Olen taas sairaslomalla. Ei oikeastaan edes hävetä enää. Osasyy voi olla tietty se, että hengittäminenkin tuottaa tuskaa ja otsalohkot sekä nenänympärys ovat pullistuneet. Näytän muuten ihan rypyttömältä. Luonnon oma botoxi, siis lima. Lääkkeet on kyllä. Omituinen flunssa, kun hyökkäsi suoraan onteloihin. Virukset kai etsivät nykyisin yhä enemmän heikkoja kohtia, joihin jäävät suoralta kädeltä muhimaan, sen sijaan että vaivautuisivat hyökkäämään koko ruumiseen. Ehkeivät pärjäisi ja tietävät sen kyllä. Flunssavirusten olisi nimittäin ihan turha tunkea aluksi meikäläisen pohkeisiin.
Näiden saikkujen määrä puolestaan alkaa kai jo turruttaa. Voisi helposti ajatella, että pärjäävät siellä muutenkin ihan hyvin ilman minua, paitsi jos eivät soittelisi heti aamukahdeksalta ongelmineen, esimerkiksi unohtuneine avaimineen miettimään, miten pääsisivät kauppaan sisälle. Otin kyllä töitä kotiinkin. Panen palkkalaskelmat kesä- ja heinäkuun ajalta ajantasalle. Jos jaksan. Nukkuminen on niin pirun vaikeaa.
Toissa yönä
olin jo sängyssä puolen yhdentoista aikaan, kun kuulin jonkun hiippailevan meidän pihassa. Koirakin kuuli ja aloitti hirveän haukkumisensa. Nousin sitten katsomaan, mikä helvetti siellä hipsii ja löysin esikoiseni ulko-oven takaa pyöreän naisen! Kysyin sitten, että milläs asioilla siellä tähän aikaan liikutaan? Nainen laahusti luokseni ja pyöritti päätään. Ei se osannut suomea, tai ei se ainakaan puhunut mitään. Sitten nainen ojensi vaaleanpunaisen paperin, jossa oli pienen pojan kuva ja vieressä teksti (pikaluettuna ja huonon muistin varassa): Olen 3-vuotias romanialaispoika. Minulla on leukemia, eikä meillä ole rahaa kalliisiin hoitoihin. Ole hyvä ja anna 5 €, jos haluat auttaa. Siinä samassa muistin Sun äitis kirjoituksen heinäkuulta. Se tuli kuin salamana: huijari, perkele. Katsoin lappua, katsoin naista, vilkuilin olkani taakse, milloin koira tulee ovesta läpi ja katsoin taas naista syvään huokaisten ja päätäni pudistaen.
- Tämä ei ole oikea tapa kerätä rahaa, minä sanoin. Nainen nosti lappua uudestaan ylemmäksi ja toljotti kysyvästi silmiini.
- Ei, sanoin ja ahtauduin oven raosta sisälle.
Ensinnä siis kello puoli yksitoista sunnuntai-iltana ei ole minusta ollenkaan soveliasta tulla pummaamaan rahaa ovelta ovelle. Toisekseen minussa heräsi välittömästi epäluulo, että joukko romanialaisia mölyäviä viiksiniekkoja istuu parhaillaan valkoisessa ruosteenkukkaisessa Ladassa tuolla isolla tiellä, ja odottaa mamman suursaalista, jonka se on hyväsydämisiltä suomalaisilta saanut huijattua. Eikä siinä vielä kaikki, ajattelin myös, että romanialaisen roistojoukon mamma tarkastaa samalla tämän suhteelliseen harvaan asutun omakotialueen hiljaiset ja valottomat talot, jotka mölyävät viiksiniekat käyvät sen jälkeen ilakoiden putsaamassa. Ajatuksineni olin onnellinen siitä, että meillä on koira, joka pitää kamalaa metelia silloin, kun joku hiippailee pihassa.
Sen jälkeen puin takin yöpuvun päälle ja lähdin koiran seuraamaan mamman touhuja. Vein muka roskia. Kyllä vain se mamma jatkoi laahustamistaan ovelta ovelle ja kello alkoi lähennellä jo yhtätoista. Silloin minun mieleeni tuli soittaa poliisille. Entä jos se todella oli niin, kuin olin epäillyt. Entäpä jos ei. Jospa Romaniassa todella olisi pieni poika, jolla on leukemia ja joka tarvitsee rahaa. Joo, aivan varmasti. Käsittääkseni siellä on niitä yhtä paljon kuin muuallakin, mutta näiden matkaajien mukana ne rahat tuskin sellaiselle päätyisivät. Koska en kuitenkaan kehdannut päivystysnumeroon tätä asiaa soittaa, yritin ihan suoraan lähimmän päivästyvän poliisin tiskille, ja koska ne eivät vastanneet, asia jäi siihen.
How to Survive November 2024 – 14
3 tuntia sitten
17 kommenttia:
Paranemisia, muista levätä myös, ihan niin kuin oikeasti. Ei ne taudit turhaan runtele.
Kyllähän runtelee, ihan turhaan.
Höpö, höpö, kroppa on viisaampi kuin mieli.
Ja se ei ole paljon se...
Niin tai näin, ei ole mukavaa jos rahaa tullaan kerjäämään yöllä. Sunnuntai kello 11 on minulle nimittäin jo yö.
Poliiseista muuten tuli mieleen, että olen kerran elämässäni yrittänyt soittaa poliisille. Yritin Pasilan aseman päivystävään numeroon. Ensin kukaan ei vastannut. Puoli tuntia myöhemmin joku vastasi, ei osannut auttaa eikä tiennyt minne voisi soittaa. Taustalta kuului naureskelua ja jotain "tuus Kale ottaan kahvia" ääniä. Jäi jotenkin paskan maku suuhun.
Suosittelen poskionteloitten hoitoon nenäkannua. Oikeesti. Paranemista Saara!
Ihminen on ihan päin persettä suunniteltu. Vähemmälläkin LVI:illä kyllä pärjäis. Jumbe!!!
*
Vaikka putkethan uusitaan nykyvään ruuttaamalla entiset ja vetämällä uus putki entisen sisään. Loputtomiin sitä ei tietysti voi tehhä, muuten siitä tulloo pelkkä... pilli.
*
Saa nähhä mihinkä onteloon se seuraava tauti sinussa isköö.
Eikä mitään, Susu. Tartunta tuli toiselta työntekijältä, jonka takia jouduin tekemään ylitöitä silloin kun se oli töistä poissa. Pakkohan ne on mun tehdä, jos kukaan muu ei tee. No, jos sitten siitä muka vastustuskyky laskee, niin se on kyllä pelkkää vahingonkierrättämistä, eli ihan turhaa.
Joo, Kata, on se mullekin jo yö, kun puoli kuusi on herätys aina. Niin, ja sitä minäkin epäilin, että ovat kahvittelemassa tai pokeria pelaamassa. Enkä sitten viittinyt yrittää uudestaan. Hulluahan se olisi puolestaan ollut siihen hätänumeroon soittaa, että "Täällä hiippailee joku mummo!"
Nenäkannu ei taida olla mun heiniäni. Tuntuu vastenmieliseltä. On mut joskus punkteerattu, muttei se auttanut yhtään mitään.
Setä, ihmisen anatomia kai on ihan ok noin muuten, mutta jos sen valtaa vieraat oliot, niin se ei sit kyllä oikein toimi. Siis sitä ei ole suunniteltu miksikään hotelliksi satunnaisille matkaajille. Täyteen buukatussa paikassa menee ilman muuta putket tukkoon.
Minä luulen että hygieniassa on menty liian pitkälle, ja toinen on nämä myrkyt, lisäaineet, joita on jo joka murussa. En nyt muista tarkalleen mutta ihmisestä oliko se pari kiloo on pelkkää bakteeria suolistossa, ihossa jne. - Eihän tämä kone mitään kestä jos ne putsplankataan kaik veks. Ne kun on meillä hommissa ja iliman niitä meitä ei edes olis.
Niin mut jos ei putsaa, niin sitten haisee. Ei sitä niin vain voi enää haista ja antaa bakteeriensa puhjeta kukkaan. Mutta totta se tietty on, että kun nämä omat järkkärit käy vähiin, niin sitä päästetään sisälle ketä vain huligaaneja.
Niin mutta jos putsaa niin ei haise. Ja sitten menee väärän ihmisen kanssa naimisiin ko ne jotki jumben feromonit ei erotu siitä dödöpöllystä. Näitä dödövalmistajia vastaan pitäs kaikkien eronneitten nostoo joukkokanne. Perkeleen sumutusaineet, ihan konkreettisesti. Ja kun niitten jumben feromonien tarkotus on just etsiä se pönttö jolla on mahollisimman erilainen vastustuskyky et vois vääntää tänne pärjääviä sinappikoneita. Mutta ei, kaik tämä pilataan. Ajattele mikä järjestelmällinen rodunepäjalostus, jumbe, entäs kansantalous sitten, hiiskatti! - Tahtoo Nobelin.
Kun tuli tämä tupakkilaki, ettei ravintoloissa sua polttoo, niin nyt valitetaan että siellä haisee paska ja hiki. Ennen se kessunhaju peitti sen piereskelyn ja hien, enimmälti. Tässä on sen lain hyvä puoli. Mutta ennustasin, että kohta tulee pakolliseks sellanen hajustin niinko vessanpytyissä on. Jokahisen on kuljettava semmonen perstaskusta roikkuen, en ole ajatellu mihin sen voisi mekossa laittoo. Sano minun sanoneen. Dah!
Joo, setä, on tää näitten hajusteiden kanssa tuhoon tuomittu tie. Astmaatikot ei voi elää niiden kanssa ja muut kuvittelevat, etteivät voi elää ilman niitä. Kyl mun mielestä silti tupakka haisee paremmalta kuin paska. Oikeesti.
Varsinkin mahorkka, ihan oikeesti. - Se muuten se käristyneen paskan haju johtuu hiustenkuivaajasta. - En kyllä tiedä miks ne kuivaajat sellasen käryn päästää. Mutta se on ratkastu onkelma nytten. Ja kampaamoitten ohi ku kulkasee niin sieltä leviää se sama käristetyn paskan haju.
Niin, se käristyneen paskanhaju joo, kai se hiustenkuvaajasta tuli. Mutta se oli vanha kuivaaja, jota ei oltu käytetty pitkään aikaan. Outoa, että kampaamoista vois tulla samanlainen haju. Ehkä se on joidenkin kuivaajien ominaishaju.
Minulle tuli siitä autojutusta pitkäksi aikaa ihan niljakas olo. Saman tyyppinen tahrattu tunne oli Celialle tullut katukiveyksen kerjääjistä. Ja varmaan sulle myös tästä 3-vuotiaasta, sairaasta mummosta.
Siis se sellainen ristiriita, kun avuntarpeista haluaisi auttaa, mutta huijatuksi ei huvita tulla ja sitten suututtaa, että joku menee likaamaan niin pyhän asian kuin auttamishalun!
Heh, 3-vuotias sairas mummo, joo. Se on muuten niin totta, Sun äitis. Auttamishalun pitäisi olla pyhää ympäri maailman, kulttuurista huolimatta. Se on ihan hemmetin väärin just nimenomaan tahrata se. On alhaista vedota ihmisen omatuntoon huijausmielessä.
Kauheeta jos joku hiippailisi pihalla iltayhdeltätoista! Mulla on nytkin pihaovi auki, jotta ilma edes vähän vaihtuisi (suljen sen toki kohta kun menen nukkumaan). Saisin varmaan sydänkohtauksen, jos joku tuolla koputtelisi.
Niin, eihän se, Helen, mukavaa ole, mutta mulla kyllä uteliaisuus voittaa sydärin :)
Lähetä kommentti