Valokuvatorstain aiheena uni.
Kun ei nyt vaan jaksa blogata.
How to Survive November 2024 – 14
3 tuntia sitten
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tietoa bloggarista
Oma blogiluettelo
-
-
Tarina-avaruuden turistit5 päivää sitten
-
-
Kuningattaren maja2 kuukautta sitten
-
-
Värejä ja tuoksuja Elias Lönnrotin tapaan7 kuukautta sitten
-
Jorge Semprúnista ja tutkimus tekoälyn kirjallisuustietoisuudesta8 kuukautta sitten
-
Pahan päivän varalle tarvitaan ruokaa, laumaa ja hyvinvointia10 kuukautta sitten
-
Elämäkertaa etsimässä10 kuukautta sitten
-
Uimahallissa on tunnelmaa10 kuukautta sitten
-
Askeetti saa komplekseja Villassa1 vuosi sitten
-
Kritiikin jäljillä1 vuosi sitten
-
Taidegrafiikan sanakirja2 vuotta sitten
-
Tervetuloa 20222 vuotta sitten
-
Kirje exälle avioliiton aikana4 vuotta sitten
-
Onkohan meillä varaa?4 vuotta sitten
-
Vaihda uuteen osoitteeseen5 vuotta sitten
-
Miksi, miksipä ei.6 vuotta sitten
-
Onnistumisen onnesta6 vuotta sitten
-
Tempat Jasa Pembuatan Jaket Secara Online7 vuotta sitten
-
¯\_(ツ)_/¯7 vuotta sitten
-
+1126 Ystävän näkeminen7 vuotta sitten
-
nyljetyt ajatukset9 vuotta sitten
-
Audi R810 vuotta sitten
-
Satunnainen surffaaja...11 vuotta sitten
Tilaa
Tekstit
Kommentit
Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi.
16 kommenttia:
Miksi blogata, kun on laittaa näytille näin kaunis kuva. Nuo värit ovat kerta kaikkiaan.
Eikä ole edes kovin paljon käsitelty.
Minulle on oikeastaan ihan samantekevää, onko kuvaa käsitelty vai ei, pääasia, että pidän siitä. Omia kuviani käsittelen surutta ja ronskisti, jos siltä tuntuu. En niin jaksa hihhuloida kameratekniikan perään peläten kohinaa ja rahinaa ja puhinaa ja pahinaa.
Juu ei, mutta hienot värit saa niin helposti käsittelemällä, ja tässä ne olivat jo valmiiksi. Siis että pääsin helepolla :)
Hmm, minusta kuvaa käsittelemällä pääsee helpommalla.
Luomukuvaa pitää tarkentaa ja rajata jo kuvausvaiheessa, höh:)
Mutta ymmärrän pointtisi.
Joko runotuttaa?
Kuvia saa käsitellä, runoja sitten ei , ettäs tiedätte. Kaikki runonkäsittelyohjelmat pitäisi kieltää.
No joo, olihan siinä yks homma, mikä piti tehdä.
Hahhah, Enska.
Hmm, runot voisi minun mielestäni ottaa käsittelyyn saunan taakse. Mitä jäljelle jää, se jääköön ja kestäköön.
"Joko runotuttaa?"
Koko yö meni tuohon, että tajusin, Susu. Ihan oikeasti luulin, että mun pitäis nyt kirjoittaa runo :) Hah.
Mutta vastaus on, että säätilaa olen seurannut kyllä.
Miksihän mulle tulee tästä jokin Stenvallin maalaus mieleen? Jännä kuva kertakaikkiaan.
Joo, on unikuva. Oikke onnistunu on. -ruu
Kiitos, Bemary, mutta voi! Nyt tulee mullekin. Tosiaan.
Kiitos, Ruu.
Kaunis unikuva. :) Pidän värimaailmasta.
Kiitos, Celia.
Oikein ihanat värit! Sininen onkin unen väri. Tämä kuva on selkeä, rauhoittava ja tyyni.
Oi, kiitos, Salka!
Lähetä kommentti