tiistaina, lokakuuta 11, 2005

Miten unohdan yölliset puuhasteluni














Minulla se rittää touhua öisin. Aikansa kun hakkaa äijää, että "lakkaa perkele kuorsaamasta", eikä se lakkaa, sitä ottaa vuoteensa ja käy. No ei, mutta jos olisin maailman vahvin nainen niin ottaisin. Nyt otan vain täkin sekä tyynyn ja köpötän sohvalle. Ripset ovat ihan solmussa. Käyn pitkäkseni siihen sitten kaukosäätimien päälle ja vetelen niitä yksi kerrallaan selkäni alta pois. Ei siitä niin kovin pitkään ole, kun yksi kaukosäädin riitti. Nythän niitä pitää olla monta. Voisikin ostaa sellaisen cowboyvyön kahdella asekotelolla ja yhden säätimen voi sitten työntää varuiksi vielä sukanvarteen. Olisi niinku pikkusen valmiina vetämään oikeaa kanavaa ja vähän äkkiä. Siitä kuulkaa oiva isänpäivälahjavinkki, naiset. Varmasti auttaa seksielämäänkin jotenkin, en tiedä miksi, mutta kaikkea kannattaaa kokeilla.

Sohva tuntuu iholla ensin kylmältä, sitten kuumalta, ja lopulta se on ärsyttävän nihkeä. Iho pamahtaa, kun sitä nykii irti nihkeästä nahkasta. Päätän ostaa uuden sohvan heti aamulla. Jonkinlaisen divaanin ehkä. Mietin hetken, etsisinkö Ikean luettelon kaksi metriä korkeasta keräyspaperikasasta, jonka unohdin viikonloppuna viedä keräykseen. Mutta en viitsi, koska pelkään että koko rakennelma romahtaa.

Makaan siis sohvalla. Keittiön kellon tikitys tuntuu täyttävän koko pään. Niin minä singahdan ylös ja lyön varpaani arkun kulmaan. Revin hetken hiuksiani ettei varpaaseen satu. Olen aivan adrenaliinilla pumpattu, kun kiipeän talousjakkaralle ja riuhtaisen kellon seinältä alas. Olen teipannut sen karhuntarralla kiinni, koska se putosi kerran päähäni. Joudun vetämään sitä kaksin käsin ja horjahdan. Lyön käsivarteni kaapin ovenkahvaan ja alan itkeä. Niin minä sitten istuskelen aamukolmelta seinäkello kädessäni keittiön jakkaralla ja itken. Melkein hukun. Nousen ylös vasta kun mainingit lyövät rantaan ja kahlaan kuiville. Aikuinen nainen mä oon.... Jo toinen yö peräkkäin ilman kunnon unta. Kissa alkaa huutaa ruokaa ja minä pakenen sitä koppiini. Pistän tietokoneen päälle ja ajattelen lukea netistä jotakin pitkästyttävää. Mutta netti ei toimi. Tarkastan johdot, ei toimi. Sammutan koneen, käynnistän sen uudelleen, eikä toimi. Haistattelen koneelle ja puin sille nyrkkiä. Koira istuu oviaukossa pää kallellaan ja tapittaa. Näin ei voi jatkua, minä ajattelen ja menen takaisin sohvalle. Herään puolen tunnin päästä kellon soittoon.

Olen saanut sähköpostia tuntemattomalta mieheltä. Hän on nähnyt unta, että tutustuu Saara-nimiseen naiseen, herää siihen kolmen aikaan yöllä, avaa jääkaapin, syö suklaata ja menee nettiin, kun kone on muutenkin valmiiksi päällä imuroimassa Spede-elokuvia; googlettaa Saaran, päätyy tänne ja kirjoittaa minulle kirjeen. "Olen 44-vuotias vapaa mies... ...kuka olet?"

Ensin ajattelen, etten vastaa. Sitten googletan Saaran, enkä löydä itseäni mistään. Löydän prinsessasaaroja, Saaran kartan, ihania saaroja, kirjallisia saaroja, kaikenlaisia suloisia saaroja koko netti täynnä, mutta ei minua. Päätän rohkaista miestä etsimään sitä oikeaa Saaraa, koska kirje on liikuttava. Ja minähän olen muistaakseni naimisissa, joten toivotan siis reippaana tyttönä onnea Saaran metsästykseen. Mies loukkaantuu, totta kai. Olinkin ainoa Saara. Olin ensimmäinen, joka pompsahti hänen väsyneille silmilleen. Ja minä pyydän kovasti anteeksi; selitän, että se oli väärinkäsitys. Vähän aikaa kummastelen, miten google niin kummasti valikoi, ketä kenellekin näyttää. Mies vastaa, ettei aamulla edes muistanut, että oli kirjoittanut minulle. Minäkin ihmettelen, miten helposti kaikki unohtuu.

37 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Korvatulpat? Nukkuminen eri huoneessa? Oletko kokeillut?

Eihän aikuinen nainen tuollaista kestä! Ihan tuli surku sinua, kun luin öistäsi.

Vai löytää google noin helposti sinut. Netti on ihmeellinen asia.

Petra

Saara kirjoitti...

Hassua tuo, että kaikki ehdottavat eri huonetta, ikään kuin asuisin jossakin lukaalissa. 15 vuodessa kyllä on tullut kaikkea kokeiltua, paitsi eri asuntoa.

Meitä on viisi perheenjäsentä ja jokaisella oma huone. Minun huoneeseeni ei mahdu sänkyä, en taida mahtua tähän edes pitkäkseni, jos en sitten nuku pöydän alla tietokoneen vieressä. Ainoa vapaa huone on olohuone ja sinnehän mä aina menen!

Ensi yöksi taidan laittaa patjan tyttären huoneen lattialle. Yöllä kun alkaa laittaa patjaa lattialle ja tehdä petiä, siinä muuten virkoaa aika kivasti.

Eikö kenelläkään ole sitä ongelmaa, että kun panee korvatulpat, kuulee miten veri kohisee suonissa ja valtimot sykkivät? Minua se vaivaa. Noh, minulla OLI korvatulpat, mutta ne lensivät kaaressa kauaksi, kun eivät auttaneet mitään.

Anonyymi kirjoitti...

Laita se mies sinne olohuoneen sohvalle jo illalla.

Minulla kohisee päässä jo niin kovin, etteivät korvatulpat haittaa. Ei ne kyllä mitään autakaan.

Mahtuuko työhuoneeseen kapeaa parvea ja sen alle kirj.pöytä ja muut vehkeet?

Hulluksi tulee, jos ei yöllä saa nukuttua.

Petra

Saara kirjoitti...

Ei oikein mahdu parvea tänne, jos ei sitten nuku ikkunassa tai oviaukossa. Mutta hulluksihan mä olen jo tullutkin. Kuopus nukkui ensimmäisen täyden yön 2,5 -vuotiaana. Oli se ihmeellinen aamu. Muistan sen vieläkin päivänselvästi. Nukuin silloin itsekin ensimmäisen yön heräämättä 2,5 vuoteen.

Kai mä laittasin sen ukon vaikka mihin.

Anonyymi kirjoitti...

No, ymmärrät varmaan, miksi minusta on tullut tällainen. Minulla meni 4,5 vuotta ennen kuin nukuin yli kahden tunnin pätkiä....

Ei teillä ole puutarhavajaa, romuhuonetta tms. pihalla? Mies ulkoruokintaan. Leikkaukseen? Herääkö se itse kuorsaukseensa(no, ei varmaan)?

Petra

Anonyymi kirjoitti...

Nyt se sit tiedetään, syy. Petra ei ole saanu nukuttua yöllä. Sinet seuraa telkkaa, Sarah, Sotkassa on ne patjanvaihtoviikot. Auts.
wrtdrq - hei, täällon tällanen kauheen kiva joku sanaleikki, oiku ihqu
reiska

Anonyymi kirjoitti...

Kuorsaus ei haittaa välttämättä mitään kuten ei kuorsaajaakaan. Parannuskeinoksi käy siis sama kuin tinnitukseen. Tahdonvoima.

Moca

Anonyymi kirjoitti...

Tää parempi puoli on ihqu. Helvetti mä voitin tolla alhaan omenapelillä 885807 Euroo! Vau! Mä olen rikas. Nyt toinen ihqu:
sgwrccvl - JESS
reiska

Anonyymi kirjoitti...

Melkein, yks nro veks! Ohoh! Moca, sullon kauhee tahdonvoima kyllä. Mäkin tahdon voimaa, mun pitäs saada body.
ebvzyisl - heippa petra talande svenska wolf
reiska

Saara kirjoitti...

No niin, Petra, nyt tääkin selvisi.

On meillä vinttikin. Johan mä sanoin, että laittaisin sen kyllä ihan mihin vaan. Mutta kun se ei mene.


Luitteko muuten tänään lehdestä, että rakkaimpiensa tuhkasta voi teetättää timantteja ja upottaa ne sitten vaikka sormukseen tai riipukseen.

***

Moka, kohta lätty lätisee.

***

Reiska, anna mulle ne rahat, jooko. Mä ostan asuntovaunun.

Anonyymi kirjoitti...

Minkälainen riipus sulla on mielessä, Saara?

Petra

Saara kirjoitti...

Joku nätti, joka sujahtaa seksikkäästi rintojen väliin.

Anonyymi kirjoitti...

En anna, ne on mun fyrkkoja ku mä ne voitin. Tää ei ole mikään CCCP tai DDR, Petra! Varsinkaan kun sä rupeet kohta lättyä lätisyttään Mocan kaa ;-)
peedekm - just, pissaa dekmiin
reiska

Anonyymi kirjoitti...

Ai kauheeta! Taas se alkaa, K-21, sujahtaa rintojen väliin. Ai kauheeta!
reiska

Anonyymi kirjoitti...

Hei, onks toi K-15 jne. ni senttejä vai mitä se on?
reiska

Saara kirjoitti...

Voi tota meijän Reiskaa. Ai että se on nuppunen.

Anonyymi kirjoitti...

Huppu kii... tai auki
reiska

Anonyymi kirjoitti...

Nuppuset, latinaksi minimani, on noin viis senttisiä.

Petra

Rauno Rasanen kirjoitti...

Ukko uniapnea-tutkimuksiin.
Niin kävin minäkin kymmenen vuotta sitten ja sain c-pap-koneen nenämaskeineen.

Siihen loppui kuorsaus ja hengityskatkot.
Unen laatu parani välittömästi ja paljon! Päiväväsymys katosi.

Nyt on jo sellaisia "hengityskoneitakin", jotka on likimain äänettömiä, eivätkä siis häritse herkkäkorvaista kumppania.

Rauno Rasanen kirjoitti...

lzzzzzml

Ihan vaan tuon kirjainpötkylän takia tämä kommentti...varsinainen kärmes...

Saara kirjoitti...

Kiitos, Rauno-setä. Hyvä esimerkki on aina myös kannustava.

Anonyymi kirjoitti...

Kuten Rauno jo ehdotti, kuorsaajan kannattaa mennä lääkärille. Myös laihtuminen vähentää kuorsaamista, jopa muutaman kilon laihtuminen.

Tavalliset apteekista ostettavat korvatulpat eivät yleensä riitä. Voi hankkia erikoistulpat (noin 100 euroa). Tee se, ettet tule kuuroksi.

Kuorsaaja ei kuule itse kuorsaamistaan, sillä hänen korvansa sulkeutuvat automaattisesti, kun kuorsaus on tarpeeksi voimakasta.
Pirkko

Anonyymi kirjoitti...

Voi Saara! Tuo on niin samanlaista, kuin meillä, että luin kommentit kauhealla innolla, että kuka ratkaisee ongelman...mutta ei. Vitun korvatulpat! Kuorsaava äijä käyttää korvatulppia, mulla se veren kohina ja sydämenlyönnit estää niiden käytön ja sitäpaitsi kuorsaus tulisi taatusti läpi niistäkin..Patjaa vaan Lapsen huoneen lattialle, josta pitää tietty ensin siivota kissan yrjöt ja sitten onkin jo niin pirteä ja vihainen, ettei mitään mahiksia. keittiössä alkaa autot kaahata aikaisin aamulla ja aurinko paistaa sisään, ei toivoakaan nukkumisesta. Sitäpaitsi mies herää viideltä ja mäjästää keittiössä tunnin-puolitoista-parhaan REM-unen aikaan, tietty.

Minä vaan kiskon skitsofrenialääkkeitä, jotka pudottaa niin, että aamulla ei pääse ylös, eikä herää, vaikka pommi räjähtäisi. Sivuvaikutukset on sitten ihan oma lukunsa..

Sohva on samassa huoneessa kuin kuorsauskin ja liian pieni nukkumiseen.

Voihan perse näitä yöjuttuja!
Saat sympatiani,
-minh-

Anonyymi kirjoitti...

Ja Moca: tinnituksesta on tullut kärsittyä teinistä asti. Harmi, kun ei ole sitä tahdonvoimaa, että nukkuisi, kun korvissa soi ja vieressä kuorsaa 90-kiloinen äijä kuin juna...et voi olla noin ymmärtämätön!!
-minh-

Saara kirjoitti...

Minh, sun pitäisi kyllä saada nukkua. Voi hitto sentään.

Ajattelin ostaa sellaisen nojatuolin tytön huoneeseen, josta kertanykäyksellä tulee vuode. Ei tarttisi niin kamalasti tehdä hommia keskellä yötä. Sit vois johonkin kaapin nurkkaan tunkea makuupussin, että olisi kaikki melkein valmiina aina.

Viime yön herra nukkui sohvalla! Heräsin vanhasta tottumuksesta keskellä yötä ja kuulin kuorsauksen kaukaa. Tulin niin iloiseksi, etten meinannut saada enää unta.

Anonyymi kirjoitti...

Kyllähän minä omasta mielestäni esitin ratkaisun, joka toimii. Ainakin meillä.
Mies nukkuu eri huoneessa. Niin kauan, kunnes lopettaa kuorsaamisen, enkä se ole minä, joka siirtyy olohuoneeseen.

Ihmeen kauan jotkut sietää kuorsaamista tai ovat valmiita keskellä yötä raivaamaan itselleen jostain nukkumatilaa.

Hommat selviksi, uudet huonejärjestelyt tms. Jostain syystä ihmiset pitävät härkäpäisesti kiinni siitä, että puolisoiden pitää nukkua samassa sängyssä, pidetään siitä kiinni, jotta kukaan ei ihmettele "ai, että te nukutte eri huoneissa?" Ikään kuin samassa punkassa(toinen nukkuen, toinen kuorsaen) olisi todiste toimivasta parisuhteesta. Hah.

Parisuhde toimii silloin paremmin, kun molemmat nukkuvat yöunensa hyvin.
Eri huoneissa nukkumista suosittelen kaikille pariskunnille, jotka valittavat minulle, että toinen kuorsaa, toinen potkii unissaan, toinen kirskuttaa hampaita unissaan, toinen haluaa ikkunan kiinni ja toinen patterit auki jnejne.

Jos ei ole tilaa, rullalle käärittävä patja kaapista ja olohuoneen tai minkä tahansa lattialle.
Ei pitäisi olla ongelma ellei siitä tee ongelmaa.

Petra

Anonyymi kirjoitti...

Ei kukaan potki unissaan muniaan, en ole kuullu.
**
Ny se DDR perusti tänne sen klinikkansa, olisivat nyt ottaneet sen sinne sanomiin. Tämä vielä! Ensin häkissä sen kanssa, ja sitten Leelia täällä.
**
Älkää uskoko sitä! Oikeesti sen miäs on pannu sen parvekkeelle kuorsaan. Minä voin todistaa, et se kuorsaa ku katupora.
**
Se ny harjottelee sitä ddr:ää täällä ku se kohta menee duuniin.
wyevg - what you eat vomiting goes
JESS
reiska

Anonyymi kirjoitti...

Pää kiinni, Reiska. Sä viet kaiken mun uskottavuuteni. Koskaan ei saa kirjoittaa mitään, mitä Reiska ei hyväksy. Ei jaksa.

Petra

Anonyymi kirjoitti...

Mitä epäilläänkö täällä tahdonvoimaa? Minä nojaudun sellaisiin auktoriteetteihin Schopenhauer, Twain ja korvalääkäri. Muuteen lukemani tieteen selitys sille, että kuorsaaja ei kuule omaa kuorsaustaan on pelkkä kehäpäätelmä, joka ei selitä mitään ainakaan tuollaisenaan:

http://www.tiede.fi/kysyasiantuntijalta/?p=70&k=

Miten kuorsaaja itse pystyy nukkumaan moisessa metelissä? (04.12.2003)
Kuorsaus on erilaista kuin ulkoinen melu ja se aistitaan myös eri tavalla.

Unen aikana korvan aistinsolujen refleksit ovat vaimentuneet tai puuttuvat täysin, minkä vuoksi kuorsaaja ei kuule omaa kuorsaustaan tai havahdu sen takia hereille. Unen aikana myös kehon herätysreaktiot ovat vaimeita ja ärsykekynnykset korkeita. Kuorsauksen melutaso on keskimäärin 55-63 dB eikä se henkilön itsensä kohdalla heikennä kuuloa.

Moca

Saara kirjoitti...

Miten täällä ny näin kireitä ollaan. Just ku... noh. Never mind.

Anonyymi kirjoitti...

Täällä mitään kireitä ollaan. Täällä on nukuttu ihan hyvin ja kun yrittää kirjoittaa jotain kehittävää, niin Reiska vittuilee kuin pahinkin maalainen.

Petra

Saara kirjoitti...

Reiska vittuilee vittuilemisen ilosta, ei siksi, että sillä olisi aihetta.

Syleilkäämme.

Anonyymi kirjoitti...

No, mutta ei saa vittuilla, kun suomi on häviöllä 0-1. Joku raja kiusaamisessakin pitää olla.

Ei syleillä, tehdään aaltoja.

Petra

ill. kirjoitti...

kuorsaajani meni viimein erikoislääkäreille, ja lähete unilabraankin on. saanee sellaisen kuorsauksenvahtijan jota käytetään muutama yö kotona ja viedään sitten labraan jossa tiedemiehet selvittää mikä on kuorsauksen perimmäinen syy. pitkät kysymysjutut oli maanantaina vastaillut, ollut jopa aivotomografiassa koska uniapnea (jos sillä se on) on voinut aiheuttaa aivovaurioita, ei saisi syödä iltaisin enää mitään - syö. ei saisi juoda alkoholia - työkaverin kanssa putsasi tänään kaks kaljaa ja sen jälkeen ajoi autolla pimeässä kotiin.

olohuoneen lattia on toinen rakas vuoteeni ja jos ottaa tarpeeksi peittoja niin selkäkään ei tykkää kovasti pahaa. (ja siinä on se etu ettei aamulla tarvitse erikseen levitellä peittoja joogaa varten kun sen on yöllä tehnyt ^^)

tässä reiskalle: zapnga.

Saara kirjoitti...

Kauheasti kohtalotovereita tai muuten vain kuorsaavia. Tämähän on valtava ongelma. Hyvä, että jotkut suostuvat lääkäriin. Mä olen jo edennyt ehdotusasteelle. Varovasti. Hyvin hienovaraisesti.

Anonyymi kirjoitti...

Petra muuten kirjoitti asiasta, josta minunkin on pitänyt joskus kirjoittaa ja olen saattanut jotain laittakin johonkin. Onko samassa sängyssä nukkuminen jotenkin pyhä asia? Kertooko se muka jotain parisuhteen tilasta? Kun minä olen kertonut meidän suunnittelevan muuttoa isompaan asuntoon ja omissa makuuhuoneissa nukkumiseen, niin kaikki on ihan, et "ai teil on ihan kuollu suhde..?? Kyllä täytyy yhdessä nukkua, että suhde voi hyvin!!" jne skeidaa. Meidän suhde voi hyvin, kun kumpikin saa nukuttua hyvät yöunet ja jos se luonnistuu paremmin eri huoneissa, niin mikä jottei? Jos seksielämästä(ja läheisyydestä ja mitä niitä muita oli) puhutaan, niin on se aika kuollut suhde, jos ei muuta paikkaa ja aikaa keksi kuin se parisänky nukkumaanmennessä. Minä odotan innolla omaa huonettani, josta voi sitten välillä livahtaa miehen huoneeseen...;)
-minh-

Saara kirjoitti...

Jaa-a. Mitähän näille kuolleille suhteille sitten pitäisi tehdä? Vai onko suhde vieläkin kuolleempi, jos nukkuu kuitenkin samassa sängyssä, vaikka siellä vain kuorsataan, eikä kenties koskaan tehdä mitään muutta kuin kuorsataan. Vaikeita juttuja. Onko seksi ainoa mittari suhteen elävyydelle? Eikö ilman seksiä ole suhdetta? Jos saisi edes makkarissa, niin olisiko suhde silloin kuitenkin olemassa?