ihan oikeutetusti ajattelevat.
Itse kuitenkin uskallan häpeämättömästi vielä kuulua ihmislajiin, ja lisääntynytkin olen.
Ja niinkin uskallan väittää, että perimmäinen elämän tarkoitus on luoda jotakin. Vaikka sitten räkänokkia jalkoihin pyörimään ja sinkkujen verorahoja tuhlaamaan.

Saara kirjoitti...

Niinpä, Sari. Just sitä se on, ihmisvastaisuutta. Sitä minä olen tässä yrittänyt selittää ja sitten sinä kiteytät sen siihen. Silleen, kiitosta.

Saara kirjoitti...

...ja kun lukee näitä juttuja, ei vaan voi tajuta sitä vihamielistä reaktiota, mitä lasten tekeminen voi joisskin aiheuttaa. Ei vaan voi.Oli kyse sitten monennesta lapsesta tahansa. Se lapsi on aina joku pieni ihminen, ei tilastomerkintä.

Anonyymi kirjoitti...

Olen ollut lapsivastainen jo ennen sekavaa uraani blogosfäärissä. Vastustan lisäksi suomalaisia naisia ja länsimaisia miehiä.

Saara kirjoitti...

Niin, mutta sinähän viihdyt myös hyvin niiden kirjojen parissa, eikös.

Anonyymi kirjoitti...

vihjaatko, että olisin jotenkin perverssi? kyllä, minä olen.

Saara kirjoitti...

Hehe, en toki, mutta nyt kun sanoit, niin mmm....

no mutta hei, niinhän mää sanoin, että toiset voi löytää elämäntarkoituksensa vaikka taiteista. Mutta eivät kaikki ole onneksi samanlaisia ja sehän tässä edelleen on pointtina, että voisi hyväksyä muiden erilaisuuden; ettei se elämäntarkoitus lähellekään jokaisella voi liittyä esimerkiksi kirjoihin tai kirjoittamiseen. Menee vähän liian kapeaksi täällä blogistaniassa tämä maailmankuva, kuten huomaamme :)

ninna_a kirjoitti...

Kommentit taitavat vähän kärjistyä netissä. Toki voi olla, että ihmiset kertovat anonyymeinä tai nimimerkin varassa sen aidon mielipiteensä, mutta IRL onneksi pehmentävät käytöstään.

Lähiympäristössäni en ole tavannut mitään massiivista lapsikielteisyyttä - ja onneksi seuraansa voi valitakin.

Saara kirjoitti...

Totta, Ninna. Tosin mielessä on vieläkin junassa vastapäätä istunut nuori, jolla oli rintanappi, missä luki "vihaan lapsia". Se nuori alkoi kyllä näyttää siinä vaihessa ikäistään nuoremmalta ja vähän ressukaltakin.

Kyllä se tosiaan täällä netissä kärjistyy, mitä aina itsekin muistan sanoa, se on sitä perspektiiviharhaa, mutta nythän siis tarkoitinkin juuri sitä harhaa, kun nämä bloggarit... sanoinkin sen jo tuossa postauksessa. Kovin kapeaa on ajattelu siis.

ninna_a kirjoitti...

Tulee mieleen, että siinä rintanapissa olisi voinut hyvin lukea "vihaan itseäni".

Saara kirjoitti...

Nimenomaan. Ajattelinkin, että mitenkähän kurja lapsuus sillä tytöllä on mahtanutkin olla. Tässä kyllä tullaan noihin Lumon ajatuksiin siitä, että onkohan kukaan koskaan rakastanut sitäkään nuorta kylliksi.

Anonyymi kirjoitti...

Jos on sitä mieltä, että lapsia ei pidä hankkia korkean elintason Suomessa maapallon pelastamiseksi, niin sitten pitää myös hyväksyä vinoutunut ikärakenne ja tulla toimeen sen kanssa.
Silloin myös maahanmuutto matalan kulutuksen maista Suomeen työvoimapulan paikkaamiseksi on pannassa.
Maapallon kannalta on aivan sama millä tavalla rikkaiden maiden väkiluku kasvaa.

Tämä ei ollut kannanotto maahanmuuttoon.

Saara kirjoitti...

Mielenkiintoinen heitto, Veikko. Maapalllon kannalta tosiaan tarvittaisiin tyhjiä alueita. Jännittävä ajatus tuo, miten siihen tilanteeseen päästään.