perjantaina, maaliskuuta 30, 2007

Isommat fontit ja vähemmän sivuja, kiitos

Minulla on huomattava vika, joka on käynyt ilmi paineen alla lukemisessa. Luen ja luen tiiviisti, luen pitkällekin ja teen tarkkaan muistiinpanoja, mutta aina kun kirjasta on jäljellä noin yksi neljäsosaa, menetän mielenkiintoni siihen täysin. Minusta asiaa on ollut siihen mennessä jo aivan riittämiin. Kaikki loppu on vain joutavaa hapatusta. Heitin taas kirjan seinään. Ei hitto soikoon voi samasta aiheesta löytyä tuhat eri teoriaa. Tai siis näköjään voi, mutta on tämä nyt jo vähän liikaa. Mistä minä tiedän missä auktoriteetin voi kyseenalaistaa, vaikka opettaja niin käskikin tehdä ja pisti sitten viime tenttiin niin älyttömän kysymyksen, jonka aihetta en ollut pitänyt mitenkään tärkeänä, eikä moni muukaan. Siinä sitten oltiin ihan öönä, kun ihan alusta asti piti lähteä aihetta ajattelemaan.

Nyt on kuitenkin vaihdettava kirja kesken kaiken. Ja siitäkin tulee jäämään se yksi neljäsosaa lukematta. Sen jälkeen otan sen ensimmäisen kirjan loppuosan lukemistooni ja lopulta olen varmaan aivan sekopäinen, että mikä häntä kuului millekin kirjalle.

11 kommenttia:

A-K.H kirjoitti...

Samanlaisia kokemuksia, joskaan ei ihan eiliseltä. Kun on päntännyt päähänsä kaiken olennaisen, niin kysytään jotain ihan marginaalista asiaa, jonka hädin tuskin muistaa. Tentaattoreissa on eroja.

Saara kirjoitti...

Se on vaan niin epäreilua tuo tuommoinen. Ahistaa.

setäs kirjoitti...

Hännätpä hännät, ihan selevä peniskateus!

Saara kirjoitti...

Ai niin sekin vielä. Kaikki muakin vaivaa. Ku mikäkin syöpäläinen.

minh kirjoitti...

No jos se loppuosa on vaan aiemman kertausta ja tiivistystä ja yhteenvetoja, jotka voit varsin hyvin tehdä itsekin, niin kirjaa seinään vaan, on mun mielipiteeni. Ei kirja ole mikään rankaiseva auktoriteetti, joka antaa näpeille jos sen jättää kesken. Sulla on ihan oikea asenne, varsinkin kun pystyt hyvin imemään tarvitsemasi tiedon käyttöä varten ensimmäisestä kolmesta neljänneksestä.
-minh-

Saara kirjoitti...

No ku ei se ole. Mää vielä yritän, kun ei uskalla luottaa tuuriinkaan, niinku viimeksi. Ei se aina voi onnistaa.

Saara kirjoitti...

Misä Enska on? Ei kyl ole perjantai mitään ilman Enskaa.

minh kirjoitti...

Ei näy Enskaa vieläkään, vaikka on lavvantai...?

Älä sinä tuurista höpäjä, hikari! Saat huippuarvosanoja tenteistä ja esseistä, omalla tyylilläsi opiskellen, vielä kaiken lisäksi.

Mua kyllä nyt kiinnostaa tuo opiskelu ihan kauheasti kun se tuli sillon puheeksi mun blogissa. Ehkä syksyllä olis jo tasottunut elämä niin, että vois kopaista jotain pienenpientä kurssia avoimessa tai jossain työväenopistossa...? O_O
-minh-
P.S. ja keksis sen aineen, mitä haluais opiskella, tai siis pystyis valitsemaan, niin olis kans kiva. Ehdotuksia?!

Saara kirjoitti...

Ei näy Enskaa, ei. Tosin on tässä oltava nenä kiinni kirjassa, ei jouda kuhertelemaan Enskankaan kaa ollenkaan. Kaikki ilo menee elämästä kun opiskelee :) Niin että muista sitten se. Hehheh. No eikä.

Pidetään palaveri siitä sun opiskelustasi sen tuopin kanssa sitten kohtapuoliin.

Ensio kirjoitti...

"Ei kyl ole Perjantai mitään ilman Enskaa."

No tätähän se Robinson Crusoekin meuhkasi, ja kyllä se tietysti näin on, meni ilman meikämannea silläkin vuositolkulla ennenkun pääsi paratiisilliselta saarelta takaisin sumuiseen ja hiilenpolttojäämien täyttämään Lontooseensa yskimään että "vihdoinkin kotona!"

Välillä pitää olla linjojen takana majoitustiedusteluissa.

Saara kirjoitti...

No onnneksi ei nyt sentään vuositolkkua mennyt tähän iloiseen jälleennäkemiseen.