"Saara en pysty antamaan periksi"

Eilen illalla viikon loman loppumetreillä tajusin, että kun aamulla lähden junalle, onkin valoisaa. Monta kuukautta olen painellut aamusella junalle täydellisessä pimeydessä ja palannut kotiin ainakin hämärässä, jos en ihan umpipimeässä. Se on ollut mukavaa. Yhtään ei ole tarvinnut miettiä miltä näyttää. Järkytyin asiasta niin kovin paljon, että päätin mennä töihin tuntia aikaisemmin. Huomenna pitääkin kai kuivata edes tukka. Se oli tänään pahasti pystyssä.

Aamulla sitten koko maanalainen maailma haisi aivan paskalle. Siitä minä ajattelin, että kylläpä on taas mukava tulla töihin ja aloitin päiväni virkeänä. Susu Petal kävi ennen kaupan avaamista tuomassa lämpimän tuulahduksen liki suoraan aurinkorannoilta. Snif. En ole koskaan käynyt rantalomalla. Eläytymiseni matkakertomuksiin on vajavaista, mutta parhaani yritän.

Palohälytin pärisi pitkin päivää, viiden minuutin välein. Se tekee sitä toisina päivinä enemmän, toisina vähemmän. Se on soinut arviolta sata kertaa näiden vuosien aikana ja sata kertaa turhaan, jos ei nyt Alepan pullauunissa kärähtäneitä hilloviinereitä oteta lukuun. Siinä olisikin ihan piilokameran paikka, jos meikäläiset mönkisivät koloistaan joka kerta kun palohälytin soi, ja painelisivat häntä sojossa ja tukka putkella sinne, minne hälytyksen soidessa meidät on määrätty meneviksi ja korvat maassa laahustettaisiin taas peräkanaa takaisin töihin. Ja ei kun kohta sama uudestaan. Pitkin päivää. Sikäli aivan sairasta, että tulipalon sattuessa meidän pitää etsiä kaikista kaukaisin kulkureitti ulos, kun ihan vieressäkin olisi yksi uloskäynti. Kai siihen on jotkin väestölaskennalliset syynsä. Tosin ikävimmässä tapauksessa päitä saattaisi olla vähemmän laskettavaksi juuri sen takia.

***

Oletko muuten koskaan tullut ajatelleeksi, että jos joku lähettääkin avainsanojen kautta salaisia viestejä juuri sinulle? Minulle se tuli juuri mieleen. Tyhjä pää vaatii avainsanoja, jotta kirjoittaminen lähtisi liikkeelle. Ilman avainsanoja olisin aika hukassa ja siksi noita mukamas heikkoja signaaleja täällä niin viljalti viljelen ja käyn niitä niin hanakasti ihailemassa.

No nythän on niin, että niitä kaikkein hempeimpiä ja pornoimpia hakusanoja yhdistettynä Saaraan en kyllä aio häveliäisyyssyistä paljastaa, mutta joku turkulainen on ihan tullut tänne äskettäin haulla saara en pysty antamaan periksi. Saattaa olla että nauroin.