sunnuntaina, maaliskuuta 18, 2007

En nuku, enkä äänestä

Olen äänestänyt aina siitä asti kun sain äänioikeuden. Tänään en äänestä. Olen kyllä seurannut vaaliväittelyjä televisiosta, mutta ne ovat mielestäni pelkkää viihdyttävää talkshowta, verbaalisesti lahjakkaiden taistelutannerta, jossa voittaja on se, joka osaa parhaiten puhua. Edustava ulkonäkö ei sekään haitaksi ole. Poliittinen julkisuus on saavuttanut huippunsa. Ei sillä, etteikö julkisuudessa jotakin hyvää myös olisi. Onhan politiikka tullut näin lähemmäksi ihmistä, mutta ne puheet mitkä julkisuudessa näkyvät ovat sen sortin esitystä, että politiikka ja todelliset aiheet sinällään menettävät merkityksensä.

Jokainen poliitikko väittää viimeiseen asti olevansa aina heikoimpien puolella. Vaaliväittelyssä päällimmäiseksi nousee kuitenkin se, kenen syyksi voidaan kulloinkin laittaa, ettei kukaan ole heikomman puolella koskaan ollutkaan. Sen he ovat ansiokkaasti todistaneet monen monituista kertaa. Siinä sitä istutaan posket punaisina vuorollaan itse kukin, kun vastapuoli lyö lukemia ja tilastoja esille. Jokainen pääpuolueen päällepäsmäri on todistanut toisten päsmäreiden kyvyttömyyden hoitaa asioita. Summaksi jää siis se, ettei kukaan ole koskaan todella ajanut mitään asioita, korkeintaan omiaan. Sitä paitsi jos haluaisi olla varma siitä, ketä äänestää ja ettei ääni mene jollekin, joka seuraavalla kerralla ryvettyy lööpeissä, pitäisi ehdokkaisiin tutustua ihan muissa ympyröissä kuin julkisuuden kautta.

Luultavasti eduskuntaan pääsevät nyt kuitenkin he, jotka ovat eniten olleet julkisuudessa. Siksi se pian koostuukin pelkistä julkisuuden henkilöistä. Ihan sama ovatko he vanhoja urheilijoita, missejä, laulajia tai runoilijoita, he menevät läpi tai tuovat puolueille ainakin lisää ääniä. Hiljaisten ja vakavasti asioihin suhtautuvien pyrkimykset jäävät pimentoon. Pinnalla pällistelevät he, joille ihmiset ovat pelkkiä politiikan pelinappuloita. Toki vaalikoneet voisivat auttaa vakavasti otettavan poliitikon löytämisessä, mutta niiden tulokset ovat joka kerralla riemastuttavasti päin helvettiä. On kertakaikkisen hauskaa, kun kärkeen tupsahtaa jokaikisestä puolueesta yksi ehdokas, aina vihreästä perussuomalaiseen ja kaikki siltä väliltä. En tiedä onko ongelma minun linjattomuudessani vai pitäisikö poliitikkojen ja sellaiseksi pyrkivien miettiä omaa rehellisyyttään silloin, kun ovat kysymyksiin vastatessaan polvillaan kaikkien edessä.

Julkisuus on nykypoliitikolle välttämätöntä, mutta se, mitä poliitikko toisensa jälkeen julkisuudessa touhuaa ei kannusta enää äänestämään. Olen lopen kyllästynyt kaikenlaiseen kähmintään ja siihen, miten poliitikot ovat muka vain ihmisiä. Juttu on niin, että moni tavallinen ihminen ei silti toimi niin kuin nykyajan poliitikko. Mielestäni ei ole mitenkään ylivoimaista käyttäytyä kunnolla. Se nyt vain on niin, että kun jokin asia otetaan hoidettavaksi, niin se myös kunnolla hoidetaan. Hetkittäin eduskunta näyttääkin pelkältä suojatyökeskukselta, jossa kaikki vinksahtaneet saavat jatkuvasti mokailunsa anteeksi, ikään kuin mokailisivat ressukat pelkkää ymmärtämättömyyttään.

Olen siis sitä mieltä, että politiikkaan ja yhteisten asioitten hoitamiseen ei kuulu kähmintä, ei veronkierto, ei aseella riehuminen, ei kännissä ajaminen, ei nettideittailu... koska miljoonat kansalaisetkin voivat elää ilman noita kyseenalaisia meriittejä omassa taviksen elämässään. Sen ei pitäisi olla mitenkään ylivoimaista kenellekään. Kaikkea ei tarvitse poliitikonkaan saada.

22 kommenttia:

Ohari kirjoitti...

Äh. Hitto. Mitä tähän nyt sitten sanoisi. Jotenkin tuntuu, että sensaatiopaperit tyrkkäävät maailmaan paljon melua tyhjästä ja että oikea eduskuntatyö on asiallista tai ainakin tavoittelee sitä. Ehkä tämä on toiveajattelua, mutta tilannetta ei ainakaan auta se, että sinä jätät äänestämättä. Niin että katso nyt vain jonkin ajatusmaailmaasi lähellä olevan puolueen siistin ja asiallisen ehdokkaan numero, täytä kansalaisvelvollisuutesi ja käy piirtämässä se paperiin. Hus! HUS!

("Sä saat äänestää ihan ketä haluat. Kaikki saa." Siinä on homman kauneus.)

Saara kirjoitti...

Ehehe, noinhan minäkin olen aina ajatellut. Kyllä se nyt on niin, että kaikessa liberalismissa noudatetaan sitä periaatetta, että kansa äänestää jaloillaan. Niin nytkin. Siis kun tuote ei kelpaa, sitä ei enää osteta. Joskus pitää tehdä jotakin radikaalia, jotta asioihin tulisi muutos ja tuo saatanan kähmintä tulee tuomituksi.

Ohari kirjoitti...

Näinkin kyllä, mutta jos kansa jättää äänestämättä jaloillaan, kohta ei ole ketään, jota se ostaisi. Uuh, menee idealistiseksi (hui kamala sentään), mutta tie diktatuuriin tai yleiseen hulinaan on silattu käyttämättömillä vaalilipuilla.

Nyt lopetan saarnaamisen, lupaan. (ainakin täällä) (Huomioi varaus: Minussa on ilmeistä ainesta poliitikoksi! :-)

Saara kirjoitti...

Minä äänestäisin kyllä sinua, mutta se johtuu puhtaasti niistä suklaakakkukahveista.

Minä en pelkää diktatuuria, nimittäin jos itse olisin diktaattori, mutta muille sitä kunniaa on tietenkin vaikea suoda :). Siinä mielessä olet kamalasti oikeassa. Tytär tuossa kertoi ketä äänestäisi, jos 12 v. saisi äänestää. Mietin, että pitäisikö käyttää äänioikeutta tytären puolesta, ihan niin kuin Idols-äänestyksessäkin, kun omalla kännykällään se ei voi äänestää.

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä, kannattaa käyttää tyttären äänioikeus.

Täällä meillä päin äänestäminen on sinänsä helpompaa kun ei ole niitä julkkisehdokkaita ja kyllä täältäkin aina joku tulee eduskuntaan. Eteläsuomessa julkkisehdokkuus on oikeasti ongelma, mutta mun mielestä sitä vastaan ei voi taistella jättämällä äänestämättä, vaan äänestämällä sitä ei julkkista.

Mulla oli pieni ongelma se että halusin äänestää oman paikkakunnan ihmistä enkä naapurikaupungin ja se vähän sitten rajotti sitä potentiaalista ehdokasmäärää.

Ite käytin vaalikonetta siten että vertailin ylen koneella kahta suosikkiani. Hesarin koneesta taas etin suosikkien mielipiteet ilman omien mielipitetten rastitusta ja sieltä se lopullinen valinta oli helppo tehdä, koska mulla oli pari sellasta tärkeää kysymystä joissa halusin että ehdokkaani on kanssani varmasti samaa mieltä.

Vaalikone voi kyllä antaa suuntaa, mutta totta on että mullekin tuli kärkeen vasemmistoliittoa ja perussuomalaista, eikä ne nyt käsittääkseni kuitenkaan ihan samoja asioita aja.

Saara kirjoitti...

Kyllä, Karpalo, joo-o, mutta kun mun mielestä siihen ei-julkkikseen pitäisi tutustua jotenkin. Tietää siitä vähän enemmän. Tämähän on siis paradoksi, piru vie.

Allyalias kirjoitti...

Eipä tässä tiedä mitä pitäisi tehdä jos haluaa oikeasti muutosta. Minusta on oksettavaa tämä politiikankin ulkonäkökeskittyminen. Kohta ollaan siellä kuuluisalla Amerikan tasolla, jossa presidentti on toki ääliö, mutta vastustamattoman komea pentele :-p

Pitäisiköhän sun sitten alkaa vaikka suunnittelemaan vallankaappausta. Mietin juuri eilen, että miksi kukaan ei enää yritä sitä täällä Suomessa. Eivät ne asiat nimittäin niin hyvin ole...

Saara kirjoitti...

Allyalias, minullakin kävi kerran vallankumous mielessä. Sille olisi tilausta.

Tuo julkisuus se nykyään todella vaatii jonkinlaista karismaa ja se kyllä kuuluu mielestäni enemmän näyttelijän ominaisuuksiin kuin poliitikolle, mikä puolestaan herättää epäilyn poliitikkojen taidokkaista näyttelijän lahjoista. Heheh, ai siis Bush vastustamattoman komea pentele?

Oharin ja Karpalon painostuksesta kävin nyt sitten (vaikka piti tenttiin lukea) tonkimassa ehdokkaita. Blogit ovat kyllä aika paljastavia. Siellä itse asiassa olisi kyllä eräs, tietenkin nainen ja ei-julkkis, joka herätti aika tavalla luottamusta.

Anonyymi kirjoitti...

Totta, jonkun tason tunteminen on mullekin aika välttämätöntä, että voi äänestää. Pelkkä vaalimainsoten omakehu ei juuri auta.

Tässä vaalikoneet on käteviä, koska ehdokkaitten mielipiteitä voi katella ilman koneen arpomistakin ja se auttaa kyllä. Juu, ja blogitkin on hyvä tapa selvittää mielipidettä.

Vaalikoneissa ei muuten ollut mitään kulttuurikysymyksiä. Tämä on aika hassua koska kulttuuri on kuitenkin merkittävä juttu valtion rahanjaossa. Ehkä kulttuuriväen olisi pitänyt tehdä oma vaalikone.

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä se niin on jotta Saara on oikeassa, täällä myös itse henkilökohtaisella panoksellani satsaan satakymmenenprosenttisesti äänestämättömyyteen. Se on tulevaisuuden tie.

On se siis kumma, että jos koko poliittisen "vaikuttamisen" mekanismi ja koneisto on sellainen, että käyt sitten aina muutaman vuoden välein kopissa eikä sitten muuta? Saa sitten olla.

Tässä olis ollut aikaa miettiä juuri tätä itse menetelmällistä puolta, miten pitäisi politikkaa ja sen menettelytapoja muuttaa, kun kerran aina muka ollaan niin huolestuneita siitä että "politikka ei kiinnosta ihmisiä".

No mitä on sitten asian eteen tehty? Katsokaa itse.

Me vittuuntuneiden puolueessa lähdemme siitä, että nämä poliittisen eliitin ja päätöksentekijöiden taholta tehdyt toimenpiteet ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja ainoa tuki ja turva edelleen on perityissä arvoissa: ääni luotettavalle Akulle tai kirkkoveneelle, tai räntäsateen sattuessa vaalikäyttäytyminen koostuu puolueellemme ominaisesta toimintokokonaisuudesta: käännetään sohvalla pieraisten kylkeä.

Allyalias kirjoitti...

Joo, mä näen joka toinen yö unta Bushista painamassa mun nappulaa. Joka toinen yö painamassa on Putin ;)Onnea ehdokasmetsälle!

Saara kirjoitti...

Ai joo, meillähän on Enskan kaa tää vittuuntuneiden puolue!

Idols-äänestyksen mekanismeista on käynyt selville, ettei riitä se, että äänestää parasta. Parhaus ei toteudu niin, ksoka äänet jakautuvat sen perusteella, ketkä viitsivät niitä hemmetin numeroita tekstiviesteillään lähettää. Ehdokkainen suhde äänestäjiin muodostuu yksipuoleiseksi. Naperoiden äänillä pääsevät eteenpäin kaikki, jotka näyttävät vähänkin hyviltä prinsessoilta tai prinsseiltä, laulutaidoista viis. Tämähän on siis periaate myös eduskuntavaaleissa. Julkkisten (prinssien ja prinsessoiden) varjoon jäävät todelliset taitajat, eikä äänimäärä tällöin riitä viemään vaatimattomampia idealsiteja eduskuntaan. Suurelle osalle merkkaa enemmän muut ansiot kuin kyvykkyys ja idealismi.

Pitäisikin äänestää normaalin äänesyksenlisäksi myös toisinpäin, eli kenet tahtoo pois eduskunnasta tai ketä ei ainakaan sinne ehdokkaista tahdo. Niitä ääniä saisi antaan niin paljon kuin haluaa. Jokainen poisäänestys vaikuttaisi äänimäärään ja näin ollen suhteellisesti eniten ääniä saaneet pääsisivät eduskuntaan. Vähänkö olis hauskaa! Äänestämiseen pitäisi saada lisää viihdyttävyyttä, kerta kaikkiaan nerokas idea.


Hehe, Ally, voi hyvä ihme taas noita sun juttujasi.

Saara kirjoitti...

Idealsite... mjooh. Aika hyvä.

Anonyymi kirjoitti...

Meneekö nettideittailu samaan sarjaan rattijuoppouden, veronkierron ja muiden moraalittomuuksien kanssa?

Olen sen verran iäkäs(40v.) ja 20 vuotta saman naisen kanssa asunut, että itselläni ei ole nettideittailusta kokemusta, mutta mielestäni se ei ole ollenkaan samaa sarjaa noiden varsinaisten rikosten kanssa.

Anonyymi kirjoitti...

Suomalaisen Vittuuntuneisuuden Puolueen (SVT, kansainvälisissä yhteyksissä FFP - The Finnish Fuckedupdedness Party) sloganin Saara puki hienosti sanoiksi tuossa otsikossa, lisäys ehkä sallittaneen:

"Et nuku, etkä äänestä, tai itket, etkä nuku etkä äänestä!"
SVT- Sinunkin Puolueesi!"

Saara kirjoitti...

Veikko, en minä puhunut niiden rikollisuudesta mitään. Sinä sen siten tulkitsit. Melko paljon eettisiä ongelmia siitäkin tempauksesta syntyi. Sillä pistettiin muun muassa Suomen virallinen journalsimi ihan kyykkyyn. Olisi tuota listaa voinut vielä kirjoittaa paljon pidempäänkin, johon olisi kuuluneet muun muassa ent. Vienosen, ent. Karpelan nyk. Saarelan tarkoitushakuinen julkisuuden hyväksikäyttäminen ynnä muut kaikki pelletouhut, mitä tässä nyt viime aikoina on nähty.

Just, Enska, "näin siis voit jättää aktiivisesti äänestämättä" -malli toimii myös pakkokeinona.

Saara kirjoitti...

Näyttää siltä, että SVT-puolue oli yksi suurista vaalivoittajista. Lööpeissä paistattelu oli meille ilmaista vaalityötä.

Onnittelut.

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä , Saara. Ryhtiä!

Annikki kirjoitti...

Eipä niitä julkkiksia tainnut mennä sinne kuin neljä.

Minun ei-julkkis-ei-kansanedustaja -ehdokas meni läpi (nuori tutkijanainen Jyväskylästä) ja olen oikein tyytyväinen.

Vallankumous taas on perseestä. Mihinkähän ihmeen hallintomuotoon vaihtaisitte? Demokratia on huono, mutta tällä hetkellä ainoa edes jotenkin toimiva hallintomuoto. Mutta tottakai hyvää tekisi kunnon verinen sisällissota, vittuuntuneet kansalaiset vastaan poliisi ja armeija. Juuri näin!

voi urpot

Saara kirjoitti...

Annikki, ei sitä nyt noin kirjaimellisesti pitänyt ottaa. Täällä tulee heitettyä kaikenlaista.

Vai niin, Nenä.

Annikki kirjoitti...

Onneksi toimin nettipoliisina, niin ei pääse terroristit voitolle.

No repesi vähän hermo, kun olen itse ollut ainejärjestöissä ja toimikunnissa toimimassa muka yhteiseksi hyväksi ja se on sellainen homma, että koskaan ei saa kiitosta ja jäsenet marisee sen minkä ehtii.

"Miksette järjestä meille mitään kivaa?"

no kun järjestetään, niin kukaan ei tule paikalle. Ja kohta maristaan lisää.

Samaten pyörävaraston oven lukko oli ollut rikki vaikka kuinka pitkään, kunnes tulin lomalta takaisin ja soitin huoltoyhtiölle. Muut asukkaat eivät eväänsä väräytä. Ei herran jestas, millaiseen todellisuuteen on saanut törmätä vapaaehtoistyössä.

Ihan nuoruuttani vielä järkytyn.

Saara kirjoitti...

Annikki, ja se on muutes niin totta, että kaikki pittää aina tehhä ite. Siis toisten elämä ON vapaaehtoistyötä koko ajan. Ne muut korvaansa lotkauta. Niin se on.