Yöunet jäivät parin tunnin mittaisiksi, niin kuin aina sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Painajaiset olivat sairaita. En voi edes kertoa. Pitäisi vissiin pyhänäkin alkaa herätä ennen kuutta, että rytmi säilyisi ja voisi reilusti olla kuoleman väsynyt, päivästä toiseen. Tänään on ollut aamusta asti se vehje otsassa. Mitä se sitten tarkoittaakin. Ottaa niin päähän tussata töissä jotakin askartelua, jota viikonloppuna eivät olleet taas vaivautuneet tekemään. Seinät taas lappuja täynnä, Saara: tahtoisin toukokuun sen ja sen päivän vapaaksi, ja kesäkuun kolmannen, kuudennen ja kymmenennen, ja heinäkuussakin viidestoista ja ai niin neljäs kans, ja jos elokuun listaa teet, niin olisin silloin iiron käkkärässä; ja minä hevon kuusessa; ja minä haluaisin päästä festareille. Joo mut siis kyl mä niin tota noin kesätöitä haluisin niin paljon kun vaan on tarjota- me kaikki halutaan. ÄÄÄÄÄ!
Vaikka seittemältä singahdin kaupalle tekemään töitäni, että saisin yhdeksältä ovet säällisen näköisenä auki, niin ei; tukka pystyssä ja naama mustana sinun pitää ovesi aukaiseman. Kahvi palaa pohjaan ja jalkapohjatkin ovat tulessa jo puoli kymmeneltä.
Sitä paitsi minä konahdin yhdelle mummollekin tänään. Jos kone tyssää edellisen asiakkaan kohdalla, niin ettei pääse eteenpäin kuin sammuttamalla ohjelman ja käynnistämällä uudestaan, niin eikö siinä ole joku muori naama rutussa känisemässä, että kun aina saa odottaa. Ja on se sitten kumma. Minä kyllä lähden, jos se ei kohta toimi... minua alkoi kerrankin suoraan sanoen vituttaa. Posket kuumottivat jo muutenkin, kun ei toimi niin ei toimi, vaikka minkä teet. Aikaa oli mennyt ehkä pari minuuttia. Eikö tästä nyt pääse jo... aina saa odottaa, minä kyllä lähden ...mummo jatkoi mutinaansa.
- Eiköhän se ole sillä tavalla, ettei kauppaan kannata lähteä ollenkaan, jos on niin kova kiire.
- No ei ainakaan tähän kauppaan, mummo sanoi ja jäi odottamaan kiltisti vuoroaan.
Junassa se samperin kännykkään kälkätys kävi totaalisesti hermoon. Sormi korvassa yritin lukea taas yhtä täysin käsittämätöntä tenttikirjaa: ... legimitaatioprosessi on kontekstisidonnainen, ei niinkään absoluuttinen, ihanteellinen tai abstrakti kuin oikeustieteissä yleensä legimitaatio määritellään (Beetnam 1991, 14). Legimitaatiossa on kyse sekä moraalisesta että normatiivisesta näkökulmasta valtasuhteisiin, jotka konstituoituvat yhteiskunnan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Sormi oli melkein aivoissa asti, kun samaan aikaan vieressä istuva purkkaansa lätkyttävä ja säärtään seksikkäästi heilutteleva nuori nainen avautui kännykälleen Tallinnan ristelystään ja miten oli niin löytänyt just samaa sarjaa korvikset, kun mikä se kaulakoru on... ja hei, vitsit mikä hytti. Telkkarista näky kaikki kanavat.
Pää meinasi haljeta. Pakko pitää vapaailta lukemisesta. Lupasin vielä laittaa tyttärelle raitoja sen metrin mittaisiin hiuksiin. Jäi jotenkin kroonisesti päälle tämä nillitys. Ei ole edes PMS, tarkistin jo kalenterista, turha yrittää.
How to Survive November 2024 – 22
4 tuntia sitten
17 kommenttia:
Kyllä helpottaa kuulla, että muillakin on noita päiviä!
Huomenna on paremmin, eikö? Jooko? Pliis. Pliide!
Mä kyllä ymmärrän ihan täysin, sen verran härdelliä sä pyörität siellä. Koita jaksaa.
Ja mitä tuohon junassa istumiseen tulee, niin sitä tarvitsis edes hieman rauhaa varsinkin kun duunista matkaa kotiin, mutta useimmiten se ei kyllä onnistu, ei sitten millään. Jos vieressä ei ole kälättäviä mummoja ja säihkysääriä, niin sitten on kasa kiroilevia teinejä, poikia useimmiten. Joiden joka toinen sana on v***u ja niiden tyttöystävät katsovat niitä vierestä ihaillen. Voi tsiisus sentään.
Voi Saara, se on Maanantai sulla. Huomenna on jo paremmin. Mita jos ostaisit korvatulpat ja suurin elkein virittaisit ne korviin siella junassa? Niin mina teen...
Heh, työkaverit voisivat ainakin olla sitä mieltä, Antitäti. Kyllä sen verran näkyi naamasta, nääs.
Nih, Lumi. Jooh. Välillä tää härdelli... no niin no, se on maanantai vaan. Ai kun saisi kuulkaa oman junavaunun aina kotimatkaa varten :)
Moro, Saara. Joo, mulla kyllä elkeet on ilman tulppiakin. Mutta nyt muistan ottaa tulpat kassiin. Kyllä. Se on pakko.
Alko ihan myotavituttamaan. Tohonkun olis latannyt viela paalle sen PMS:n niin siina olis niin mummo kuin Tallinnan misukkakin lahteny aika oikoseen..
God damn!
Hah, hauska herätys täällä, Wilhelmiina, vaikka hampaisiin sattuukin. Kyl se vitutus niin pahasti jäi päälle, että on tullut taas narskuteltua hampaita sen muutaman tunnin, mitä nyt taas ehti "nukkua" ennen kuin piti nousta. Mutta on hyvä pappa sulla siellä! Ymmärtäähän ton nyt. Ihan siis silkka fasisti vaikka kyllä se bolsevikkikin käy, kun tolleen ohi menit kävelemään.
Petra, ONNEA! Se PMS... eih...
... hirvee kiire tuli suihkuun ja kohta junaan. Mää vaan täs lueskelen, ja kello tulee kuus!
Minulla on ihan kalenterista kahtomatta kanssa jatkuvasti aivan hirvee P(ost) M(ortal) S(syndromaa).
Me oltiin kavereitten kanssa Minna Canthin muistokaljoilla eileen - tänään oli sit herätessä AJE (Alea Jacta Est).
Heh heh ensio, parempi AJEkin ku PMS.
Mulla on ESSB.
ESSB? Se on jotain hienoa?
Eino Seppo Sakari Boudiainen?
Entisen Setäs'n Salaiset Baheet?
Eremitaashin Säkenöivästi Sönköttävä Baabushka?
Energeettinen Solisluulähtöinen Saatanallinen Bakotus?
E(nsion ja) S(edän) S(alvamis) B(ileet)!
Pönttö, hei! Mikä on ESSB:n Meny? Onko se tuas sitä IPP:tä ja GKTV:tä?
*
Tässä välissä pittää kai näin sukulaismiehenä selvittöö vähäse. Se tämä Sarah oli ennenku sille kasvo parta, siis neitiaikoina, ussein nähty vieras Lemmenjoella. Sieltähän se vaskas tämän nykysen kultansakin. Ja samalla suoritti tämän IPP-tutkinnon.
*
Eppäilen ettei se muista itekään ennee kun ei muutakaan, niin suomennan vapaasti: Itse Purtua Poroa ja Gandhin Kusesta Tislattua Viskiä.
Joo, just näin, pojat.
Setäs on taas nähny unta. Tää taputtais nyt sen päätä ja sanois, että joo joo, setä.
Aiku kiva, kiitti vaan.
Tsihhih...
Lähetä kommentti