Loma on ohi.
Matka tehty.
Lehdet haravoitu ja pyykit pesty.
Voisin aivan hyvin jäädä ikuisiksi ajoiksi kotiin.
Voisin ehkä vielä joskus kirjoittaa,
ja juoda päiväkahvit istualtaan.
Puuhastella pitkin päivää.
Nyt on apeus ja PMS.
Huomiseksi valmis väsymys.
Kun voisikin elättää itsensä tässä
tietokoneensa edessä.
Olisihan se aika ihanaa.
Tekstit
8 kommenttia:
Voimia! Kyllä se siitä, taas.
Petra
Loman jälkeen on jotenkin hutera olo aina. Ei uskoisi, että pystyisi tekemään yhtään mitään. Mutta kiitos.
Uskon, että on kurja olo mennä loman jälkeen töihin. Koeta kestää!
Itse haluaisin varakkaan elättäjän. Sen verran se työnteko tympii. Onko ehdokkaita?
Äh. Miten tuo PMS osaakin sovittaa itsensä aina pahimpaan aikaan? Tai ehkä se menee nyt, hyvällä tuurilla, samaan xitutukseen töihinpaluun kanssa? Jakselua kuitenkin molempiin!
Olet laittanut kuosin talvisen viileeksi. Näyttää hyvältä :)
Voimia työhön. Ja jos lainkaan lohduttaa, niin on tässä murheensa tässäkin kun koneen ääressä leipänsä maailmalta kerää. Vaikka eipä se kyllä taida lohduttaa.
Joo, Silja Orvokki, varakas elättäjä on hyvä olla olemassa. Mutta lapsia ei kannata kyllä tehdä, koska niin rikasta miestä ei olekaan, etteikö lapset saa sen rahoja menemään.
Siis, Ohi Ammuttu, mä en muista, että se olisi koskaan tullut hyvään aikaan tai oikeaan saumaan. Kiitos.
Marleena, jostakin lehdestä luin, että nyt pitäisi sisustaa lämpimillä väreillä ja yllä oleva blogistikin oli laittanut niin nätiksi. Mutta minusta nyt vaan sitten tuntui siltä, että pitää saada vähän lämpöä pois päältä. Ja kun minua kotona kiellettiin vielä ripustamasta punaisia verhoja ja levittämästä rusottavia mattoja, jotakin pitää päästä sisustamaan.
Kirsti, ei se nyt auta. Helposti sitä kyllä erakoituisi ja käpertyisi vällyihinsä, jos saisi olla kotona. Vaikka kyllähän sinäkin joudut pitkin kyliä suu vaahdossa höpöttämään omista kirjoistasi. Toisaalta se voisi olla... eikä voisi. Oi kauheeta, mitä kaikkea sinäkin joudut tekmään.
Ei se vaahtoaminen edes ole pahinta, mutta en minä kyllä osaani vaihtaisikaan kenenkään tuntemani kanssa, että siinä mielessä tässä kai voi pitää itseään tyytyväisenä.
Lähetä kommentti