torstaina, helmikuuta 08, 2007

...raapaistaan vähän pintaa

Olin tänään lääkärillä puoli tuntia. Mielestäni selitin asiat ihan niin kuin ne ovat. Niska on niin jäykkänä, ettei sopivaa asentoa löydy millään. Ei voi istua, ei maata, ei jaksa kävellä, seistessä ei pysy pystyssä kovin pitkään ja istuessakin huippaa. Päässä on painetta ja kun lääkkeen vaikutus hiipuu, alkaa se jäytävä vihlonta. Korvat ovat lukossa, mutta nuhaa ei ole. Kuumettakaan ei ole. Verenpaine mitattiin ja alapaine hipoi sataa. Juu ei se ole vakavaa. Stressireaktio. Lepää nyt vielä pari päivää. Kyllä se siitä. Napsi lääkkeet loppuun ja ota vielä vähän lisää.

Kai tässä pitää vain ryhdistäytyä ja alkaa ajatella elämää suurempia asioita, niin kuin vaikka Susan Kurosta, jota tituleerataan lehdessä kuin lehdessä pelkkien kansien julkistamisen jälkeen kirjailijaksi. Miltähän kirjailijoista mahtaa nyt tuntua olla kirjailijoita. Ennen vanhaan piti olla kolme kirjaa tehtynä, ennen kuin pääsi kirjailijakastiin. Nyt riittää jo pelkkä kirjan kansi, ja kaiketi ne hurmaavat chattailutaidot ovat toimineet todisteina oivasta kirjoitustaidosta. Harva sitä netistä pokaa pääministerin, perkele.

Pääministeritentti oli yhtä tyhjän kanssa. Gallupin mukaan Vanhasen suosio on huikea. Toki, kun vastassa olivat vain Heinäluoma ja Katainen. Tässä asetelmassa Vanhanenkin näyttää hyvältä. Kaikkein eniten tuossa tentissä ärsytti se, kun kaikki puhuivat kaikkien päälle. Miten jumalattoman vaikea oikein on kuunnella toista ihmistä loppuun asti, vai eikö poliitikolle tule sitä loppua koskaan, jos sitä ei keskeytä. Mikä formaatti tämä tentti oikein on, jossa kenellekään ei anneta aikaa ja jossa kukaan ei joudu kunnolla kuseen. Riittää kun raapaistaan vähän pintaa. Kataisen mielipuolinen hymy tosin säväytti moneen kertaan. Taitaa olla kokoomuslaisille jotenkin ominaista se.

Tämä politiikkapuoli oli nyt vain tämmöistä esittämistä. Ikään kuin kiinnostaisi. Tosi asia on se, etten jaksanut vaihtaa edes kanavaa ja olen katsonut telkkaria tuntikausia putkeen. Olen katsonut jopa Salattuja elämiä. Tunnen edelleen suurta myötähäpeää niin käsikirjoittajia kuin näyttelijöitäkin kohtaan. Monta kertaa piti hautautua tyynyn taakse piiloon, kun hävetti. Hävetti, että tällaista todella tehdään. No, lapset sitten herättivät minut todellisuuteen.
- Äiti hei, tää on komediaa.
- Aaa, camphuumoria.

12 kommenttia:

Ensio kirjoitti...

Toivotahan nottei lapset joutunee häpeemään äiteetään.

Älä kato liikaa televiisiota, voi tulla sairauslomantarvetta liian kanssa, ja uniin Katainen hymyämään (Franz Lehar: Hymyn maa, Mauno Kuusiston esittämänä).

Saara kirjoitti...

Kato Ensio, pitkästä aikaa.

Kyllä mä aion kattoa. Disney Channelilta kattoin just pari piirrettyä, Lilo ja Stitch on mun suosikkejani, nyt menee Kaunarit ja kohta Emmerdale. Sit vois kattoa uutisen ja Idolsin, sekä Housen ja mitä sitten yön pikkutunneilla tuleekaan. Jos ei nuku niin ei näe Kataisesta untakaan. Pelottava tyyppi. Huh.

Sylvi kirjoitti...

Olen lääkärin kanssa samaa mieltä, että lepo on tärkein. "Lepää rauhassa, kunnes kerran tapaamme".

Minä, joka aina ilmoitan inhoavani mainoskanavia, olen useita kuukausia seurannut Salattuja elämiä, jos olen ollut kotona. Nyt saa jäädä, koska on aivan lapsellista ja sairasta. Hävettää tosiaan kirjoittajien puolesta ja säälittää suurin katsojaryhmä lapset. Erityisen tökeröä on nämä kauhujuonteet Lauran elämässä ja Romeon&Annikan väleissä.

Vaan Housea olen minäkin alkanut katsoa, koska ihailen pääosan esittäjää "Bertie Woosteria".

SusuPetal kirjoitti...

Lepää rauhassa,
vastako haudassa?

Stressi saa aikaan somaattisia vaivoja, mutta mistä se stressi tulee? Kysyikö lääkäri sitä? Kerroitko? Häipyykö stressi kahden päivän lisälevolla?
Jos häviää, minäkin tilaan tuollaisen määräaikaisen stressin.

Nih.

Saara kirjoitti...

Sylvi, entäs jos ne kaikki katsovat sitä komediana? Siis kun joku on niiiiin huonoa, että se on jo hyvää.

Joo, se Hugh Laurie on... on se. Bertienä minäkin siihen jo tykästyin. Lapset tykkäävät Housesta myös. Kun sitten kerran katottiin Sherlock Holmesia, niin tytär sanoi, että se House on nykyajan Sherlock. Suorapuheinen ja julma, ratkoo mysteereitä.

Susu, se lääkäri oli... hohhoijaa. Ei ole paljon lisättävää. Viime kertainen oli tosi etevä, mutta tämä nyt valitettavasti oli sellainen kuin lääkärit yleensä ovat.

Lumi kirjoitti...

Susan Kuronen, siinäpä vasta nainen joka saa mut raivoon. En keksi mitään edes vähänkään järkevää sanottavaa tuosta. Mutta huhuja olen kuullut, että kirjan julkaisemisen jälkeen olisi vielä jymypommi edessä tulossa. Epäilen vahvasti sen olevan jotain maksullista deittipalveluhässäkkää tai jotain. Ja katso vaan joku viellä rahastaa tuolla Kurosella, antaa sen aluksi kiiriä julkisuuteen ja sit alkaa saloja tuomaan siitä julki ja ratsastaa ja rahastaa sillä. Se olisi ihan oikeen.

Koitahan parantua, nuo pää- ja niska yms. kivut ovat perkeleestä. Ja mikä vika salkkareissa on :O

Saara kirjoitti...

Heh, Lumi. Ei mitään vikaa, jos sitä vertaa Subtv:n espanjalaiseen vastineeseen Tuhkimotarinaan. Kattoin sitä justiinsa. Siis aivan tajunnan räjäyttävää saippuaa. Hahhaa... voi herranpieksut. Siis voi herranpieksut. En ole eläissäni nähnyt mitään niin kamalaa.

Saara kirjoitti...

Tai no on siinä vikaa. Nämä tämän viikon jaksot ovat olleet kyllä jostakin utopian oppikirjasta. Kaksi äijää kuiskuttelee sohvalla siitä, miten saisi järjestettyä romanttisen matkan tyttöystävilleen, porekylpyineen ynnä muine hösyteineen. Siis aivan ulkona kontrollista koko kässäriporukka. Meillä räjähti koko porukka nauramaan, kun lähtiessä Ulla roikkui auton ikkunasta ja huusi "heei heei, Lellu!" Mielettömän korni kohtaus.

Lumi kirjoitti...

Mä olenkin miettinyt sitä, että mimmoseks salkkarit muuttuu kun Ulla lähtee siitä pois, jotain olennaista kyllä tulee häviämään. Okei, onhan siinä aika uskomattomia käänteitä, Aaron veli Eero ja Lellun raskaus naapurin miehelle sun muut, mutta kaipa niin voisi käydä tosielämässäkin ;) Mietin vaan, että kalliiksi tulee niiden kaikkien ruokaostokset kun jokainen tekee ne siel Stellanssissa, se on varmaan kallis kauppa, niinkuin pikkuruokakaupat yleensä. Mutta mä myönnän rohkeasti olevani koukussa. Netistä käyn aina edellisellä viikolla jo lukemassa seuraavan viikon juonarit. Kyllä, ihan tosi.

dudivie kirjoitti...

ai
Suomessakin on opittu toi päällepuhuminen
ideana on se että intonaatiot, jääräpäisyys, mutta eniten intonaatiot päättää voittajan

Saara kirjoitti...

Niin no jaa, Dudivie, en tiedä miltä se muiden mielestä vaikutti, mutta minusta se oli ärsyttävää. Varsinkaan toimittjan ei pitäisi puhua toisen toimittjan päälle.

JPK kirjoitti...

Paskaltahan se tuntuu. Mitähän lääkäritkin tuumisivat jos minä, tuhannen tikunpoiston veteraani, kutsuisin itseäni lääkäriksi?

Ja eikös tyhjäkäynti ole nykyään rikos? Miksi sitten nuo poliitikot saavat änkyttää joka paikassa sanomatta kunnolla mitään?

Niin, ja parhaiten paranet kun luet vaikkapa Roald Dahlin mainioita novelleja :)