Joku (nuori nainen) jäi juuri sen junan alle, jolla olin tulossa kotiin. Matka katkesi Espoon keskukseen. Junassa oli ollut kuuma, todella kuuma. Tömähdyksen jälkeen juna pysähtyi ja sisällä kylmeni ihan tyystin. Hiki kuivui otsalta sekunnissa. Kiukutteleva äiti alkoi marmattaa, että tietenkin, kun just piti hakea lapsi hoidosta, niin käy näin. En osannut sanoa siihen mitään. Joku sentään jäi junan alle. Kovasti väkeä kertyi katselemaan ja vastaan tuli kalman kalpeita poikia. Eräs muori päivitteli päivittelemistään, miten näin voi käydä. No mitenköhän.
Tekstit
8 kommenttia:
Voi hyvänen aika, tuo on juuri se painajainen mitä joskus junassa istuessaan tulee miettineeksi.
Todella surullista. Irvokasta myös.
Milläs se Maija on päässyt noin äkkiä kotiin? Siellähän oli liikenne ihan seis ja konnari sanoi varttitunnin odottelun jälkeen, että tämä juna ei lähde tästä mihinkään.
Voi surullisuus :-( Siinä pysähtyy väistämättä muutakin kuin juna, vaikka kuinka olisi koleen kyyninen (millä en nyt meinaa tietenkään erityisesti Saaraa vaan koko hiton ryntäilevää maailmaa) (jos joku vaikka jo ehti miettiä).
Nuo ovat pahoja. Tuollaisia tilanteita haluaa välttää miettimästä, saati kokemasta. Varmaan laittaa kaikenlaista risteilemään päässä.
Surullista.
Maija lähti vartin normaalia aikasemmin töistä, eikä kupeksinut tänä päivänä kaupoilla. Onneksi. Ei tarvinnut olla paikanpäällä tuota todistamassa.
Tällä kertaa ainakaan.
Moi Ohari ja Ally. Mua vaan vieläkin ihmetyttää, että tuli niin viileää. Että kun koko matkan puski hikeä ja ihmiset leyhyttelivät lehdillä naamojansa, niin sitten yhtäkkiä on aivan viileää.
Parempi niin Maija, yritin kyllä katella, että näkyykö asemalla tuttuja, kun sain kännykällä hommattua niin äkkiä kyydin, niin oltaisi voitu kyydittää muitakin.
Ihan kauheeta :/
Mulle jäis tosta oikeesti varmaan kauheet traumat. Mua pelottaa aina joka paikassa et jotain ton tyylistä tapahtuu..
Voi Kataw, ei kannata pelätä etukäteen. Elämä menee pelätessä ihan hukkaan.
Lähetä kommentti