Minä täällä taas, hei.

Hmm... joudunkin nyt pitkin hampain vastaamaan ilkikurisen Hanhensulan heittämään meemiin ja kertomaan vastentahtoisesti itsestäni (hahhah). Noh...mikäs sen mukavampaa.

Itse asiassa nyt kun tähän kerran tulin, voisin samantien kertoa, että minulle on viime päivinä sattunut kaikenlaista; tukka on lähtenyt siis se on lyhyt ja hapsuinen sekä vaihtanut väriä punaisemmaksi; koko huusholli on pihaa ja puutarhaa myöten myllätty ylösalaisin; töitä on ollut myös töissä enemmän kuin tarpeeksi.

Olen myös kuunnellut Hard rock Hallelujah -biisiä mietteliäänä. Siis kuinka monta erilaista tapaa onkaan lausua Hallelujaa!? Lordi sanoo sen loppuosan niin... luujah, että sitä jää ihan jännityksellä odottamaan. Se ei ole mikään Hallelujaa! -kiljahdus, eikä nunnan huokaisema hhhallelujah, puhumattakaan mistään gospel-hallelujah:sta, vaan siis kerrankin oikein persoonallinen hallelüüjah. Ei siihen ole edes mitään suomen kielen kirjainta olemassa kuvaamaan näitä kahta hieman venytettyä yu:ta. Ehkä se on rovaniemeläinen u:n ja y:n risteymä. Hallelujan lisäksi tulin tänä aamuna myös vaipuneeksi mietteisiini samalla kun koira tonki myyrän koloja, että meinasin junasta myöhästyä. Tuli vain mieleen, että mitä jos junassa joskus aamulla olisi raskaana oleva nainen ja se heittäisi pirjot päälleni. Että mistä sitä saisi uudet vaatteet siihen hätään. Sitä vaan istuisi junassa Helsinkiin asti ja menisi ostamaan uudet vaatteet, kunhan olisi itse yrjöillyt niille vähän lisää. Kaikenlaista sitä tulee mieleen. Niin kuin seksi. Jotenkin nolotti ihan, kun puutarhaa laitellessa kaikesta tuli mieleen seksi. Tai kun kävelin metsän reunaa. Ja kun olin... viettämässä työaikaani rappusten juurella. Mutta onhan nyt toki toukokuu.





Seksiä, seksiä, seksiä... ääh. Mitä kaikkea nuo muurahaisetkin tuolla kiven alla olla tehneet. Se kuningatar... ooh. Olkoot.


Ja sitten siihen meemiin.

Suolaista vai makeaa?
-Suolaista.

Ihminen jonka olet kadottanut/menettänyt?
- Onhan niitä, tullut ja mennyt. Tämä kai tarkoittaa, että ketä on jäänyt kaipaamaan. Ehkä sitten pappaani, joka lähti vähän liian aikaisin. Karkasi jotenkin yllättäen, enkä ehtinyt aikuistua tarpeeksi, jotta olisin tutustunut häneen kunnolla.

Viikonpäivä josta pidän?
Perjantai. Miks ei aina voi olla perjantai, perjantai?

Kuukausi josta tykkäät?
- Ehkä kesäkuu, kun kaikki puhkeaa kukkaan, lehdet ovat vielä raikkaan vihreitä ja metsän tuoksu huumaa. Linnutkin ovat lakanneet tappelemasta ja keskittyneet perheisiinsä. Heinäkuu on sitten jo kuin keski-ikäinen ihminen. Liian kypsä, liian täyteläinen... liian lähellä kuolemaa. Ja liikaa turisteja, lomalaisia... Toukokuu on liian oikukas ja huhtikuu taas... no tänä vuonna ainakin syvältä. Elokuun lämpimät ja pimeät yöt heinäsirkkojen siritellessä ovat kyllä vertaansa vailla...

Mieleenpainunein kirja?
- Ehkä se Anne, merten kuningatar, jonka luin ihan pentuna, alakouluikäisenä. En tiedä kuka sen kirjan on kirjoittanut. Löysin sen jostakin, en muista edes mistä. Varmaan se on jokin hömppäkirja, mutta se Anne, huhhuh, se oli seksikäs pakkaus ja touhusi merimiesten kanssa sitä ja tätä. En unohda sitä koskaan.

Muistatko haikeudella yhtään opettajaasi?
- En. En edes sitä, jolla oli pöytäviinapullo flyygelin sisällä jemmassa.

Haaveiletko lottovoitosta?
- Joskus, mutta se on välillä vähän hankalaa, kun en koskaan lottoa.

Pidätkö tavarataivaasta?
- Onko tavaroilla taivas? Ei varmalla ole.

Vai oletko minimalisti?
- Eeeen.

Onko tämä päivä ollut hyvä päivä?
- Ihan jees.